Kolumni

Kommentti: Ääripuheet leimaavat keskustelua sote-uudistuksen asiakasseteleistä

ERIIKA AHOPELTO
Kommentti: Ääripuheet leimaavat keskustelua sote-uudistuksen asiakasseteleistä
Aki Taponen

Hallituksen reformiministeriryhmä yrittää löytää lähipäivinä sote- ja perustuslakiasiantuntijoille kelpaavan ratkaisun sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauteen kuuluvien asiakassetelien yksityiskohdista.

Asiakasseteli tarkoittaa maakunnan tulevaisuudessa esimerkiksi kaihipotilaalle tarjoamasta oikeudesta hankkia leikkaus yksityiseltä lääkäriasemalta siten, että maakunta maksaa siitä suurimman osan.

Kysymys on nyt siitä, ettei asiakassetelin myöntämisvelvoitteesta tule liian laaja siihen nähden, että se vaarantaisi keskussairaaloiden ympärivuorokautisen erikoissairaanhoidon päivystyksen.

Laajuudesta huolestuneiden viesti on tämä: Jos maakunnassa suuri joukko ihmisiä valitsee asiakassetelin, keskussairaalan kaihileikkauksia tekeville lääkäreille ei jää tarpeeksi töitä, jotta sairaalan kannattaisi pitää heitä entistä määrää palveluksessa.

Toisaalta lääkärit saattavat itsekin tällöin hakeutua tekemään samoja leikkauksia yksityiselle puolelle.

Uhkakuvan torjumiseksi lakiin on kuitenkin suunniteltu sitä, että maakunta voisi tietyin edellytyksin vetäytyä asiakassetelin myöntämisvelvollisuudesta. Näin se voisi tehdä kustannustehokkuuteen tai potilasturvallisuuteen perustuen.

Potilasturvallisuus voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, jos potilas ei sovellu leikattavaksi kuin sellaisessa sairaalassa, jossa on hätävalmius.

Jos taas olisi vaara, että asiakassetelien suuren määrän takia kaihileikkauksia tekeviä lääkäreitä siirtyisi yksityisiin lääkärifirmoihin eikä keskussairaaloiden päivystyksiin jäisi riittävästi lääkäreitä huolehtimaan päivystyksestä, maakunta voisi päättää, että asiakasseteleiden myöntämistä kaihileikkauksiin pitää vähentää.

Maakuntien talous ei myöskään välttämättä aluksi kestäisi sitä, että potilaat pääsevät leikkausjonoista heti yksityisten hoitamiksi.

Yksityissektorin pelkona on se, että valinnanvapauslakiin tulossa oleva kirjaus asiakassetelin myöntämisen rajoittamisoikeudesta vesittäisi koko velvollisuuden myöntää asiakasseteleitä.

Julkisen sektorin puolustajat taas haluavat vaieta koko asiasta uhkakuvia maalaillessaan.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on nähnyt asiakassetelin potilaan subjektiivisena oikeutena, mikä sekin johtaa keskustelua harhaan.

Subjektiivinen oikeus esimerkiksi päivähoidossa tarkoittaa sitä, että kunnan on järjestettävä lapselle päivähoitopaikka. Mutta ei päivähoitopaikkaakaan saa, ellei ole lasta.

Samalla tavalla maakunnan on ensin arvioitava, onko kaihileikkaus potilaalle tarpeen ja ainakin se, ettei asiakasseteli vaaranna hänen potilasturvallisuuttaan.

Kun nämä asiat saadaan määriteltyä lakiin riittävän selvästi ja unohdetaan ääripuheet, on turha pelätä, etteikö hallitus voisi päästä sopuun valinnanvapaudesta.

Hallituksella kun ei myöskään enää ole varaa epäonnistua.

Kirjoittaja on Lännen Median politiikan toimittaja.

aki.taponen@lannenmedia.fi


Kommentit (1)

  • Nimetön

    Suomessa on jo yksityinen terveydenhoitosektori ja jokainen voi jo nyt hakeutua yksityiselle lääkärille, tutkimuksiin ja toimenpiteisiin ilman että siihen tarvittaisiin hallituksen tai yhteiskunnan sekaantumista – ihmisillä on siis jo nyt valinnanvapaus. Terveydenhoitojärjestelmän kaipaamat uudistukset ovat aivan toisenlaisia, kuin hallituksen kaavailema sekasotku.

    Ei voi olla sellaista järjestelmää, jossa yhtenä vuotena jollekin potilaalle annetaan palveluseteli johonkin asiaan ja toisena ei. Tällainen aaltoliike johtaisi siihen että välillä sairaaloissa olisi toimettomia lääkäreitä pyörittämässä peukaloitaan samalla kun yksityisellä olisi töitä. Seuraavana vuonna taas yksityiset heiluisivat konkurssin partaalla ja julkinen olisi ylibuukattu.

    Entä kuinka monta virkamiestyövuotta per vuosi kuluu siihen, että selvitetään voiko sen tai tämän potilaan lähettää johonkin toimenpiteeseen yksityiselle vai ei. Sellaisen arviointiin tarvitaan sen alan erikoislääkäriä ja mitä enemmän lääkäreiden aikaa kuluu hallinnolliseen vatvomiseen, sitä vähemmän sitä on potilastyöhön. Kustannukset tästä tietysti kaatuisivat julkiselle sektorille. Mikään kelavirkailija tai poliittisen puolueen kaveriporukalleen antama suojatyöntekijä ei voi tällaisia päätöksiä tehdä, ei ainakaan osaavasti.

    On todennäköistä, että kuka tahansa täysipäinen lääkäri tai hoitaja, jolla on riittävän monta työvuotta takanaan ja edes jonkinlainen käsitys järjestelmän kaipaamista uudistuksista, osaisi luoda hallituksen ehdotusta toimivamman vaihtoehdon viikossa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös