Eduskuntaryhmien on määrä vastata tiistaina puoleenpäivään mennessä hallitustunnustelija Petteri Orpon (kok.) kysymyksiin. Tunnustelijaksi valittu kokoomuksen puheenjohtaja antoi nipun kysymyksiä ryhmille perjantaina. Vastaukset julkaistaan eduskunnan verkkosivuilla.
Vastausten ja niistä käytävien keskustelujen perusteella päätetään, mitkä puolueet etenevät varsinaisiin hallitusneuvotteluihin.
Orpo kertoo käyvänsä eduskuntaryhmien kanssa virallisia kahdenvälisiä keskusteluja ensi viikon alussa.
"Sen jälkeen alkaa varmaan hahmottua se, miltä pohjalta varsinaista hallitusneuvottelua lähdetään käymään”, hän sanoi perjantaina tiedotustilaisuudessa.
Kysymyspatteristossa on 24 kohtaa ja 46 kysymystä, joissa painottuu erityisesti julkisen talouden tasapainottaminen. Esimerkiksi maahanmuutosta on niukasti suoria kysymyksiä eikä muun muassa humanitaarisesta maahanmuutosta kysytty.
Eduskuntaryhmiltä odotetaan myös vastausta perinteiseen kysymykseen, ovatko ne valmiita osallistumaan Orpon kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan ohjelman toimeenpanoon kokonaisuudessaan, jos ne saavat tavoitteitaan hallitusohjelmaan.
Kokoomus perehtyy saamiinsa vastauksiin tiistaina. Orpo pitää niiden pohjalta tiedotustilaisuuden keskiviikkona.
Tämän jälkeen hänen odotetaan käyvän kahdenkeskisiä neuvotteluja puolueiden kanssa ja kertovan kokoomuksen valitsemasta hallituspohjasta loppukuun aikana.
SDP ei osallistu, jos sotesta tai koulutuksesta leikataan
SDP sanoo hallitustunnustelija Petteri Orpolle toimittamissaan vastauksissa olevansa valmis osallistumaan enemmistöhallitukseen, jos hallituksen ohjelma vastaa keskeisiltä ja riittäviltä osin puolueen tavoitteita.
”SDP on valmis osallistumaan hallitukseen, joka edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää politiikkaa”, puolue linjaa.
Seuraava hallitus ei saa SDP:n mukaan kuitenkaan kohdistaa leikkauksia ”hyvinvointivaltion perustehtäviin kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen tai sosiaaliturvaan”.
SDP:n ja hallitustunnusteluita johtavan kokoomuksen suurimmat näkemyserot koskevat oletetusti taloutta.
Suurten menoleikkausten sijaan SDP korostaa vastauksissaan talouskasvun ja korkean työllisyysasteen merkitystä. Puolueen vastaukset noudattelevat siis odotetunlaisesti sitä, mitä sen vaaliohjelmassakin aiemmin keväällä on linjattu.
”SDP on valmis etsimään menosopeutusratkaisuja esimerkiksi uudistamalla julkisten hankintojen prosesseja, tehostamalla julkista hallintoa ja karsimalla yritystukia. Lisäksi voidaan esimerkiksi kehittää kotihoidontukea joustavammaksi ja lyhyemmäksi sekä saavuttaa kulujen vähentymistä työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyllä”, puolue arvioi.
Nämä toimet löytyvät myös SDP:n ennen vaaleja julkaisemasta talouspoliittisesta linjauksesta. Niiden vaikutukseksi on SDP itse laskenut yhteensä 600 miljoonaa euroa. Jos yritystuissa mukaan huomioidaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistaminen, jota kokoomus on vastustanut, puhutaan 0,9–1,1 miljardia eurosta.
”Sopeutustoimet tulee toteuttaa oikeudenmukaisesti siten, että maksukykyisimmät kantavat suuremman vastuun. Se onnistuu ennen muuta verotuksen keinoin muun muun muassa tiivistämällä pääomien veropohjaa ja puuttumalla kohtuuttomiin veroetuihin. Samalla kasvun edellytyksistä tulee huolehtia koulutusta ja osaamistasoa vahvistamalla sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sosiaaliturvan tason turvaamisella”, SDP linjaa.
SDP:n mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Tärkeää olisi esimerkiksi lisätä kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja saada heidät myös jäämään Suomeen.
SDP katsoo, että on myös ehdottoman tärkeää pitää kiinni Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Myös siirtymä hiilinegatiiviseksi pian tämän jälkeen on varmistettava tulevalla hallituskaudella.
”Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää entistä kunnianhimoisempaa yhteistyötä valtion, alueiden ja kuntien sekä elinkeinoelämän kesken. Erilaisilla kannustimilla kuten päästökaupalla, veroilla ja tuilla on jatkossakin olennainen rooli vähäpäästöisemmän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä”, puolue linjaa.
Perussuomalaisilla kolme kynnyskysymystä
Perussuomalaiset on valmis osallistumaan hallitukseen kolmella ehdolla.
Puolue listaa antamassaan vastauksessa kynnyskysymyksikseen ”talouden ja turvallisuuden kannalta haitallisen” maahanmuuton tuntuvan rajoittamisen, julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen ja uusista EU:n tulonsiirtopaketeista pidättäytymisen.
Perussuomalaisten kynnyskysymyksen kuuluvat sanatarkasti näin:
1) Perussuomalaiset ei lähde hallitukseen, joka ei rajoita tuntuvasti Euroopan ulkopuolelta tulevaa sellaista maahanmuuttoa, joka on Suomelle taloudellisesti ja turvallisuuden kannalta haitallista. Perussuomalaiset tunnistaa Suomessa voimakkaana saman kehityksen, joka on syynä Ruotsin sisäisen turvallisuuden ja yhteiskuntarauhan monenlaiselle rikkoontumiselle vuosikymmeniä harjoitetun vääränlaisen maahanmuuttopolitiikan seurauksena.
2) Perussuomalaiset edellyttää sellaisen talouspolitiikan harjoittamista, joka varmistaa julkisen talouden kestävyyden ja vahvistaa kansalaisten ostovoimaa.
3) Perussuomalaiset edellyttää hallituksen noudattavan eduskunnan yhteisesti sopimaa kantaa siitä, että Suomi ei hyväksy eikä edistä EU:n uutta yhteisvelkaa ja tulonsiirtopaketteja.
Vasemmistoliitto: 6 miljardin sopeutus tuottaisi kärsimystä
Vasemmistoliitto tiedotti ensimmäisten joukossa tiistaina vastauksistaan. Se pitää ylimitoitettuna ja epärealistisena ajatusta kuuden miljardin euron sopeutuksesta alkavalla vaalikaudella. Puolueen mukaan sopeutus olisi liian kireä ja tuottaisi mittavaa inhimillistä kärsimystä.
Kokoomus kysyi puolueilta, sitoutuvatko ne valtiovarainministeriön esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan alkavalla vaalikaudella. Ministeriö esitti joulukuussa, että valtiontaloutta pitäisi tasapainottaa kuudella miljardilla eurolla.
Vasemmistoliiton mukaan finanssipolitiikka tulee mitoittaa suhdannetilanteeseen. Puolue kertoo olevansa hallituskaudella valmis vahvistamaan Suomen julkista taloutta kolmella miljardilla eurolla, jos talous ei ajaudu vakavaan taantumaan.
Liike Nyt: Tavoitteena hallitukseen osallistuminen
Liike Nytin tavoitteena on osallistua hallitukseen. Näin puolue linjaa vastauksissaan:
”Liike Nytin tavoitteena on hallitukseen osallistuminen. Kynnyskysymyksiä meille ovat valtion talouden sopeuttaminen, yrityksiä tukeva kasvupolitiikka, kestävän siirtymän vauhdittaminen sekä talouden kasvua edistävien rakenteellisten uudistusten toteuttaminen”, puolue kirjoittaa.
Liike Nyt vastaa kysymykseen kuuden miljardin euron sopeutustarpeesta myöntävästi ja sanoo yhtyvänsä ministeriön tilannekuvaan. Puolueen mielestä tulevan hallituksen tärkein tehtävä on talouskasvun edellytysten luominen.
”Ainoastaan vahva yrityksissä tapahtuva kasvu auttaa meitä turvaamaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion palvelut myös tulevaisuudessa. Sopeutustoimien osalta tulee tehdä kattavat vaikutusarvioinnit.”
Liike Nytillä on yksi kansanedustaja, Harry Harkimo. Hän erosi kokoomuksesta vuonna 2018 ja on yksi Liike Nytin perustajista.
Kristillisdemokraatit: Ei kynnyskysymyksiä
Kristillisdemokraatit ei aseta etukäteen kynnyskysymyksiä hallitukseen menolle.
“Hallitusohjelman sisältöön liittyvistä kynnyskysymyksistä neuvottelemme hallitusneuvotteluissa. Kristillisdemokraatit on valmiita osallistumaan erilaisiin hallituskokoonpanoihin, kunhan hallituksen ohjelma on yhteensovitettavissa puolueen arvojen ja tavoitteiden kanssa", kristillisdemokraatit toteaa vastauksessaan.
Puolue sitoutuu kokoomuksen esittämään kuuden miljardin sopeutukseen.
“Julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan sekä kasvutoimia, rakenteellisia uudistuksia, menosopeutuksia, että kohdennettuja veronkorotuksia ja veropohjan laajentamista”, sen vastauksessa todetaan.
Puolue on esittänyt muun muassa seuraavia säästökeinoja ja verotuksen muutoksia: ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastus, asumistuen uudistus, terveysperusteinen vero, alkoholin ja tupakan veron korotus, suurimpien säätiöiden ja suurimpien yleishyödyllisten yhteisöjen rajaaminen ulos pääomatuloverovapauden piiristä sekä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysten leikkaaminen.
Tiedotteessaan kristillisdemokraatit nostaa Suomen keskeiseksi ongelmaksi perheiden, lasten ja nuorten pahoinvoinnin ja syrjäytymisen. Se on huolissaan myös alhaisesta syntyvyydestä ja näistä seuraavasta pahenevasta kestävyysvajeesta.
“Haluamme edistää päätöksiä, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen ja tukevat perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kaikkien kansalaisten osallisuutta.”
Puolue vaatii myös lisää rahaa terveydenhuoltoon, vanhuspalveluihin ja sosiaalitoimeen.
RKP: Ilmastotavoitetta edistettävä konkreettisin toimin
RKP:llä on joukko kynnyskysymyksiä hallitukseen menemiselle. Yksi niistä on odotetusti se, että ruotsin kielen asemaa ei saa heikentää.
Lisäksi RKP kirjoittaa vastauksessaan hallitustunnustelijalle kynnyskysymyksikseen seuraavat kohdat:
Suomen tulee olla aktiivinen ja kiinteä osa kansainvälistä yhteisöä. Suomi noudattaa ja kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia, perus- ja ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa. Näiden arvojen tulee näkyä hallituksen harjoittamassa politiikassa.
Suomen tulee jatkaa pitkän linjan EU-politiikkaansa, joka pyrkii rakentavan, vaikuttavan ja aktiivisen yhteistyön kautta kehittämään EU:ta. Vahva, yhtenäinen ja toimintakykyinen EU on Suomen etu.
Suomen tulee pysyä ilmastolain mukaisessa ilmastotavoitteessaan vuodelle 2035 ja konkreettisin toimin edistää sen toteutumista.
RKP yhtyy valtiovarainministeriön esittämän sopeutustarpeen mittaluokkaan, eli 6 miljardin euron sopeuttamiseen. Kokoomus on pitänyt tätä kynnyskysymyksenä hallituskumppaneille.
RKP kirjoittaa vastauksessaan kuitenkin: ”Mikäli emme saa vauhditettua talouskasvua, tulee tavoitteen saavuttaminen olemaan erittäin haasteellista. Siksi kestävän talouskasvun vauhdittaminen ja tuottavuuden parantaminen ovat avainasemassa. Työvoiman saatavuuden vahvistaminen on yksi keskeinen toimenpide.”
Puolue korostaakin, että työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava.
"Tarvitsemme myös ulkomaista työvoimaa ja siksi haluamme poistaa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan ja sujuvoittaa lupaprosesseja."
Maahanmuutto- ja ilmastokysymyksiä on pidetty vaikeimpina yhteensovitettavina kysymyksinä RKP:lle ja perussuomalaisille.
Keskusta ei vastannut kysymyksiin
Keskusta ei ole vastannut Orpon kysymyksiin kohta kohdalta lainkaan. Puolue on jättänyt sen sijaan yhden sivun mittaisen vastauksen, jossa se toteaa menevänsä oppositioon.
Keskusta toteaa, että tämä on hallitusneuvottelijoiden johtopäätös toisen perättäisen vaalitappion jälkeen. Puolue muistuttaa tuloksen olevan sen heikoin itsenäisen Suomen aikana.
”Keskusta tekee seuraavat neljä vuotta tinkimättömästi työtä Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin, pärjäämisen ja turvallisuuden kehittämiseksi oppositiosta käsin”, vastauksessa kirjoitetaan.
Keskusta sanoo vastauksessaan kunnioittavansa kansanvaltaa. Sen mukaan kansa osoitti nyt muut puolueet kuin keskustan hallitusvastuuseen.
”Vaalit pidetään siksi, että ihmiset voivat vaikuttaa siihen ketkä valtaa käyttävät. Suomi tarvitsee toimivan hallituksen, jolla on tukenaan vahva kansan vaaleissa osoittama tahto.”