Joka koululuokassa on oletettavasti yksi adhd-oppilas – Opettajien on tärkeää opetella tukitoimia

CICO-mallilla on edistetty keskittymiskykyä. Oppilas kirjautuu kouluun sisään ja ulos ja korttiin merkitään, miten hän onnistui tavoitteissa kuten olla ajoissa.

Joel Maisalmi
Joka koululuokassa on oletettavasti yksi adhd-oppilas – Opettajien on tärkeää opetella tukitoimia

Jyväskylän yliopiston psykologian tohtori Vesa Närhi ihmettelee, että adhd-lasten ja nuorten tukeminen ei kuulu opettajakoulutuksen sisältöön.

Hannamari Ahonen

Miten tarkkaavaisuushäiriöistä adhd-lasta voidaan tukea niin, että hänen koulunkäyntinsä helpottuu ja muiden lasten työrauha koululuokassa paranee?

Suomessa vajaat kymmenen koulua on ottanut käyttöönsä Yhdysvalloissa pitkään toteutetun check in check out -toimintamallin eli CICON.

Jyväskylän yliopiston psykologian tohtori Vesa Närhi on ohjannut opettajia adhd-oppilaiden tukemisessa. Kolmen vuoden ajan hän on vienyt myös CICO-mallia eteenpäin aiheesta väitöskirjaa tekevän erityisopettaja Anne Karhun kanssa.

Aivan kuten hotellissa on check in eli sisään kirjautuminen ja lähtiessä check out eli ulos kirjautuminen, oppilaalla on koulussa sisään ja ulos kirjautuminen.

CICO-mallissa oppilaalle annetaan seurantakortti. Esimerkiksi koulunkäyntiavustaja on joka aamu samassa paikassa vastaanottamassa oppilaan tuoman kortin. Jo aiemmin oppilaan ja vanhempien kanssa on sovittu muutama tavoite.

–Korttiin on vaikka merkitty tavoitteeksi, että oppilas tekee koulutehtävät tai pyytää puheenvuoron, kun on asiaa. Jokaisen oppitunnin jälkeen opettaja merkitsee korttiin, miten tavoitteissa onnistuttiin sinä päivänä. Opettaja keskittyy onnistumisiin. Koulupäivän jälkeen oppilas näytää kortin koulunkäyntiavustajalle ja kirjautuu ulos koulusta.

Kotona vanhemmat näkevät kortin ja kannustavat lasta.

–Usein käy niin, että adhd-lapset saavat aikuisilta paljon negatiivista palautetta. Ohjaamme myös vanhempia positiivisen palautteen antamiseen.

Mallilla on tutkimusten mukaan saavutettu edistystä lapsen käyttäytymisessä. Seurantakorttien merkinnöistä nähdään, miten lapsi edistyy eri taidoissa eli oppii olemaan ajoissa tai oppii, että ei höläyttele kesken tunnin.

Närhi korostaa, että ennen kuin koulussa kannattaa perustaa CICO-tiimiä, pitää kaikkien oppilaiden sosiaalisen käyttäytymisen opettaminen ja tukeminen olla kunnossa. Yllättävää hänestä on, että opettajankoulutukseen ei sisälly adhd-lasten tukeminen.

–Oletusarvo on, että joka koululuokassa on yksi adhd-oppilas. On hyvin pieni todennäköisyys, että on ollut viisi vuotta opettajana, eikä ole koskaan opettanut adhd-oppilasta.


Kommentit (2)

  • Nimetön

    Kumpa vielä opettajat oppisivat ymmärtämään erityistä.

  • Nimetön

    Ei riitä enää yksi ADHD luokassa. Siellä on myös käytösongelmainen, jonkin muun diagnoosin saanut. Joku maahanmuuttaja. Sitten pari hyvin lahjakasta. Pari hyvin heikkoa. Yhdellä erittäin hävyttömät vanhemmat. Keskiverto oppilaita suurin osa, heistä ja heidän oppimisestaan ei ilmeisesti tarvitse olla ollenkaan huolissaan (-ko)? Viidennes luokasta alkaa olla erityistä huomiota jollain tavalla kaipaava.
    Ja ne on muuten nuo lahjakkaat, jotka suurelta osin uudet työpaikat toimillaan luovat.
    Ja vielä, tuollaista palautetta on annettu kenttätyössä jo vuosikymmeniä. Erilaisia hymynaamoja tms. Vähänkö on taas joku professori vieraantunut kentältä.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös

Sammio