”Lainsäädäntö kotiopetuksen valvonnasta liian löysä” – 10-vuotias kaltoinkohdeltu lapsi ei osannut lukea

Kimmo Penttinen
”Lainsäädäntö kotiopetuksen valvonnasta liian löysä” – 10-vuotias  kaltoinkohdeltu lapsi ei osannut lukea

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mielestä kunnille pitäisi saada nykyistä selkeämmät ohjeet oppivelvollisuuden edistymisen seurantaan.

Kia Kilpeläinen, IL

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mielestä on erittäin vakavaa, että Suomessa havaitaan tapauksia, joissa lapsi on jäänyt ilman kasvun ja oppimisen tukea. Hänen mielestään kunnille pitäisi saada nykyistä selkeämmät ohjeet oppivelvollisuuden edistymisen seurantaan.

Kurttila viittaa viime viikolla julkisuudessa olleeseen tapaukseen, jossa 10-vuotias lapsi oli lukutaidoton ja jäänyt motorisesti 5–6-vuotiaan tasolle. Vanhemmat olivat laiminlyöneet myös neuvolakäynnit. Koululle lapsen oli kerrottu olevan kotiopetuksessa, mutta vanhemmat eivät saapuneet lapsen kanssa koulun järjestämille käynneille, joissa olisi arvioitu lapsen edistymistä kotiopetuksessa.

Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi viime viikon keskiviikkona lapsen vanhemmille ehdollista vankeutta sekä 12 000 euron korvaukset lapselleen tilapäisestä haitasta.

Suomessa ei ole koulupakkoa, mutta huoltajien on huolehdittava oppivelvollisuuden toteutumisesta. Kunnan on kuitenkin valvottava oppivelvollisuuden edistymistä.

Kurttilan mukaan lainsäädännössä ei ole tarkempia määräyksiä kotiopetuksen valvonnasta.

–Lainsäädäntö näyttää tässä asiassa olevan tällä hetkellä liian löysää, joten kunnille on luotava selkeät raamit ja lähtökohdat, millä tavalla oppivelvollisuutta valvotaan kotiopetuksessa. Kurttilan mukaan samalla on huolehdittava aikaisempaan paremmin, että kotiopetuksessa olevat lapset osallistuvat säännönmukaisesti terveystarkastuksiin.

Säännöllistä seurantaa

Kurttila painottaa, että lapsi ei saa jäädä yksin ja vaille tukea.

–Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen seurantaa on tehtävä säännönmukaisesti lukukausittain lapsen ollessa kotiopetuksessa. Tämä tarkoittaa sekä lapsen oppimisen että lapsen terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa.

Hänen mielestään oleellista on myös se, että lapsi itse tulee kuulluksi.

–Usein lapsen kokemuksen ymmärtäminen laittaa viimeistään hälytyskellot soimaan lapsen tilanteesta. Tämä vaatii tosin ammattilaisilta aikaa ja asennetta.

Kurttilan mukaan kotiopetuksessa on vuosittain arviolta noin 300–350 oppilasta.

Yhteistyö tökkii

Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen sanoo olevansa surullinen siitä, että lapsia ja perheitä kohdanneet viranomaistahot eivät havainneet lapsen ongelmia tai tarttuneet tilanteeseen. Hän näkee, että keskeinen ongelma liittyy viranomaisten yhteistyöhön.

–Kun lapsen ja perheen ympärillä on monia tahoja, tahot voivat tehdä oletuksia, että joku toinen tarttuu tilanteeseen, vaikka näin ei olisi. Moniammatillinen toiminta edellyttää, että tiedetään, mitä toiset toimijat tekevät.

Heinonen arvioi, että kotiopetuksen valvonnassa käytänteet ovat hyvin kuntakohtaisia. Ongelma on se, ettei yhtenäisiä käytänteitä ole olemassa.

–Lapsia, jotka ovat kotiopetuksen piirissä, on määrällisesti kuitenkin aika vähän. Voi olla, että jonkun kunnan kohdalla kotiopetuksessa olevia on niin vähän, ettei käytänteitä nähdä tärkeäksi kehittää.

Keskisuomalaisen haastattelussa Jyväskylän lastensuojelun palvelupäällikkö Anne Seppälä sanoi, että tiedonkulkua vaikeuttaa se, ettei lastensuojeluviranomaisilla ole lapsen terveystietoja käytössään.

Heinonen kuitenkin sanoo, että lastensuojeluviranomaiset saavat muilta viranomaisilta tietoja tarvittaessa.

–Tosiasia on se, että lastensuojelu pystyy saamaan tietoonsa myös salassa pidettäviä asioita. Salassa pidettäviä tietoja voi pyytää yksilöidysti, jos se on välttämätöntä lastensuojelun toteutumisen näkökulmasta. Tässä 10-vuotiaan tapauksessa näin varmasti olisi ollut. Tietojen vaihto ei saa olla este sille, ettei lapsi saa tarvitsemiaan palveluita.

THL tehnyt oppaan

THL:n erityisasiantuntija Jaana Tervo sanoo, että THL on julkaissut viime vuoden loppupuolella verkkokoulutuksen, jonka suorittamista THL suosittelee kaikille lasten kanssa toimiville. Julkaisuun kuuluu myös opas, jossa on tietoa esimerkiksi lainsäädännöstä, joka liittyy lasta koskevien tietojen luovuttamista muille viranomaisille.

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat kunnissa työskentelevät ammattilaiset.

Tällä hetkellä verkkokoulutus ja opas ovat testattavana muutamassa maakunnassa. THL aikoo tiedottaa koulutuksesta ja oppaasta laajemmin, kun pilotointivaihe on päättynyt.

Tervon mukaan verkkokoulutuksen suorittamista on lähes mahdotonta saada pakolliseksi, koska asiasta pitäisi säätää laissa.

–Yritämme kuitenkin vaikuttaa esimiehiin ja organisaatioihin, että he edellyttäisivät alaisiltaan verkkokoulutuksen suorittamista.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio