Suomen Nato-hakemuksen sekä kiristyneen turvallisuuspoliittisen tilanteen aiheuttamat suuret kansainväliset sotaharjoitukset alkavat näkyä Suomessa tässä kuussa.
Sekä Maa- että Ilmavoimat järjestävät nyt tavanomaista suurempia kansainvälisiä harjoituksia, jos vertailukohtana käytetään aikaisempia vuosia.
Sama ilmiö näkyy myös Ruotsissa, jonka pääsotaharjoitus Aurora on parhaillaan käynnissä. Siihen osallistuu 26 000 sotilasta 14 maasta.
Pyrkimys suurharjoituksiin alkoi jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Esimerkiksi Puolustusvoimat suunnitteli järjestävänsä jopa 20 000 sotilaan kansainvälisen Arctic Lock -harjoituksen vuonna 2021, mutta se jouduttiin peruuttamaan koronavirusepidemian vuoksi.
Kun Suomi vuosi sitten ilmoitti hakevansa sotilasliitto Naton jäsenyyttä, Puolustusvoimat ryhtyi välittömästi järjestämään lisää kansainvälisiä harjoituksia Suomessa.
Viime kesän ja syksyn aikana järjestettiin heti parikymmentä uutta tai laajennettua harjoitusta, joilla pyrittiin osoittamaan konkreettisesti, että Suomen Nato-hakemuksella on kansainvälinen tuki.
Nopeasti järjestetyt harjoitukset eivät olleet kuitenkaan kovin suuria, koska suurten harjoitusten järjestäminen vie jopa kaksi vuotta aikaa.
Parhaillaan on käynnissä esimerkiksi Panssariprikaatin johtama kansainvälinen mekanisoitu Arrow-harjoitus Niinisalossa Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueella.
Arrow-harjoitukseen osallistuu 2 200 sotilasta, mikä ei sinällään ole poikkeuksellista. Viime vuonna mukana oli peräti 3 400 sotilasta.
Kiinnostavaa tämän vuoden Arrow’ssa on ulkomaisten joukkojen suuri määrä. Kansainvälisiä joukkoja on mukana noin 850, joka on kolmin- tai nelinkertainen määrä aikaisempiin verrattuna.
Arrow-vieraat ovat tuoneet mukanaan noin 185 ajoneuvoa, kuten Warrior-rynnäkköpanssarivaunuja, M113-miehistönkuljetuspanssareita, Bradley-rynnäkköpanssarivaunuja ja Abrams-taistelupanssarivaunuja.
Puolustusvoimat osallistuu normaalisti vuosittain 60–90 kansainväliseen harjoitus- tai koulutustapahtumaan. Puolustusministeriö tiedotti viime vuoden marraskuussa eli ennen Suomen Nato-jäsenyyden vahvistumista, että tänä vuonna Suomi on mukana 89 kansainvälisessä harjoituksessa.
Maa-, Meri- ja Ilmavoimille kullekin on määrätty niissä omat painopistealueensa. Niissä korostuu erityisesti yhteistyö Ruotsin, Norjan, Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa.
Maavoimien ja Merivoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan painopisteenä on kehittää yhteistoimintakykyä Ruotsin kanssa. Lisäksi Maavoimilla korostuvat harjoitukset Yhdysvaltojen, Norjan ja Britannian kanssa.
Ilmavoimien kansainvälisten harjoitusten painopisteeksi on ilmoitettu ”ylläpitää Ruotsin kanssa saavutettu yhteistoimintakyky, kehittää yhteistoimintakykyä viidennen sukupolven hävittäjien toimintaympäristössä ja valmistautua F-35-hankkeen käyttöönottoon harjoitustoiminnalla”.
On mahdollista, että Suomen varmistunut Nato-jäsenyys voi muuttaa sotaharjoitusten painopisteitä ainakin osin ensi vuodeksi, mutta tärkeimpiin kumppaneihin se ei vaikuta.
Kansainvälisen harjoitustoiminnan linjaukset tekee tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan yhteinen kokous eli tp-utva.
Maavoimien kevätkauden suurimmat harjoitukset johtaa Maasotakoulu ja Karjalan prikaati.
Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueella toukokuussa järjestettäviin Maasotakoulun Lightning Strike- ja Northern Forest -harjoituksiin osallistuu enimmillään peräti 8 000 sotilasta. Näistä noin 1 100 on kansainvälisiä joukkoja Yhdysvalloista, Britanniasta, Ruotsista ja Norjasta.
Rovajärven ampuma-alue on niin suuri, että se sopii hyvin suurten sotaharjoitusten paikaksi. Kuvassa NH90-helikopteri ja Dillon-ovikonekivääri Rovajärven yllä.
Lightning Strike on tykistön ja jalkaväen aseiden kovapanosammuntaharjoitus. Rovajärven ampuma-alue on Länsi-Euroopan suurin, joten se sopii hyvin suuriin tykistöammuntoihin. Sen tulevasta Nato-käytöstä on jo ehditty spekuloida.
Northern Forestissa harjoitellaan yhteisiä operaatioita liittolaisten ja Ruotsin kanssa.
Toinen suuri Maavoimien alkukesän harjoitus on Karjalan prikaatin Kaakkois-Suomessa johtama Karelian Lock. Sen kokonaisvahvuus on noin 7 000 sotilasta.
Karelian Lock eli Karjalan lukko saattaa herättää tavallista enemmän kiinnostusta myös Venäjällä, sillä harjoituksessa on mukana noin 440 Yhdysvaltojen maavoimien sotilasta.
Toukokuun lopussa alkaa yksi Euroopan suurimmista ilmavoimallisista harjoituksista Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Ace-harjoituksesta on julkaistu jo sen harjoitus- tai hihamerkki.
Arctic Challence Exercise- eli Ace-harjoitukseen osallistuu noin 150 ilma-alusta ja noin 3 000 sotilasta 14 eri maasta. Mukana on myös Nato, jonka Awacs-johtokeskuskoneet ovat harjoituksessa mukana.
Ace-harjoituksen julkaistusta harjoitusmerkistä voi päätellä, että mukana on ainakin F-35-, Gripen-, Hornet- ja F-16-hävittäjiä.
Ace-harjoituksia on järjestetty jo kymmenkunta vuotta. Niihin liittyvä lentotoiminta tapahtuu pääosin Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa. Harjoituksen johtovaltiona toimii tällä kertaa Suomi.
Fakta
Kevään tärkeimpiä kansainvälisiä harjoituksia Suomessa
Southern Griffin, 10.–21.5. (1 150 sotilasta)
Lightning Strike, 15.–26.5.
Northern Forest, 27.5.–2.6. (yhdessä Lightning Striken kanssa 8 000 sotilasta)
Karelian Lock, 26.5.–2.6. (7 000 sotilasta)
Northern Belt, 2.–19.6. (340 sotilasta)
Arctic Challenge Exercise, 29.5.–9.6. (3 000 sotilasta)