Kuvat: Komea hotellirakennus on kokenut tyynet ja tuulet – Mäntyluodon hotelli täyttää 100 vuotta

Maritta Lehtinen aloitti satavuotiaan eloon herättämisen vuonna 2000.

Heikki Westergård
Kuvat: Komea hotellirakennus on kokenut tyynet ja tuulet – Mäntyluodon hotelli täyttää 100 vuotta

Maritta Lehtisellä on kädessään valokuva ravintolasalissa 1930-luvulla pidetyistä Antti Airion juhlista.

Asta MatikainenPori

Kaupunginvaltuuston nuijan kopautuksella vuonna 1915 Porin kaupunki päätti rakentaa Mäntyluodon Hotellin sataman tarpeisiin. Kaupunki myös omisti hotellirakennuksen aina vuoteen 2000 asti, jolloin sen osti Merikallela-osakeyhtiön lukuun porilainen Maritta Lehtinen, talon nykyinen emäntä.

Hotelli- ja ravintolarakennuksen ranta-alueelle sai suunniteltavakseen porilainen arkkitehtitoimisto Fagerholm & Nordman. Arkkitehti Torkel Nordman perusti toimiston yhdessä rakennusmestari Arthur Fagerholmin kanssa vuonna 1906, ja toimisto tuli tunnetuksi erityisesti teollisuusarkkitehtuurista, mutta se suunnitteli myös useita huviloita.

Toimiston töitä ovat muun muassa Kirjurinluodon kesäravintola ja Hotelli Otavan laajennus 1908.

Hallituskadun varrelta oluttehtaan varaston tieltä purettu Nybergin talo, jota kutsuttiin Auringonlaskun taloksi, oli myös Nordman & Fagerholmin toimiston suunnittelema. Fagerholm oli edesmenneen kirjailija Arto Kytöhongan isoisä.

Heikki Westergård
Upeat ikkunat antavat valoa toiseen kerrokseen johtaville portaille.

Upeat ikkunat antavat valoa toiseen kerrokseen johtaville portaille.

Mäntyluodon Hotelli ehti olla tyhjillään vuodesta 1997 alkaen kolme vuotta, ennen kuin Lehtinen osti sen ja alkoi kunnostaa rakennusta. Täysin tyhjennetystä talosta jäi uudelle omistajalle vain kolme yöpöytää muistona vanhoista ajoista. Ne ovat löytäneet paikkansa yläkerran majoitushuoneista.

–Haluan vaalia täällä vanhan ajan henkeä, Lehtinen kertoo.

Häntä harmittaa, että rannasta purettiin aikoinaan Porin Purjehdusseuran Paviljonki ja pitkä laituri. Onneksi paviljongista on säilynyt lukuisia valokuvia. Jokainen vanhat kuvat nähnyt on varmasti samaa mieltä siitä, että kauniit rakennukset olisi pitänyt säilyttää eikä purkaa Hacklinin mahdollisen varastolaajennuksen tieltä 1970-luvun alkupuolella.

Nyt paviljongin paikalla on vuonna 2008 rakennettu Villa Pyrylä, sievä keltainen talo. Siinä on Mäntyluodon Hotellin majoitustiloja ja sauna, ja edessä avautuu merimaisema.

Heikki Westergård
Hotellin veranta oli alun perin avoin, mutta se lasitettiin vuonna 1923.

Hotellin veranta oli alun perin avoin, mutta se lasitettiin vuonna 1923.

Museoviraston tietojen mukaan Mäntyluodon Hotelli valmistui vuonna 1918, mutta Lehtinen on löytänyt Porin kunnalliskertomuksista selkeän maininnan siitä, että talo valmistui helmikuussa 1917. Tontille tuotiin muun muassa kahdeksan junavaunullista multaa, ja tietä siirrettiin rakennuksen tieltä sivummalle.

Hotellin avaamista jouduttiin siirtämään kuukaudella, sillä valtuusto ei löytänyt mielestään pätevää yrittäjää.

Koska hotellia kuitenkin kipeästi tarvittiin, kaupunki teki lopulta vuokrasopimuksen helsinkiläisen rouva Olga Svanströmin kanssa. Olgan jälkeen yrittäjiä on ollut yksitoista ennen Lehtistä. Viimeisin oli vuosina 1994–1997 Elisa Rinne.

Jos kaipasi Lehtinen kalustusta talon ostettuaan, niin sitä kaipasi myös jo Olga. Hän ei ollut tyytyväinen talon niukkaan kalustukseen, ja saikin valtuuston myöntämään 3 000 markkaa lisärahaa sisustusta ja keitto- ja tarjoilukaluston hankintaa varten.

Kansalaissodan aikana punaiset valtasivat talon. Valkoiset tulivat mereltä, ja olivat vuorostaan valtaajia.

Heikki Westergård
Mäntyluodon Hotelli oli alkuvuosina melko karun näköinen.

Mäntyluodon Hotelli oli alkuvuosina melko karun näköinen.

Lehtisestä tuli yrittäjä vähän mutkan kautta. Hän oli opiskellut matkailualaa, jatkanut opintojaan ja valmistui Turun yliopistosta venäjä pääaineenaan.

Venäjän taito veikin hänet sitten Moskovaan kolmeksi vuodeksi töihin, mutta paluu kotikonnuille Poriin tuli ajankohtaiseksi, kun perheen poika aloitti koulunkäynnin.

–Olin aina haaveillut isosta talosta meren rannalla. Meillä oli silloin tontti Uniluodossa, johon rakensimme talon. Katselin, että tuossa olisi talo tyhjänä, ja tässä sitä nyt ollaan.

Talossa on ravintolatilojen lisäksi majoitustiloja 11 huonetta, joista yksi on neljän hengen ja yksi kuuden.

Hotellissa järjestetään nykyään kaikenlaisia perhejuhlia aina häistä muistotilaisuuksiin sekä yritysten ja yhdistysten kokouksia ja tilaisuuksia. 200 hengen häät ovat olleet suurin ponnistus.

Heikki Westergård
Veranta oli ennen lasitusta avoin mereltä puhaltaville kylmille tuulille.

Veranta oli ennen lasitusta avoin mereltä puhaltaville kylmille tuulille.

Rakennus on asemakaavassa suojeltu eli sen ulkonäköä ei saa muuttaa. Se on määritelty rakennustaiteellisesti arvokkaaksi ja kaupunkikuvan kannalta tärkeäksi rakennukseksi.

Sisätiloissa uuden omistajan oli kuitenkin pakko tehdä remonttia. Iso työ oli saniteettitilojen rakentaminen kaikkiin majoitushuoneisiin. Remontti päättyi vasta 2008, kun talo maalattiin ja katto kunnostettiin ja maalattiin.

Talvisaikaan komeat salitilat eivät ole käytössä. Lämmityskustannuksiin uppoisivat tilaisuuksista saadut tulot. Majoitustilat ovat käytössä ympäri vuoden.

Hotellin veranta oli aluksi varsin kylmä tuulen puhaltaessa mereltä, ja asiasta oli keskusteltu. Valtuusto oli asiaa käsitellyt, mutta mitään ei ollut tapahtunut. Kuitenkin toukokuussa 1923 asia otettiin uudelleen esille, koska kaupunkiin odotettiin helluntaina joukkoa sanomalehtimiehiä.

Kaupungininsinööri oli laskenut, että jos töihin ryhdyttäisiin heti, arvovaltaiset sanomalehtimiehet saattaisivat istuskella lasiseinillä varustetulla verannalla ja olla suojassa tuulelta.

Veranta oli myös Hj. Nortamon suosikkipaikka, joten hänkin sai sitten nauttia lasitetusta verannasta katsellessaan merelle. Nortamo asui viimeisinä vuosinaan kesäisin vaimonsa kanssa hotellissa muutamia viikkoja.

–Tilausravintola on ollut pääasia vuodesta 2005, mutta kesäaikaan kesäkuun alusta elokuun loppuun ovet ovat avoinna joka päivä aamukahdeksasta iltayhdeksään, ja silloin kahville voi aina poiketa. Tarjolla on leivonnaisia, panineja ja salaattejakin. Aamiaistakin saa kesäaikaan. Sunnuntaisin suljemme jo kello 12, jos meillä ei ole majoittujia, Lehtinen kertoo.

Talon täyttäessä tänä vuonna 100 vuotta, voi ravintolassa nauttia lohikeittolounaan 19.6.–26.8. Hotellissa on esillä talon historiasta kertova valokuvanäyttely.

Samaan aikaan Mäntyluodon Hotellissa on myös näyttelyesittely ja buffet tilauksesta ryhmille, joille Lehtinen kertoo valokuvista ja talon historiasta.

Aiemmin ravintolassa tarjoiltiin lounasbuffet, mutta siitä on sittemmin luovuttu. Samoin tanssit, joita 1970-luvulla oli lähes joka ilta, ovat jääneet historiaan.

1970-luvulla oli harva se ilta tansseja, jono oli ulkona asti, ja portieeri valitsi asiakkaat. Joissakin tapauksissa taidettiin tarvita rahaa sisäänpääsyyn. Näin Lehtiselle on kerrottu portieerin asiakkaiden valintakriteereistä.

1980-luvun lopulla elämä Hotellissa alkoi hiljentyä, kun laivat eivät enää viipyneet pitkään satamassa. Merimiehillä ei ollut enää mahdollisuutta viettää aikaa maissa, sillä aiemman viiden päivän maissa olon sijaan satamassa olo saattoi jäädä yhteen päivään.

Heikki Westergård
Hotellihuone alkuvuosikymmeniltä, kuvausvuodesta ei ole tietoa.

Hotellihuone alkuvuosikymmeniltä, kuvausvuodesta ei ole tietoa.

Lehtinen on ilokseen saanut muistoja ja valokuvia niin hotellissa aikoinaan työskennelleiltä kuin siellä asiakkaina olleiltakin. Joku muisteli aterioineensa usein perheen ja suvun kanssa kabinetissa 1930-luvulla.

Lamasta huolimatta ravintolasalissa pidettiin loistokkaita juhlia ja nautittiin hyvästä ruoasta. Esimerkiksi yrittäjä Antti Airion 1930-luvulla pitämissä juhlissa tarjoiltiin vieraille muun muassa kilpikonnakeittoa.

Yksi Helsingin yliopiston professori tuli jokin aika sitten katsomaan taloa. Hän kertoi Lehtiselle varttuneensa talon pohjakerroksessa hotellissa työskennelleen yksinhuoltajaäitinsä kanssa. Hän kertoi, ettei ollut koskaan aiemmin käynyt salissa, koska sinne ei silloin ollut mitään asiaa henkilökunnan perheillä.

Hotellin kulta-aikaa elettiin 1950–1980-luvulla.

Vuosina 2000–2006 talossa poikkesi usein merimiehiä, jotka tulivat katsomaan, mitä hotellille nyt kuuluu. He olivat vierailleet talossa silloin, kun laivat vielä viipyivät satamassa purkamassa ja lastaamassa vielä pitkään.

–Venäläisillä rekkakuskeilla oli 1960–1970-luvulla tinki, että heille piti aina löytää nukkumapaikka, oli talo miten täynnä tahansa. Sen seurauksena joku joskus majoitettiin liinavaatehuoneeseenkin.

Nykyään matkailijoita tulee ympäri maailmaa, muun muassa Etelä-Amerikasta, Etelä-Afrikasta, Australiasta. Vieraina on paljon myös ihmisiä, jotka tulevat veneet mukanaan kalastamaan merelle. Lintubongarit ja erilaiset valokuvausryhmät ovat myös tuttuja vieraita.

–Meidät on kyllä löydetty, esimerkiksi saksalaiset tulevat mielellään tämäntyyppisiin majapaikkoihin, Lehtinen tietää.

Hän kiittelee alueen matkailualan väen yhteistyötä. Jos yhdestä paikasta ei löydy yösijaa, auliisti soitetaan naapuriin ja kysytään, olisiko teillä vapaita huoneita.

Lähde: Maritta Lehtisen haastattelu, Katriina Välimäen kirjoittama Mäntyluodon Vihreäkattoinen

Hotellin yrittäjät

1917–1921 Olga Svanström

1921–1933 Helga Lindroos, Elli Nyyssönen

1933–1939 Paul Helle

1939–1942 Olga Helle

1942–1943 Anna Eklund

1943–1946 Hotelli Otava Oy, Satakunnan Osuusteurastamo

1952–1955 Anna Eklund, Savastila

1963–1975 Mirja HeilimäMäntyluodon Hotelli

Hotellin yrittäjät

1917–1921 Olga Svanström

1921–1933 Helga Lindroos, Elli Nyyssönen

1933–1939 Paul Helle

1939–1942 Olga Helle

1942–1943 Anna Eklund

1943–1946 Hotelli Otava Oy, Satakunnan Osuusteurastamo

1952–1955 Anna Eklund, Savastila

1963–1975 Mirja Heilimä

1975–1991 Pirkko Tolmunen

1992–1994 Kaski & Mäkinen

1994–1997 Elisa Rinne

2000– Maritta Lehtinen

1975–1991 Pirkko Tolmunen

1992–1994 Kaski & Mäkinen

1994–1997 Elisa Rinne

2000– Maritta Lehtinen


Kommentit (3)

  • Ari Hilden

    Hieno artikkeli kauniista vanhasta rakennuksesta ja sen historiasta. Pieni virhe on artikkeliin livahtanut, Myrskylä ei ole ollut Porin Pursiseuran paviljonki vaan BSF.n. Porin Pursiseuran paviljonki Hyrskyniemi on lyttylässä ja valmistunut 1910 Juhannukseksi ja on yhä käytössä. Seuran nimi tosin on silloin ollut Porin Saaristolais purjehdusseura. Porin Pursiseuraksi nimi on muuttunut -50 luvulla.

  • Nimetön

    ”Jokainen vanhat kuvat nähnyt on varmasti samaa mieltä siitä, että kauniit rakennukset olisi pitänyt säilyttää eikä purkaa Hacklinin mahdollisen varastolaajennuksen tieltä 1970-luvun alkupuolella.”

    Tuskin Myrskylän tontille olisi mitään varastoa rakennettu. Missään virallisissa suunnitemissa ei tällaista mainintaa löydy. Yksinkertaisesti Myrskylä oli niin huonossa kunnossa, että siihen aikaan ainoa vaihtoehto oli purkaa rakennus ja tuskin se olisi edes säilynyt 2000-luvun alkuun, vaikka se olisi jätetty paikoilleen.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös