Jos Vastaamo-tapauksen rikosepäilyt joskus päätyvät oikeussaliin, luvassa on kaikkien aikojen käräjöinti, jossa ainakin noin kymmenentuhatta uhria voi vaatia kärsimyskorvauksia.
Mitä heille on luvassa, jos epäilty tuomitaan kaikesta siitä, mistä häntä nyt epäillään?
Entä miksi moni Vastaamon tietokannan 33 000 asianomistajasta ei ole vielä halunnut tehdä rikosilmoitusta tai täyttää tapausta varten räätälöityä sähköistä lausumalomaketta?
Yksi näistä asianomistajista on eteläsuomalainen mies, jonka vaimon, tyttären ja siten myös hänen itsensä arkaluonteisia tietoja päätyi tietovuotoon.
”Vaimolle se oli hirveä šokki. Hän oli stressaantunut ja pelkäsi työuransa puolesta”, mies kertoo.
He keskustelivat aiheesta ja päätyivät siihen, etteivät tee rikosilmoitusta. Perhe koettaa unohtaa asian ja toivoo, etteivät tiedot leviä.
Mies sanoo uskovansa, että korvaukset – jos niitä olisi edes tullut – olisivat olleet muutaman kymmenen tai sadan euron luokkaa.
”Parempi unohtaa, koska ei sieltä koskaan mitään rahaa saa. Suosittelin sitä perheelleni, ja he tulivat samaan tulokseen”, mies kertoo.
”Emme ole enää edes keskustelleet asiasta. Elämässä on muitakin asioita.”
””Osa punnitsee, haluaako lähteä mukaan tällaiseen pitkään ja monipolviseen oikeudenkäyntiin. Tällainen pohdinta ei ole harvinaista.”
Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtajalla Leena-Kaisa Åbergilla on havaintoja siitä, miksi moni päätyy samaan lopputulokseen.
Ensinnäkään he eivät välttämättä ole tienneet asiasta, koska poliisi ei voi suoraan lähestyä heitä. Tietoa on välittänyt vain media.
”Toinen syy on, että se on aina yksilöllinen päätös, haluaako lähteä rikosprosessiin mukaan. Osa punnitsee, haluaako lähteä mukaan tällaiseen pitkään ja monipolviseen oikeudenkäyntiin. Tällainen pohdinta ei ole harvinaista”, Åberg sanoo.
”Myös potilastiedot ovat olleet hyvin erilaisia. Osa ei koe asiaa niin vakavaksi, että haluaa käyttää prosessiin paljon voimavaroja.”
Esitutkinnan onnistuminen ei tässä tapauksessa riipu siitä, että kaikki uhrit saadaan kuulluksi. Moni voi kuitenkin miettiä omaa jaksamistaan.
”Henkinen jaksaminen voi vaikuttaa. Jotkut haluavat jättää asian taakseen eivätkä kuormittaa itseään sillä, että pitää seurata ja olla perillä eri vaiheista.”
Voiko Vastaamo-tapauksen uhri saada korvausta niistä rikoksista, joista nyt vangittua Julius Kivimäkeä epäillään?
”Se on hankala kysymys. Moni voi pohtia, miksi olla mukana, koska korvausten saaminen on niin epäselvää”, Åberg arvioi.
”Mutta samalla moni kokee, että on tärkeää olla mukana, jotta tulee näytetyksi, millainen kärsimys ja taloudellinen vahinko on aiheutunut.”
Aluesyyttäjä Pasi Vainio sanoo samaa: moni ei lähde prosessiin, koska uskoo, että korvauksia asiassa ei ainakaan saa. Osalla ei ole ehkä voimiakaan lähteä. Nyttemmin myös aika on voinut tehdä tehtävänsä ja lieventää monen intoa.
Vainio kommentoi asiaa vain yleisellä tasolla, koska tapaus ei ole vielä edes syyteharkinnassa.
Syyttäjät eivät hae jutussa korvauksia uhreille heidän puolestaan. Siksikin jokaisen halukkaan pitäisi nyt täyttää lausumalomake.
Jo helmikuussa Vastaamo-yhtiön konkurssimenettelyssä käräjäoikeus vahvisti jakoluettelon, jonka pohjalta konkurssipesän varat jaetaan velkojille.
Pesänhoitajan sovintoesitys lupaili 2 500 euron summaa mukana olleille tuhannelle, jos pesästä löytyy rahaa maksaa kaikki miljoonasaatavat.
Tuo summa todennäköisesti pienenee, ja tämä prosessi on siis täysin toinen kuin nyt kyseessä oleva rikosprosessi.
”Korvausasian spekulointi on tässä vaiheessa täynnä kysymyksiä.
Jos vangitulla Kivimäellä olisi paljon omaisuutta ja se olisi nyt oikeuden määräämässä takavarikossa, korvausasia olisi aavistuksen helpompi. Näin ei kuitenkaan ilmeisesti ole.
Aluesyyttäjä Vainion mukaan mitään merkittävää omaisuutta ei ole tiedossa ja juttu on joka tapauksessa mittakaavaltaan harvinaisen vaikea, koska uhreja on tuhansittain.
Hän muistuttaa, ettei esimerkiksi Valtiokonttori korvaa automaattisesti sitä, minkä verran tuomittu ehkä määrätään korvaamaan.
Myös Rikosuhripäivystyksen Åberg toteaa, että lain mukaan Valtiokonttori voisi maksaa kärsimyskorvauksia esimerkiksi kiristyksestä mutta ei toisesta jutussa tutkittavasta nimikkeestä, yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.
Korvausasian spekulointi on tässä vaiheessa täynnä kysymyksiä. Vainio pohtii sellaista mahdollisuutta, että jos epäilty todettaisiin syylliseksi, voisi normaaliin tapaan avautua vielä mahdollisuus erilliseen korvauskanteeseen. Se olisi erillinen oikeudenkäynti.
”On tässä niin monta koukeroa ja vaihtoehtoa vielä olemassa, etten voi antaa mitään ohjenuoria”, Vainio sanoo.
Jos asiassa nostetaan syytteitä ja epäilty pysyisi vangittuna, niitä käsiteltäisiin käräjillä aikaisintaan marraskuussa. Syytteen noston määräaika on 18. lokakuuta.
