Kalastaja pöyristyi uudesta esityksestä – ”Ollaan yhtä mieltä, vaikka asia on päin p**settä!”

Veikko Wahlroos/Arkistokuva
Kalastaja pöyristyi uudesta esityksestä – ”Ollaan yhtä mieltä, vaikka asia on päin p**settä!”

Merimetsokannat ovat kasvaneet rannikkoseudulla voimakkaasti viime vuosien aikana.

Juha VainioHelsinki

Merimetsojen voimakas kannankasvu ja toimet niiden rajoittamiseksi ovat herättäneet kuumia tunteita vuosikausia. Sen vuoksi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) asettaman työryhmän keskiviikkoista merimetsoraporttia odotettiin mielenkiinnolla.

Kovia otteita merimetso-ongelmaan esittäneet tahot pettyivät työryhmän esitykseen.

Työryhmässä mukana ollut Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas kritisoi, että työryhmän toimet jäävät puolitiehen, eivätkä ehdotukset sisällä riittävästi konkreettisia toimia saariston, rannikon asukkaiden ja kalastajien kokemien ongelmien ratkaisemiseksi.

– Vähän turhauttavaa, että 15 henkilöä kokoontuu 12 kertaa, ja lopputulos on tämä, Jordas viittaa työryhmän esittämiin kahteen muutokseen.

Työryhmä esittää, että paikallista yhteistyötä pitää lisätä merimetsoalueilla ja rahoitettuihin merimetsoihin kohdistuvia poikkeuslupia laajennetaan. Tiilikainen on antanut tukensa työryhmän esitykselle.

Käytännössä vapaaehtoiset paikalliset voisivat työryhmän mukaan keskenään muodostaa omia yhteistoimintaryhmiä. Ryhmien tarkoitus olisi parantaa vuorovaikutusta sellaisten tahojen välillä, jotka puolustavat nykyisiä lintukantoja ja niiden, jotka kokevat kannat ongelmaksi alueella.

Näissä ryhmissä keskusteltaisiin ongelman laajuudesta ja vakavuudesta sekä autettaisiin ongelmia kohtaavaa kalastajaa tai mökkiläistä laatimaan mahdollisimman hyvin tehtyjä poikkeuslupahakemuksia.

Myös viranomaisten ohjeistusta tulisi uudistaa välittömästi muun muassa siten, että haitat loma-asutuksille ja yleiselle terveydelle sekä uhanalaisten kalakantojen suojelutarpeet tulisi hyväksyä erilaisten poikkeuslupien perusteiksi.

Kalastajalta kovaa kritiikkiä

Merimetsojen osalta erityisen hankala tilanne on Merikarvialla. Tilanteen vakavuuden tunnustavat molemmat osapuolet. Merikarvian kalastusalueen puheenjohtaja Ari Uusimäki paheksuu sitä, että ”mitäänsanomattomasta selvityksestä” tehtiin yksimielinen päätös.

– Luulisi, että ammattikalastajien edustaja, joka on nähnyt merimetsoista johtuvat vaikeudet, olisi antanut eriävän mielipiteen. Ollaan yhtä mieltä, vaikka asia on päin p**settä. Ainakin kentällä asia nähdään niin, että vaikka eriävällä mielipiteellä ei olisi vaikutusta lopputulokseen, sillä olisi ajettu omaa asiaa ja linjaa.

Merikarvialla poikkeuksellisen laaja merimetsokolonna on aiheuttanut muun muassa hajuhaittoja ja heikentänyt paikallisesti kalakantoja.

Uusimäen mukaan nykyinen lupajärjestelmä, joilla merimetsokantoja voi harventaa, on liian hidas ja kankea. Kalastajan mukaan lakia pitäisi ripeästi muuttaa, jotta ongelmia aiheuttavat linnut voitaisiin ampua tai munat rei’ittää ilman pitkiä ja epävarmoja lupaprosesseja.

Uusimäen mukaan pesinnän häirinnästä ei ole mitään hyötyä, vaan linnut siirtyisivät vain muualle pesimään.

Nyt perustettavia paikallisia työryhmiä Uusimäki pitää vatulointina.

– Ei tällainen keskustelu auta mitään, kun mitään ei kuitenkaan tapahdu. Meidän pitää saada selvä muutos lakiin.

Kalastajia työryhmässä esittänyt Jordas ei ihmettele, että työryhmän yksipuolinen päätös herättää ihmetystä kalastajien keskuudessa.

– Yksimielisen, konkreettisen raportin aikaansaaminen olisi ollut mahdotonta tällä porukalla. Puheenjohtaja (rkp:n kansanedustaja Anna-Maja Henriksson) halusi yksimielisen raportin, ja tässä on sitten tulos.

Lakimuutosehdotus kumottiin

Työryhmässä esitettiin luonnonsuojelulakiin lakimuutosta, jolla merimetsoihin liittyviä säädöksiä olisi muutettu. Ehdotus kuitenkin kumottiin.

Jordas sanoo, että työryhmässä yritettiin ajaa läpi mallia, jossa esimerkiksi kalastajilla olisi mahdollisuus viranomaisen hyväksymällä ennakkoilmoituksella harventaa merimetsokantaa, jos siitä koituu ongelmia. Tällaista muutosta myös kalastaja Uusimäki olisi toivonut.

Neuvotteluissa toista ääripäätä edustanut BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi sanoo, ettei hän voi missään tapauksessa hyväksyä yhteen lajiin kohdistuvaa lakimuutosta.

– Nyt lakiin kirjattaisiin poikkeuksena merimetso, seuraavana varmaan jo harmaahaikara ja sitten isokoskelo. Ei tällaista voi lähtökohtaisesti hyväksyä, vaan asiaa pitää katsoa tapaus- ja ongelmakohtaisesti.

Lehtiniemi kritisoi voimakkaasti myös ennakkoilmoitusmenettelyä. Hän arvioi, ettei kalastajien esittämässä menettelyssä syntyisi lainkaan valitusoikeutta, mikä olisi ongelmallista luonnonsuojelun kannalta.

– Voidaan päätyä tilanteeseen, jossa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lajeja voisi vähentää luvatta, ilman, että kukaan voi siihen puuttua esimerkiksi lakiteitse.

Henriksson: Lakimuutoksia mietitään, jos nykyiset toimet eivät riitä

Merimetsotyöryhmän puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson toppuuttelee kalastajilta tulevaa kritiikkiä sillä, ettei työryhmän olisi ollut viisasta ehdottaa mitään sellaista, mitä ei voi panna toimeen nykylainsäädännön puitteissa.

– Emme voi sille mitään, että meillä on lintudirektiivi ja luonnonsuojelulaki. Mutta voimme sanoa, että poikkeuslupamenetelmää pitää joustavoittaa, hakijoita pitää auttaa ja pitää antaa mahdollisuus pelotella merimetsoa, jos nähdään, että se on tulossa esimerkiksi pyydyksille.

– Tästä me kaikki olemme olleet yksimielisiä. Tämä on oikea ja oleellinen askel eteenpäin.

Henrikssonin mukaan jo tulevana syksynä aiotaan arvioida, miten nyt esitetyt muutokset toimivat.

– Syksyllä voidaan arvioida, ovatko yhteistyöryhmät päässeet vauhtiin ja toimivatko ne. Sitten pitää katsoa, että kun ympäristöministeriö on päivittänyt ohjekirjettä ja tulee uusia lupahakemuksia, että pystytäänkö toimimaan niin kuin työryhmissä on ajateltu.

Jos työryhmän esittämät muutokset eivät tulevissa arvioinneissa näytä riittävän, on Henrikssonin mukaan mietittävä kaikkia mahdollisia lisätoimenpiteitä.

– Tarkoitan kaikkia toimenpiteitä.

Eli myös mahdollisia lakimuutoksia esimerkiksi luonnonsuojelulakiin?

– Kyllä.

Merimetsotyöryhmän raportti (6.4.2016)


Lue myös nämä


Kommentit (13)

  • Nimetön

    Luonnonsuojelulait varmistavat merimetsoasiassa, että luonto jää takuuvarmasti suojelematta!

  • Nimetön

    ”Kalastajat ja mökkiläiset, loukuttakaa muutama villiminkki ja supi. Nämä sitten yön pimeydessä ruokailemaan metsoluodoille niin eiköhän se ole sillä taputeltu. Haluan edelleen syödä lähellä kalastettua kaikenlaista merikalaa!!!”

    Suuri enemmistö ei halua syödä lähellä kalastettua merikalaa, vaan mieluummin halpaa norjalaista kassilohta ja pakasteseitiä:)

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös