Hallitusneuvottelujen alustavia talouden raameja odoteltiin vielä iltapäivällä valmistuviksi. Hallituksen muodostajan Petteri Orpon (kok.) mukaan raamit on tarkoitus antaa päivän mittaan niin sanotuille reformipöydille eli pääpöydille. Raamit sisältävät muun muassa esityksiä säästösuunnitelmista.
Hallitusneuvotteluiden alaryhmistä on jo viestitty lisärahatoiveista eri hallinnonaloille.
”Minäkin toivoisin, että voisin ammentaa lisää rahaa tärkeisiin asioihin, mutta kun ei ole (rahaa)”, Orpo sanoi Säätytalossa.
Orpo korosti, että vain priorisoimalla joihinkin kohteisiin on mahdollista lisätä rahaa.
Esimerkiksi kansanedustaja Sheikki Laakso kertoi perussuomalaisten tavoittelevan lisää rahaa teiden kunnossapitoon. Laakso on jäsenenä hallitusneuvotteluiden rakennetun ympäristön alapöydässä, jossa käsitellään muun muassa liikenneasioita.
Laakso sanoi, että koska kustannukset ovat nousseet, on vaikeaa pitää huolta siitä, että tiestö ei mene todella huonoon kuntoon.
”Siitä totta kai väännetään, kuinka paljon saamme rahaa siihen”, hän sanoi Säätytalossa.
Hänen mukaansa myös polttoaineiden jakeluvelvoitteen höllennystä on pakko saada jatkettua. Perussuomalaisilla on ollut asiasta poliittinen tahto jo pitkän aikaa, hän sanoi.
Asiasta on kuitenkin löydettävä konsensus useamman neuvottelupöydän kesken.
Perussuomalaiset: Maa ei voi auttaa velaksi
Perussuomalaiset on toisaalta ajamassa hallitusneuvotteluissa mahdollisimman suuria leikkauksia kehitysyhteistyövaroihin. Sen lisäksi perussuomalaiset vaatii käytettävissä olevien rahojen parempaa käyttöä ja parempaa kohdentamista.
”Kantamme on se, että maa ei voi auttaa velaksi. Toisin sanoen kehitysapua voidaan harjoittaa ainoastaan budjettiylijäämästä, jota ei tällä hetkellä ole näkyvissä”, sanoi kansanedustaja Jussi Halla-aho Säätytalossa.
Halla-ahon mukaan asiasta on pystytty käymään yllättävän rakentavaa ja rauhallista keskustelua neuvottelupöydässä, vaikka siitä on syviä erimielisyyksiä.
Orpo ei halunnut ottaa kantaa yksittäisten puolueiden tavoitteisiin, eikä siten kommentoinut perussuomalaisten kantaa.
Hän kuitenkin totesi, että kun kaikkia valtion menoja arvioidaan, myös kehitysyhteistyömenoja pitää arvioida ja katsoa, minkä verran siitä voisi supistaa.
Muistakin asioista syvää erimielisyyttä
Halla-aho istuu pöydässä, jossa ratkotaan muun muassa Eurooppa-politiikkaan, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä kehityspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä.
Halla-aho sanoi, että ryhmässä on syviä erimielisyyksiä muustakin kuin kehitysyhteistyörahoista. Perussuomalaisilla ja kristillisdemokraateilla on esimerkiksi paljon kriittisempi suhtautuminen EU:n liittovaltiokehitykseen kuin muilla osapuolilla eli Rkp:llä ja kokoomuksella.
”Mutta sanoisin, että yllättävän monissa asioissa olemme päässeet eteenpäin ja pystyneet löytämään sellaisia muotoiluja”, jotka ovat kelvanneet kaikille osapuolille.
Orpo ei vahvistanut 2+2+2-sopeutusmallia
Orpo ei ole vahvistanut eilisiä lehtitietoja, joiden mukaan suunnitteilla olisi 2+2+2 miljardin euron sopeutusmalli. Hän kuitenkin totesi, että sopeutus koostuu kolmesta osasta, kuten aiemminkin on kerrottu.
”Näitä ovat kasvu- ja työllisyystoimet, rakenteelliset uudistukset, joilla saadaan tuottavuutta lisää ennen kaikkea julkiselle sektorille ja sitten kolmantena suorat säästöt ja priorisoinnit. Kaikissa on paljon tekemistä.”
Orpo sanoi, että tasapaino kolmen osan välillä ratkeaa neuvottelujen edetessä.
Muun muassa Maaseudun Tulevaisuus -lehti uutisoi eilen lähteisiinsä viitaten, että suunnitteilla olisi alkuun kahden miljardin leikkaukset ja kaksi miljardia talouden kasvua nopeuttavia toimia. Tarvittaessa myöhemmin tehtäisiin vielä kahden miljardin euron lisäleikkaukset.
Hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet ovat sitoutuneet siihen, että valtiontaloutta sopeutetaan kuudella miljardilla eurolla tällä vaalikaudella.
Kaikkia työpaikkoja mahdotonta etukäteen todentaa
Orpo sanoi, että mitä enemmän tuleva hallitus pystyy tekemään työllisyystoimia, jotka ovat valtiovarainministeriön todentamia, sitä vähemmän painetta on suorien säästöjen tekemiselle. Tuleva hallitus haluaa, että Suomeen syntyy 100 000 uutta työpaikkaa tällä vaalikaudella.
”Jos me siinä onnistuisimme”, se vahvistaisi julkista taloutta noin kahdella miljardilla.
Häneltä kysyttiin, pitääkö kaikkien työllisyystoimien olla valtiovarainministeriön verifioimia. Hän myönsi, että vaatisi todella paljon, jos tavoitellaan suoria työllisyystoimia, jotka vahvistavat todennetusti julkista taloutta kahdella miljardilla.
”Katsotaan”, kuinka pitkälle päästään.
Kaikkia uusia työpaikkoja on hänestä mahdotonta etukäteen todentaa.
”Jos puretaan vaikka normeja tai nopeutetaan lupaprosesseja”, kuinka paljon se tarkoittaa työllisiä?
Kokoomus, perussuomalaiset, Rkp ja kristillisdemokraatit käyvät hallitusneuvotteluita toista viikkoa.