Suomi on nyt Naton jäsen. Mutta mitä se tarkoittaa? Tässä artikkelissa vastataan 20:een Nato-aiheiseen kysymykseen.
Nato-maiden johtajat tapasivat maaliskuussa 2022 Naton päämajassa Brysselissä.
1. Miksi Suomi ei liittynyt Natoon aiemmin?
Natoon voi liittyä vain sellainen maa, jonka kansalaiset kannattavat Nato-jäsenyyttä. Suomessa Nato-jäsenyys ei perinteisesti saanut suurta kannatusta: vielä vuonna 2019 kyselytutkimusten mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista vastusti Suomen Nato-jäsenyyttä. Myöskään poliittinen johto ei aiemmin ole nähnyt Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena, vaikka optiota sen hakemiseen on pidetty voimassa.
Tilanne muuttui, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Nato-jäsenyyden kannatus Suomessa kasvoi lähes yhdessä yössä, ja nyt alkuvuodesta 2023 jäsenyyttä kannatti jo yli 80 prosenttia suomalaisista.
2. Voiko Natosta erota? Millainen eroprosessi olisi?
Natosta voi erota. Eroprosessi käynnistyy, kun jäsenvaltio jättää irtisanomisilmoituksensa Yhdysvaltojen hallitukselle. Jäsenyys lakkaa olemasta vuoden kuluttua irtisanomisilmoituksen jättämisestä. Yksikään jäsenmaa ei ole koskaan eronnut Natosta. Kuitenkin vuonna 1966 Ranska irtautui Naton yhteisestä komentorakenteesta vastalauseeksi Yhdysvaltojen poliittisille linjauksille. Ranska palasi takaisin Naton täysjäseneksi vuonna 2009.
Ranska palasi takaisin Naton täysjäseneksi sotilasliiton 60-vuotisjuhlavuonna 2009. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy, Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obama tapasivat juhlallisuuksien aikana.
3. Sitooko Naton perussopimuksen 5. artikla oikeasti niin vahvasti kuin mitä sanotaan?
On totta, että esimerkiksi EU:n perussopimuksen määräys keskinäisestä avunannosta on kirjoitettu sitovampaan muotoon kuin Naton perussopimuksen 5. artikla. Toisin kuin EU:lla, Natolla on kuitenkin yhteinen komentorakenne ja selvät suunnitelmat sen varalle, miten se toimii, jos sen johonkin jäsenvaltioon hyökätään. Mikäli sotilasliiton jäsenmaat eivät suostuisikaan puolustamaan hyökkäyksen kohteena olevaa jäsenmaata, romuttaisi se koko Naton perusidean.
4. Miten Nato on tähän mennessä reagoinut jäsenmaihinsa kohdistuneisiin uhkiin esimerkiksi Baltiassa?
Venäjän vallattua Krimin niemimaan vuonna 2014 Nato on lisännyt läsnäoloaan itäisessä Euroopassa. Vuonna 2017 Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan perustettiin monikansalliset nopean toiminnan joukot. Viime keväänä vastaavanlaiset osastot päätettiin perustaa myös Bulgariaan, Romaniaan, Slovakiaan ja Unkariin. Nato on viime vuosina myös vahvistanut muun muassa jäsenmaiden yhteistä kyberpuolustusta. Tämän lisäksi Naton jäsenmaat vaihtavat aktiivisesti tiedustelutietoa keskenään.
5. Millaista on Naton päätöksenteko, ja kuinka demokraattinen organisaatio Nato oikeasti on? Onko muillakin mailla kuin Yhdysvalloilla sananvaltaa päätöksiin?
Naton korkein päättävä elin, Pohjois-Atlantin neuvosto, koostuu sen jäsenmaiden edustajista. Neuvosto voi kokoontua myös puolustusministeri- tai valtionpäämiestasolla. Neuvostoa johtaa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, jolla ei ole kuitenkaan kokouksissa äänioikeutta. Neuvosto tekee päätöksensä yksimielisesti; Natolla organisaationa tai millään yksittäisellä jäsenvaltiolla ei ole päätöksentekovaltaa muiden jäsenten ylitse.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg keskustelivat Nato-kokouksessa Lontoossa joulukuussa 2019.
6. Miten Nato reagoi, jos Yhdysvaltojen presidentiksi nousee jälleen Donald Trump tai joku muu Natoon kriittisesti suhtautuva?
Donald Trumpin ensimmäinen presidenttikausi oli Naton näkökulmasta huolestuttava, koska Trump oli kutsunut Natoa aikansa eläneeksi ja harkitsi tiettävästi vakavissaan Yhdysvaltojen lähtöä sotilasliitosta. Naton pääsihteeri Stoltenberg onnistui kuitenkin luovimaan tilanteessa niin, että Naton toiminta ei vaarantunut.
Mikäli Trumpista tulee uudelleen Yhdysvaltojen presidentti tai joku hänen kaltaisensa nousee valtaan, tilanne on merkittävästi erilainen kuin Trumpin ensimmäisellä kaudella. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut sekä eurooppalaisten että yhdysvaltalaisten suhtautumista Venäjään ja palauttanut Natolle sen kylmän sodan aikaisen keskeisen tehtävän Neuvostoliiton/Venäjän vastavoimana. Trumpin suurin Natoon liittyvä ärtymyksen aihe olivat Euroopan maiden sovittua pienemmät puolustusmenot, mutta nyttemmin monet Euroopan maat ovat kasvattaneet niitä.
7. Kuka päättää, tuleeko Suomeen Naton tukikohtia? Millaisia vaikutuksia tukikohdilla olisi, ja miten niiden kustannukset jaettaisiin?
Päätökset Naton tukikohtien perustamisesta ja sijoittamisesta tehdään yhteisymmärryksessä kaikkien jäsenmaiden kanssa. Suomeen ei siis tulisi Naton tukikohtia, ellei Suomi itse sellaisia aktiivisesti pyrkisi tänne järjestämään. Nato ei ole perustanut uusia tukikohtia kylmän sodan päättymisen jälkeen. Kuitenkin Venäjän aggression lisäännyttyä se on sijoittanut itäiseen Eurooppaan nopean toiminnan monikansallisia taisteluosastoja. Näiden osastojen kustannukset jaetaan niiden maiden kesken, jotka sotilaitaan niihin lähettävät.
Naton Latviassa sijaitsevat monikansalliset nopean toiminnan joukot on sijoitettu Adazin sotilastukikohtaan.
8. Kuka päättää, tuleeko Suomeen ydinaseita? Missä Naton ydinaseet ovat nyt?
Nato ei aseta Suomeen ydinaseita ilman Suomen suostumusta. Vaikka tällainen suostumus olisikin, on epävarmaa, haluttaisiinko Suomeen edes sijoittaa ydinaseita Venäjän rajan läheisyyden vuoksi. Ydinaseiden maahantuonti on Suomen laissa tällä hetkellä myös kielletty. Naton Eurooppaan sijoitetut ydinaseet sijaitsevat Belgiassa, Hollannissa, Italiassa, Saksassa ja Turkissa. Tämän lisäksi Euroopan maista Ranskalla ja Britannialla on omia ydinaseita.
9. Paljonko Nato-jäsenyys maksaa Suomelle?
Arvioiden mukaan Suomen osuus Naton hallintokuluista on noin 55–60 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi Naton tavoitteena on, että jokainen sen jäsenmaa käyttää vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Suomen puolustusmenot ylittävät tuon rajan.
10. Mitä Nato-jäsenyys tarkoittaisi varusmiehille? Luovutaanko Suomessa varusmiespalveluksesta?
Varusmiehiä tai reserviläisiä ei lähetetä sotimaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Kuten tähänkin saakka esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioissa, ammattisotilaiden lisäksi voidaan kuitenkin käyttää vapaaehtoisia reserviläisiä. Asevelvollisuuteen Nato-jäsenyys tuskin vaikuttaa. Suomi on Naton jäsenenäkin ensisijaisesti vastuussa omasta puolustuksestaan, eikä Nato ota kantaa siihen, miten sen jäsenmaat hoitavat puolustuksensa.
Suomalaiset sotilaat osallistuivat Norjan puolustusvoimien järjestämään Cold Response 2022 -talviharjoitukseen, jossa oli mukana Naton jäsenmaita.
11. Mitä Nato-jäsenyys tarkoittaa ammattisotilaalle? Joutuuko suomalaisia sotimaan ulkomaille?
Nato-jäsenyyden vaikutus Puolustusvoimien kantahenkilökuntaan ei rauhan aikana ole kovin merkittävä: Puolustusvoimat on jo hyvin Nato-yhteensopiva, ja sen henkilökunta on tottunut työskentelemään yhteistyössä Naton kanssa. Suomalaiset ovat myös jo nyt osallistuneet yhteisiin kriisinhallintaoperaatioihin Naton kanssa.
Mikäli johonkin Nato-maahan hyökättäisiin siten, että sotilasliiton perussopimuksen 5. artikla aktivoitaisiin, osallistuisivat suomalaiset sotilaat maan puolustamiseen todennäköisesti eri tavalla kuin he tekisivät ilman Suomen Nato-jäsenyyttä. Se, millaista osallistumista Suomelta odotettaan, riippuu siitä, mitä jäsenmaata puolustetaan. Esimerkiksi Baltian puolustamisessa Suomella olisi todennäköisesti suurempi rooli kuin vaikkapa Turkin.
12. Kuinka paljon ja minkälaisia työpaikkoja Natosta aukeaa suomalaisille?
Naton pääesikunnan henkilöstömäärään suhteutettuna suomalaisia tulee työskentelemään siellä noin 80. Osa näistä tulee todennäköisesti olemaan sellaisia henkilöitä, jotka jo nyt työskentelevät Suomen ja Naton välisen yhteistyön parissa. Natossa työskentelee sekä sotilas- että siviilihenkilöstöä, ja jäsenyyden myötä suomalaisilla on mahdollisuus hakeutua kaikkiin Naton tehtäviin pääsihteerin paikkaa myöten.
13. Paljonko Natossa työskentelee naisia? Onko Natolla tasa-arvosuunnitelmaa?
Kaikista Naton siviilityöntekijöistä naisia oli 26 prosenttia vuonna 2019. Siviilipuolen johtotehtävissä naisia oli samana vuonna noin 17 prosenttia. Päämajassa työskentelevistä naisia oli noin 40 prosenttia. Päämajan johtotehtävissä työskentelevistä naisia oli 27 prosenttia. Natolla on voimassaoleva tasa-arvosuunnitelma, jonka tarkoituksena on ”lisätä monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja inkluusiota sekä kulttuurista muutosta edistäviä toimenpiteitä organisaatiossa”. Naisten määrä Naton eri jäsenmaiden sotilasjoukoissa vaihtelee maakohtaisesti.
Valtaosa Naton työntekijöistä työskentelee sotilasliiton päämajassa Brysselissä.
14. Vaikuttaako Nato-jäsenyys rajanylityspaikkojen tai rahtiliikenteen toimintaan Suomen ja Venäjän rajalla?
Nato-jäsenyys ei vaikuta rajanylityspaikkojen toimintaan Suomen ja Venäjän rajalla. Suomen rajavalvontaa koskeva ylikansallinen sääntely tulee jatkossakin EU:sta, ei Natosta. Se, ettei Nato vaikuta rajanylityspaikkojen toimintaan, on helppo huomata, kun katsoo pohjoisessa Norjan Storskogin rajanylityspaikkaa ja Suomen eteläpuolella olevaa Viron Narvan rajanylityspaikkaa. Viro ja Norja ovat Nato-maita, Suomi ei, mutta silti näiden maiden rajanylityspaikat Venäjän vastaisella rajalla toimivat yhteisillä Schengen-säännöillä. Schengen-alueen muodostavat 22 EU-maata 27:stä sekä Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein.
Tullin näkökulmasta Suomen Nato-jäsenyydellä ei ole vaikutusta rajaliikenteeseen. Liikenteen määrään ja ulkomaankaupan rakenteeseen ovat jo vaikuttaneet EU:n Venäjälle asettamat pakotteet.
15. Vaikuttaako Nato-jäsenyys jotenkin suomalaiseen puolustusteollisuuteen? Saako Suomi yhä päättää, minne se vie aseita?
Jäsenyys vaikuttaa positiivisesti. Se edistää puolustusteollisuuden liiketoimintaa Nato-maiden ja Naton kanssa sekä edistää teollisuuden mahdollisuutta erilaisiin tuotekehitys- ja innovaatioprojekteihin. Suomi saa yhä päättää, minne se vie aseita, asia riippuu kansallisesta päätöksenteosta.
Suomesta viedään ulkomaille erityisesti sotilasajoneuvoja. Kuvassa valtion puoliksi omistaman puolustusteollisuusyhtiö Patrian AMV 8x8 -panssariajoneuvo.
16. Miten Nato-jäsenyys näkyy tavallisen kansalaisen arjessa?
Suomen Nato-jäsenyys ei näy tavallisen kansalaisen jokapäiväisessä arjessa käytännössä mitenkään.
17. Miten Suomen jäsenyys Natossa vaikuttaa Ahvenanmaan asemaan?
Nato-jäsenyys ei muuta Ahvenanmaan asemaa. Sen itsehallinto jatkuu Suomen lainsäädännön mukaisesti. Puolustus ja turvallisuuspolitiikka eivät kuulu Ahvenanmaan itsehallinnon piiriin. Suomi vastaa koko valtioalueensa puolustuksesta.
18. Tuleeko Itämerestä nyt ”Naton meri”? Saako Venäjä yhä kulkea Itämerellä?
Vaikka Suomi nyt liittyy Natoon, Itämerestä ei vielä tule Naton sisämeri. Jos myös Ruotsi liittyy, voidaan sen jälkeen Itämerta hyvin kutsua ”Naton sisämereksi”. Tämä ei estä Venäjää käyttämästä Itämerta, koska kansainvälinen merilaki mahdollistaa sen. Se kuitenkin heikentää Venäjän laivaston toimintamahdollisuuksia poikkeusoloissa Itämerellä.
19. Miten Suomi osallistuu Baltian puolustamiseen Naton jäsenenä?
Baltian, Puolan ja Norjan puolustaminen on Naton kannalta ollut vaikeaa, koska Suomi ja Ruotsi ovat puuttuneet Nato-rintamasta. Suomen ja myös Ruotsin jäsenyydet yhtenäistäisivät puolustusta. Kun myös Ruotsi on liittynyt Natoon, tulee Itämeren valvonnasta käytännössä lähes aukoton. Suomen F-35-hävittäjät ovat myös todennäköisesti mukana Naton taakanjaossa osallistumalla myöhemmin yhdessä Ruotsin kanssa Baltian ilmavalvonnan järjestelyihin.
20. Miten vaikuttaisi Suomen turvallisuuteen jos Ruotsi jäisi Naton ulkopuolelle?
Jos Ruotsi jäisi kokonaan Naton ulkopuolelle, se vaikeuttaisi Pohjois-Euroopan yhtenäistä puolustamista. Tämän lisäksi Suomen ja Ruotsin välinen tiivis puolustusyhteistyö voisi vaikeutua, jos molemmat maat eivät ole Natossa.
Artikkelissa on käytetty lähteenä Helsingin Sanomien juttuarkistoa, Naton tietopankkia, Ulkoministeriön selvitystä Nato-jäsenyyden vaikutuksista sekä Valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta. Lisäksi on haastateltu valtiotieteen tohtori Jukka Tarkkaa sekä asiantuntijoita Ulkopoliittisesta instituutista, Rajavartiolaitoksesta, Tullista sekä Puolustus- ja ilmateollisuus PIA ry:stä.