Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Ilkka Kanerva: Ydinasesopimus olisi merkityksetön

Kansanedustajan ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) mukaan uusi 122 maan neuvottelema ydinasesopimus on käytännössä merkityksetön. Ydinaseet kieltävä sopimus avattiin allekirjoituksille New Yorkissa syyskuussa. –Totta kai kaikki sellaiset asiat, joilla ydinaseiden käyttö saadaan hallintaan, ovat tervetulleita. Mutta tätä sopimusta on neuvoteltu sellaisen porukan kanssa, jolla ei ole ollut mitään tekemistä ydinasevarustelun kanssa. Tuskin tällaisella sopimuksella on siksi merkitystä, sanoo Kanerva. Ydinaseet kieltävä sopimus hyväksyttiin YK:ssa heinäkuussa. Nato-maa Hollanti äänesti sopimusta vastaan, muut Nato-maat boikotoivat äänestystä. Suomi monien muiden EU-maiden kanssa ei osallistunut sopimusneuvotteluihin. Sen sijaan Ruotsi äänesti sopimuksen puolesta, minkä vuoksi Ruotsin on spekuloitu olevan yksi harvoista länsimaista, joka saattaisi allekirjoittaa sopimuksen. Viime aikoina Ruotsin kelkka on kuitenkin kääntynyt, eikä maa ole vielä allekirjoittanut sopimusta. Muun muassa Yhdysvallat on uhannut rajoittaa puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa, jos maa allekirjoittaa YK-sopimuksen ydinaseiden kieltämiseksi. Kanervakin on aiemmin kehottanut Ruotsia harkitsemaan allekirjoittamista. Suomi ei aio allekirjoittaa sopimusta. Suomi on perustellut päätöstään sillä, että ydinasevallat eivät ole sopimuksessa mukana, eikä se siten vähennä ydinaseista aiheutuvaa konkreettista uhkaa. Julkisuudessa on spekuloitu, että allekirjoittaminen tarkoittaisi käytännössä luopumista Suomen Nato-optiosta. Sen mukaan Suomi voisi halutessaan hakea Naton jäsenyyttä. Ruotsilla vastaavaa optiota ei ole. Kanerva kiistää, että Nato-optio olisi vaikuttanut Suomen kantaan. –En ole tällaista kuullut niiltä, jotka ovat olleet valmistelemassa. Rauhanpalkinto ydinasekampanjalle Tänä vuonna Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin ydinaseita vastustavalle kampanjalle. Kansainvälinen kampanja ydinaseiden kieltämiseksi eli ICAN palkittiin työstään kiinnittää huomiota katastrofisiin humanitäärisiin seurauksiin, joita ydinaseiden käyttö voisi aiheuttaa sekä sen uraauurtaviin pyrkimyksiin estää ydinaseiden käyttö sopimuksilla. Viime aikoina uutisotsikoihin ovat nousseet muun muassa Pohjois-Korean ydinaseuhittelut. Kanerva pitää kampanjaa positiivisena asiana. –Vaikka kampanjalla tuskin vaikutetaan ydinasevaltioiden politiikkaan, on kampanja hyvä kansalaismielipiteen suuntaan oleva muistutus siitä, kuinka vaarallisesta asiasta on kysymys. Ydinaseiden tuhovaikutus on niin järkyttävä, että on hyvä, että tällaiset vakavasti otettavat muistutukset saadaan ilmoille. Ymmärrän, että tällainen palkinto järjestölle myönnettiin, siinä ei ole mitään kyseenalaista, sanoo Kanerva. Nobelin rauhanpalkinto myönnetään vuosittain rauhan edistämiseksi tehdystä työstä. Palkinnon jakaa Norjan suurkäräjien valitsema Nobel-komitea ja se jaetaan Oslossa. Rauhanpalkinto voidaan myöntää myös järjestöille. Rauhanpalkinnot ovat herättäneet aiemmin kritiikkiäkin. Vuonna 2009 palkinto myönnettiin Yhdysvaltain silloiselle presidentille, Donald Trumpin edeltäjälle Barack Obamalle , vaikka hän oli toiminut virassaan vasta vajaan vuoden. Lisäksi Yhdysvallat kävi samaan aikaan kahta sotaa. Viime vuonna Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Kolumbian presidentille Juan Manuel Santosille .