"Kun lapsi itki, lääkäri vain totesi, että älä pelleile" – Perheenäiti Petra Saari kertoo, miten lapsen saa houkuteltua lääkäriin ikävän kokemuksen jälkeen

Vanhempi Petra Saari uskoo, että vaikka kannustaminen ja keskustelu auttavat, kaikesta lapsen kanssa ei voi neuvotella.

Krista Karppinen
"Kun lapsi itki, lääkäri vain totesi, että älä pelleile" – Perheenäiti Petra Saari kertoo, miten lapsen saa houkuteltua lääkäriin ikävän kokemuksen jälkeen

Viisivuotias Lyydia Saari lähti äidin Petra Saaren kanssa lääkärikäynnille Mehiläiseen tällä kertaa omasta tahdosta.

Anni Tolonen

Lääkärin vastaanottohuoneesta kuuluu huutoa. Äänestä kuulee, että nyt on tukala tilanne. Hetken päästä huoneesta kävelee ulos hymyilevä lapsi. Miten tämä on mahdollista?

Äiti Petra Saari kertoo, että kysymys oli hyvästä lääkäristä, joka osasi hoitaa ikävän tilanteen parhain päin. Tiukassa ollut laastari aiheutti huudon, mutta asiaan vaikutti myös jännittävä tilanne.

–Pyysimme etukäteen Lyydialle naispuolista lääkäriä, joka vieläpä on lastenlääkäri. Viisivuotias Lyydia jännittää tällä hetkellä vieraita miehiä. Kun viime kerralla lääkärissä lapsi itki, eräs mieslääkäri vain totesi, että älä pelleile. Siitä ei jäänyt hyvä tunne, Saari sanoo.

Tällä kertaa Lyydia Saarta ei tarvinnut houkutella tai maanitella lääkäriin, vaan lapsi sanoi itse, että tilaatko ajan. Lapsi tunsi itsensä kipeäksi ja tajusi, että nyt tarvitaan lääkäriä.

–En missään tilanteessa uhkaile lasta poliisilla tai lääkärillä, koska kyseessä ovat auttajat ja hengenpelastajat, joiden luo mennään hädässä. Kun asialla ei uhkaile, siihen ei liity valmiiksi pelottavia tunteita, Saari sanoo.

Kun Lyydia nyt itki tutkimuksen aikana, lastenlääkäri lohdutti ja antoi leluliskon ja makutikun palkinnoksi reippaudesta. Kyyneleet kuivuivat samalla kun lelulisko ilmestyi.

Saari sanoo, että ei itse palkitsisi lasta makeilla herkuilla, mutta tässä tapauksessa sekin oli lääkäriltä sallittua. Pääasia, että viisivuotias yhdistää mielikuvan lääkäristä johonkin positiiviseen.

Krista Karppinen
Lyydia Saari sai lastenlääkäriltä leluliskon ja makutikun tutkimusten jälkeen. –Vastapuolen, eli tässä tapauksessa lääkärin, asenne ratkaisee. Vaikka tutkimusten aikana Lyydiaa itketti ja jännitti, tutkimus loppui hyväntuuliseen keskusteluun, koska lääkäri osasi kohdata lapsen ja lohduttaa häntä, äiti Petra Saari sanoo.

Lyydia Saari sai lastenlääkäriltä leluliskon ja makutikun tutkimusten jälkeen. –Vastapuolen, eli tässä tapauksessa lääkärin, asenne ratkaisee. Vaikka tutkimusten aikana Lyydiaa itketti ja jännitti, tutkimus loppui hyväntuuliseen keskusteluun, koska lääkäri osasi kohdata lapsen ja lohduttaa häntä, äiti Petra Saari sanoo.

Oppineet vanhemmat

Saari uskoo, että vanhemmuus ja kasvatustavat ovat muuttuneet ja kehittyneet viime sukupolvien aikana.

–Saatan lahjoa lasta, mutta en herkuilla tai leluilla, vaan esimerkiksi mukavalla yhteisellä tekemisellä. Toisaalta myös lempeä kiristys lahjonnan sävyillä toimii. Me olemme lähdössä juuri Kuopioon matkalle ja Lyydia odottaa reissua kovasti. Jos Lyydia ei olisi suostunut lähtemään lääkäriin, olisin voinut sanoa, että ilman hoitoa emme voi matkustaa. Sehän on vielä tottakin, Saari sanoo ja nauraa.

Sosiaalialalla toimiva Saari sanoo, että nykypäivän vanhemmat ovat kasvatuksessa aiempia sukupolvia oppineempia. Vanhemmuudesta ja kasvatustavoista puhutaan entistä enemmän, tietoa on tarjolla lehdissä ja verkossa paljon ja hyvän vanhemmuuden raamit ovat selkeitä. Esimerkiksi lapsen kurittamista ei hyväksytä yhteiskunnassa enää, ja lakikin on selkeä.

Vaikka käytössä olisi uhkailu, kiristys ja lahjonta -metodi, keinot ovat pehmentyneet.

–Joka ikinen vanhempi varmasti uhkailee tai lahjoo, mutta seuraukset ovat lempeämpiä ja helpompia ymmärtää. Keskusteleva ote on saanut jalansijaa ja se toimii.

Tiedossa oli, että tällä viikolla Lyydia Saari saa neuvolassa rokotteen. Asiasta puhuttiin etukäteen, mutta ei enää matkalla neuvolaan.

–Kun rokotuksen aika tuli, Lyydia muisti, että niin joo, se rokote. Pidin hellästi kiinni ja terveydenhoitaja pisti piikin ja se oli siinä. Vaikeita asioita ei ennalta kannata korostaa, vain kertoa, että näin on ja näin tapahtuu.

On asioita, joista Saari ei viisivuotiaan kanssa neuvottele, vaan asiat vain tehdään. Kun uhmaikäinen etsii identiteettiään ja omaa tahtoaan, kuvitteellinen valinnanvapaus voi auttaa.

–Lyydia menee nukkumaan, kun on aika, siitä ei neuvotella. Voin silti antaa vaihtoehtoja, joista valita, vaikkakin lopputulos on aina sama. Lyydia voi vaikka valita, minkä yöpuvun hän laittaa, tai että käykö iltapesulla ennen satua vai toisinpäin. Näin hän saa kokea hallinnan tunteen ja tyytyväisyyttä, vaikka päätyykin lopulta nukkumaan, Saari sanoo.

Asiantuntijan vinkit uhmaikään

Pieni lapsi tarvitsee aikuisen vastuunottoa ja päätösten tekoa. Aikuinen päättää esimerkiksi milloin mennään nukkumaan, syödään ja lähdetään ulos tai neuvolaan. Ota lapsi tarvittaessa syliin ja pue haalari päälle. Lapsella ei ole turvallinen olo, jos hänelle sysätään liikaa valtaa ja vastuuta.

Aikuisen asettamissa rajoissa lapsi voi tehdä pienempiä päätöksiä. Mahdollisuus käyttää omaa tahtoa vähentää uhmaamisen tarvetta. Anna lapselle mahdollisuus valita kahdesta vaihtoehdosta, jotka molemmat ovat turvallisia tai sopivia.

Lapsen kehitystaso huomioiden voit kertoa, miksi jokin asia on tietyllä tavalla.

Lapsen on vaikea ottaa vastaan pitkiä ja monimutkaisia käskyjä ja kehotuksia. Pilko ne pienempiin osiin. Vältä epämääräisiä käskyjä, kuten ”Käyttäydy kunnolla.” Kerro sen sijaan konkreettisesti mitä toivot lapsen tekevän: ”Syö voileipä pöydän ääressä.”

Älä kysy lapselta asioita, joita hän ei voi päättää, vaan kerro kuinka asia on. Kerro: ”Nyt on aika lähteä kotiin puistosta” sen sijaan, että kysyt ”Lähdetäänkö jo kotiin puistosta?” Protestikiukkua voi vähentää, kun asia kerrotaan hyvissä ajoin.

Älä uhkaa uhmassa taistelevaa lasta hylkäämisellä.

Mannerheimin lastensuojeluliitto


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio