Muurari Ural Agejev napauttaa tiiltä, ja se katkeaa siististi juuri oikeasta kohdasta. Helppoa, kun sen osaa. Viisi vuotta Suomessa asunut venäläinen Agejev muuraa nelikerroksisen kerrostalon julkisivua Keravan keskustassa.
Tähän asti töitä on riittänyt, mutta tulevaisuus on epävarma. Rakennusala on nyt vahvassa taantumassa.
Jalon-rakennusyhtiön urakoima talo valmistuu syksyllä, mutta 33 asunnosta kaksi kolmasosaa on yhä myymättä. Parhaimmillaan talosta oli myyty yli puolet, mutta se oli ennen viime syksyä.
Sitten tuli energiakriisi ja korkojen nousu vain jatkui ja jatkui. Talven kuluessa asuntokauppa hidastui etananvauhtiin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreen ennusteen mukaan rakentaminen supistuu tänä vuonna noin kolme prosenttia.
Syitä on monia.
Asuntokaupoissa on usein kyse ketjuista. Keravalle valmistuvassa talossa joitain kauppoja peruuntui, koska ostajien omakotitalon myyminen vaikeutui sähkön hinnan noustua. ”Yksi kertaalleen perunut asiakas on jo palaamassa, joten tilanne on siltä osin muuttumassa”, Janne En sanoo.
”Sähkön hinnan nousulla oli yllättäviä vaikutuksia. Jotkut asunnon varanneet aikoivat myydä omakotitalonsa ja muuttaa tänne, mutta sähkölämmitteisen omakotitalon myymisestä tulikin vaikeaa. Varauksia peruttiin”, Jalon Uusimaan toimitusjohtaja Janne En sanoo työmaalla.
Kun asunnot eivät käy kaupaksi, niitä ei kannata myöskään rakentaa. Rakennusalalla on töissä noin 180 000 ihmistä, ja sen osuus koko Suomen bruttokansantuotteesta on noin 6,8 prosenttia. Alan taantumalla on siis suuri vaikutus koko Suomen kasvulukuihin ja työllisyyteenkin.
Etlan tutkija Sakari Lähdemäki laskee, että rakennusinvestointien väheneminen pienentää bruttokansantuotteen kasvua noin 0,5 prosenttiyksikköä tänä vuonna.
Se vetää käytännössä koko talouden lievään taantumaan. Useimmat talousennustajat ovat ennustaneet talouden supistuvan tänä vuonna hienoisesti.
Rakennusinvestoinnit muodostavat noin 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Työtunneista rakentamisen osuus on noin yhdeksän prosenttia.
Alan työntekijöitä edustavan Rakennusliiton väistyvä puheenjohtaja Matti Harjuniemi on työllisyyden suhteen synkkä.
”Meidän jäseniä on työttömänä jo toistatuhatta enemmän kuin vuosi sitten, vaikka kesää kohti suunnan pitäisi olla ihan toisenlainen. Uskon, että syksyllä ja loppuvuodesta särkyy 15 prosenttia alan työttömyysasteessa”, hän sanoo.
Rakennusalalla on tyypillistä, että osa ihmisistä on kausiluonteisesti työttömänä talvella ja kesän tullen työllisyys paranee, mutta tänä vuonna näin ei ole käynyt.
Usein rakentamisen tilannetta seurataan asuntoaloitusten määrällä. Tässä suhteessa vuodesta on tulossa heikko. Kun vuonna 2021 aloitettiin 47 000 asunnon rakentaminen, tänä vuonna aloitetaan Rakennusteollisuuden arvion mukaan noin 27 000 asunnon rakentaminen. Ja voi olla, että tämäkin arvio on yläkanttiin.
Rakentamisen arvosta asuntorakentaminen on runsas kolmasosa. Lähes yhtä merkittävää on korjausrakentaminen, joka ei ole samalla tavalla suhdanneherkkää.
Etla arvioi tuoreessa toimialakatsauksessa, että rakennusala pääsisi kasvuun vasta vuonna 2025.
Gert Averson asentaa keittiökalusteita. Rakennusteollisuuden mukaan Helsingin seudulla alan työntekijöistä kolmasosa on ulkomaalaisia.
Alan vaikeudet alkoivat jo ennen energiakriisiä ja Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Silloin takana oli erittäin vilkkaan rakentamisen vuosia. Sekä tarvikkeiden että urakoiden hinnat paisuivat alan ylikuumetessa. Vielä viime vuonna rakennustarvikkeiden hinnat nousivat kahdeksan prosenttia ja työn kolme prosenttia.
Siksi Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo uskoo, että suhdanteen pohja on nyt käsillä. Rakennuskustannusten nousu on hidastunut, ja joidenkin tuotteiden, kuten betonielementtien ja puutavaran, hinta on Jalonin johdon mukaan jopa laskenut.
Vihmon mukaan alan yritysten luottamus on tasolla, josta on yleensä lähdetty nousuun. Myös korkojen nousun šokkivaikutus laantuu ennen pitkää ja asuntokauppakin käynnistyy.
””Vähän se ennuste jännittää.”
Rakennusalan taantuman vaikutusta työttömyyteen pehmittää jonkin verran se, että alan työntekijöistä noin viidesosa on muualta tulleita. Pääkaupunkiseudulla liikkuvan työvoiman osuus on noin kolmannes.
Etlan ennusteen mukaan rakentamisen työtunnit supistuvat tänä vuonna vajaat kolme prosenttia. Se ei vielä koko Suomen työttömyystilannetta suuremmin heiluta.
Vasta vuoden loppua kohden nähdään, kuinka pahasti asuntorakentaminen ja sen mukana koko rakennusala todella sukeltaa. Tähän mennessä vuosi on mennyt selvästi heikommin kuin alkuvuodesta uskottiin. Jos asuntokauppa ei vähitellen piristy, 27 000 asuntoa voi tehdä tiukkaa.
”Vähän se ennuste jännittää. Se on kuitenkin tehty suhteessa talouden koko kuvaan, joka ei ole mitenkään erityisen synkkä”, Vihmo sanoo.
Vihmo uskoo, että asuntokauppa ja sitä kautta rakentaminen alkaa piristyä, kun kuluttajat, rahoittajat ja yritykset alkavat tottua uuteen korkotasoon. Myös kustannusten nousun taittuminen auttaa.
Jos näin käy, rakentajille riittää töitä senkin jälkeen, kun nykyiset kohteet valmistuvat.
Jalon Uusimaan toimitusjohtajan Janne Enin mukaan taloon olisi kannattanut rakentaa isoja asuntoja vielä enemmän. ”Kolmioille olisi kysyntää. Asuntokauppa näyttäisi nyt olemaan piristymään päin.”
RakennusyhtiöiLLÄ tilanne on yleisesti samankaltainen kuin Jalonilla. Työmaita on vielä toistaiseksi hyvin käynnissä, mutta uusien käynnistämisen suhteen ollaan hyvin varovaisia.
Hallituksen puheenjohtaja ja yrityksestä puolet omistava Heikki Toivakka laskee, että Jalonilla on rakenteilla tällä hetkellä noin 140 asuntoa neljällä työmaalla.
”Tällä hetkellä valmiita myymättömiä asuntoja on vain viisi. On mahdollista, että tänä vuonna ei enää yhtään omaa kohdetta aloiteta”, hän sanoo.
”Meitä on täällä kaksi muuraria ja apumies. Muut ovat suomalaisia ja puhuvat vähän. Heidän päänsä on kuin kassakaappi – ei tiedä, mitä siellä sisällä on”, Ural Agejev sanoo.
Keravan kerrostalon tyyppiset perustajaurakointikohteet, joissa Jalon hankkii tontin, rakentaa ja myy asunnot, ovat kuitenkin alle kolmasosa yrityksen liikevaihdosta, joka oli viime vuonna noin 97 miljoonaa euroa.
Suurin osa liiketoiminnasta on rakennusurakointia, jossa yhtiö toteuttaa muiden hankkeita, kuten kouluja, toimitiloja, vuokra-asuntoja tai urheiluhalleja.
Julkiset hankkeet kärsivät suhdannetilanteesta vain vähän. Myös toimitilapuolella Jalonilla on riittänyt Toivakan mukaan töitä.
Kuten monilla isommillakin rakentajilla, omia työntekijöitä Jalonilla on suhteellisen vähän, noin 140 henkeä.
Keravan kohteessa työn tekevät aliurakoitsijat ja työmaata johtaa kaksi Jalonin työntekijää. Janne En ja Toivakka yrittävät laskea, miten monta ihmistä yrityksen työmaat työllistävät. Se ei ole helppoa, sillä urakoitsijoita tulee ja menee työvaiheiden mukaan.
”Rakennustoiminnan työllistävä vaikutus on arviolta noin 700 henkilötyövuotta”, En lopulta sanoo.
Rakennusyritykselle aliurakoitsijoiden käyttö tarkoittaa riskinhallintaa ja joustavuutta. Toivakan mukaan Jalonin tulos pysyy tänäkin vuonna plussalla.
””Kolmioille on nyt hyvin kysyntää.”
Siinä alan työtilanteen muutos näkyy, että aliurakoitsijoita on Enin mukaan nyt huomattavasti helpompi löytää kuin kuumimpina aikoina.
Myös asuntomarkkina on muuttunut, kun asuntosijoittajat ovat hävinneet vähäksi aikaa markkinoilta. Etätyön lisääntyminen kasvatti toisaalta asuntojen kokotoiveita.
Se näkyy Keravankin talossa. Taloon piti alun perin tulla enemmän yksiköitä ja kaksioita. Lopulta kolmioiden määrää päätettiin lisätä.
”Mutta ei tarpeeksi. Kolmioille on nyt hyvin kysyntää”, En sanoo.
Jalonin hallituksen puheenjohtaja Heikki Toivakka (vas.) tuli veljensä Jukan kanssa Jalonin (silloinen JL-rakentajat) pääomistajaksi vuonna 2012. Toivakoiden tausta on isoisän Mikkelissä perustamassa, muun muassa Citymarketia pyörittäneessä kauppayhtiössä. Vieressä Janne En.