Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Haluatko lapsellesi paremmat arvosanat? Näin liikunta auttaa oppimaan

Jos viime kevään todistuksen arvosanoja on tarpeen nostaa, arjen uuteen lukujärjestykseen voi olla hyvä sujauttaa sinne tänne rentoa liikuntaa. Tutkimukset vahvistavat kiistatta, että liikkuminen parantaa oppimista. Aivotutkija Minna Huotilaisen neuvo koulumenestykseen onkin varsin yksinkertainen: Nosta takapuoli ylös penkistä! –Näyttöä on jopa siitä, että jo pelkkä seisominen edistää oppimista istumiseen verrattuna. Kun ihminen liikkuu , aivot ovat valmiudessa havainnoimaan ympäristöä ja tekemään päätöksiä: mistä kuljen, mitä väistän. Samanlaista aktiivisuutta tarvitaan myös oppimiseen. Uuden tiedon sisäistämiseen ei riitä pelkkä kuuleminen, vaan oppiminen edellyttää, että itse koko ajan muokkaa aivoissa aiemmin ollutta tietosisältöä. –Klassinen pyörällä tai kävellen kouluun kulkeminen aktivoi aivot heti aamusta oppimisen kannalta oikeaan tilaan. Liike viestii aivoille, että nyt alkaa tapahtua asioita, joilla on merkitystä ja jotka on hyvä muistaa, Huotilainen sanoo. Koulumatkan taittaminen autolla antaa sen sijaan aivoille täysin päinvastaisen viestin. Istuminen viestittää, että mitään erityistä ei ole tapahtumassa – ei syytä aktivoitua oppimaan tai olemaan tarkkaavainen. –Päivän alkuun tämä viesti on melko huono, Huotilainen hymähtää. Hyvän kierre on valmis, kun liikunta virittää aivot oppimisasentoon ja oppiminen puolestaan vahvistaa aivoja entisestään. –Käytetyt aivoalueet kasvavat ihan kuin lihakset punttisalillla. Näin resursseja oppimista varten tulee koko ajan lisää, Huotilainen toteaa. Oppimiseen ei tarvita puoliammattimaisesti ohjattuja urheilutreenejä, vaan tärkeintä on arkiaktiivisuus. Lyhytkin liikuntatuokio ennen oppimistilannetta voi vaikuttaa koulumenestykseen. –Keskittymiskyky, tarkkaavaisuus ja työmuisti eli lyhytkestoinen muisti näyttävät parantuvan monipuolisen liikkeen jälkeen saman tien, lasten fysiologian ja liikuntalääketieteen tutkija Eero Haapala sanoo. Liikunta virittää aivoja tavoilla, joista on hyötyä paitsi koulun myös muun elämän kannalta. Tiedemaailmassa luultiin pitkään, että aivoissa ei synny uusia soluja, vaan niillä mennään, mitä alkujaan on saatu. Uusin tutkimustieto kuitenkin vahvistaa, että aktiivisen liikunnan aikana aivoissa alkaa syntyä uusia hermosoluja. Hyvä uutinen on myös se, että solujen syntymistä tapahtuu iästä riippumatta. –Soluja syntyy hippokampuksessa, joka on muistitoimintojen kannalta keskeinen aivojen alue, Huotilainen sanoo. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Solut jäävät eloon vain, jos ne saavat nopeasti jotakin opittavaa. –Hermosolut odottavat kognitiivista haastetta, uusia ajatuksia, paikkoja tai käsitteitä. Jos näitä tulee pian liikuntasuorituksen jälkeen, solut jäävät käyttöön. –Koulussa tämä toteutuu luontevasti niin, että ensin liikutaan ja sitten mennään luokkaan, Huotilainen sanoo. Uuden oppimista voi tapahtua myös liikkuessa, esimerkiksi vaativassa teknisessä suorituksessa tai pallopelissä, joka vaatii erityistä keskittymistä ja havainnointia. Huotilaisen mukaan jo esimerkiksi muutaman minuutin nopea pallon heittely oppilaiden kesken aktivoi aivoja niin, että oppimisvalmius säilyy noin 45 minuuttia eli perinteisen oppitunnin verran. Pitkäkestoinen, tunnin tai parin, mittainen liikunta kohottaa oppimisvalmiutta koko päiväksi. Uusien solujen lisäksi aivoissa syntyy myös uusia yhteyksiä eri aivoalueiden välille. –Tämä on oikeastaan vielä tärkeämpää kuin solujen syntyminen, Huotilainen sanoo. –Uusien yhteyksien luominen ja olemassa olevien yhteyksien vahvistaminen mahdollistavat uusien asioiden muistamisen. Varsinainen muistiin siirtyminen tapahtuu yöllä unessa. –Tämä on vielä yksi asia, miksi liikunta myös on niin merkityksellistä, Huotilainen tähdentää. Muistiin siirtyminen onnistuu nimittäin sitä paremmin, mitä parempaa uni on. Ja sopiva liikunta kohentaa suoraan unen laatua. –Poikkeuksena on hyvin myöhään illalla tapahtuva raskas liikunta. Tunti, pari pitäisi jäädä rauhoittumisaikaa. Liikunnan pienetkin lisäykset kohentavat oppimista erityisesti heillä, jotka eivät ole harrastaneet liikuntaa juuri ollenkaan. Huotilaisen mukaan koululiikunnan pitäisikin pystyä kohtaamaan erityisesti niitä, joilla on liikkumattomuuteen syitä, kuten vaikea ylipaino, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, asenteellisuutta tai kun vapaa-ajan harrastaminen jää rahasta kiinni. –Koulujen liikuntatelineet, jotka houkuttelevat lapset itsensä ideoimaan liikkumista, ovat tosi tärkeitä. Liikunnan aikana aivojen hippokampuksessa eli muistialueella syntyy uusia hermosoluja. Hermosolu on kaiken oppimisen keskus. Jotta uudet solut jäävät henkiin, tarvitaan jatkuvaa uuden oppimista. Lisäksi tarvitaan hyvää unta, joka palauttaa aivojen tasapainon. Liikunta myös selkiyttää aivojen hermosoluverkostoa ja vahvistaa solujen välistä viestintää, mikä tekee aivojen toiminnasta tehokkaampaa, nopeampaa ja toimivampaa. Paljon liikkuvilla on tutkimusten mukaan vähän liikkuvia parempi muisti, keskittymiskyky, tarkkaavaisuus, kielelliset kyvyt ja koulumenestys. Lähde: Minna Huotilainen Joku voi vähän jonglöörata ja toinen seisoa käsillään. Minna Huotilainen