Koronavirus alkoi levitä Suomessa noin kolme vuotta sitten. Kauan on ollut jo selvää, että virus on tullut jäädäkseen.
Kysyimme ylilääkäri Jaana Syrjäseltä, onko koronan sairastaminen nyt jotenkin erilaista kuin aiemmin. Entä vieläkö rokotukset suojaavat? Syrjänen vastasi kysymyksiin sähköpostin välityksellä.
1. Ylilääkäri Jaana Syrjänen, mitkä ovat nyt tyypillisiä koronan oireita?
”Tyypilliset oireet koronassa ovat kurkkukipu, nuha, yskä, päänsärky, kuume, väsymys ja ripuli. Vaikeampioireista tautia nähdään yhä hyvin iäkkäillä ja voimakkaasti immuunipuutteisilla. Esimerkiksi henkilöllä, joilla on syöpähoito tai jokin muu voimakkaasti puolustuskykyyn vaikuttava hoito meneillään. Silloin voi esiintyä koronan aiheuttamaa keuhkokuumetta, jonka oire on hengenahdistus edellä mainittujen oireiden lisäksi. Keuhkokuumeeseen tarvitaan sairaalahoitoa. Näiden potilaiden määrä on kuitenkin selvästi vähentynyt verrattuna viime syksyyn.”
2. Kauanko korona itää nykytiedon mukaan tartunnasta oireisiin?
”Tyypillinen itämisaika on 2–5 vuorokautta.”
3. Moni on kertonut päänsärystä, nenän vuotamisesta vetenä ja lievästä kuumeesta, mutta ei niinkään yskästä tai aivastelusta. Tarttuuko tällainen korona heikommin kuin yskäisä?
”Korona tarttuu pisaratartuntana yskiessä ja aivastaessa, mutta myös nuhan eritteestä. Jos ollaan tiiviissä kontaktissa, tartunta voi tulla, vaikkei varsinaista pärskimistä olisikaan. Käsien kauttakin tauti voi levitä. Todennäköisesti tartuttavuus on kuitenkin vähäisempää, jos oireita on hyvin vähän tai ei lainkaan.”
4. Mitkä ovat nykytiedolla taudin tartuttavimmat päivät?
”Tartuttavimmillaan potilas on heti oireiden alussa.”
5. Jos korona pitkittyy, mitä silloin on todennäköisimmin edessä?
”Osalla hengitystieoireet, etenkin yskä, voivat jatkua pitkään. Jos muita oireita ei ole, voi rauhassa odottaa niiden väistymistä. Jos oirekuva pahenee, esimerkiksi kuume nousee uudelleen, on syytä hakeutua lääkäriin. Ihan niin kuin muissakin virusinfektioissa, osalle voi tulla jälkitautina bakteeriperäinen keuhkokuume tai poskiontelontulehdus, joka saattaa vaatia antibioottihoitoa.”
”Pitkäkestoisessa koronataudissa, eli long covid-taudissa, on monenlaisia oireita viikkoja tai jopa kuukausia. Etenkin väsymys ja uupumus, korkea syke ja hengityselinten oireet korostuvat. Tällöin hoitosuhde työterveyshuoltoon tai perusterveydenhuoltoon on tarpeen diagnoosin varmistamiseksi ja toipumisen tukemiseksi. Nykytiedon valossa pitkäänkin oireilleet potilaat suurimmaksi osaksi toipuvat lopulta.”
6. Kauanko rokotukset suojaavat vakavalta taudilta?
”Suojan kesto riippuu rokotettavan ominaisuuksista. THL:n rokotussuositukset ottavat juuri tämän asian huomioon. Tiedetään, että terveillä alle 65-vuotiailla suositellut kolme rokoteannosta tai kaksi annosta ja sairastettu koronatauti antavat erittäin hyvän ja pitkäaikaisen suojan vakavaa tautia vastaan. Suoja ei ole 14 kuukauden seuranta-aikana juuri laskenut, eikä tällä hetkellä ole odotettavissa, että suoja oleellisesti laskisi tässä ikäryhmässä.”
”Kaikki 65 vuotta täyttäneet ja riskiryhmään kuuluvat ovat voineet saada loppuvuonna 2022 syystalven tehosteannoksen ja jos se on otettu, suoja vaikealta taudilta on erinomainen. Jos tämä annos on 65 vuotta täyttäneellä tai riskiryhmään kuuluvalla edelleen ottamatta, se kannattaa yhä hakea. Voimakkaasti immuunipuutteisille lääkärin arvioon perustuen suositellaan uutta koronarokotetta kevään mittaan, koska he saavat rokotteesta huonomman vasteen kuin terveet.”
7. Voiko pitkä täysin eristyksissä oleminen johtaa vakavamman taudin puhkeamiseen kuin pienille altistumisille jatkuvasti joutunut ja ihmisten parissa ollut saa?
”Kontakteja ovat viimeisen vuoden aikana välttäneet pääasiassa vain riskiryhmäläiset. Jos riskiryhmään kuuluva on ottanut kaikki suositellut rokotteet, vaikean taudin riski on tällä hetkellä pieni. Käsitykseni mukaan se ei riipu siitä, onko eristänyt itsensä muista ihmisistä vai ei. Voimakkaasti immuunipuutteinen voi valitettavasti saada vaikeammankin taudin, mutta heillekin rokotteet tuovat hyötyä. Heidän on kuitenkin syytä noudattaa varovaisuutta niin koronan kuin muidenkin tarttuvien tautien suhteen.”
8. Kuinka pitkän ajan päästä positiivisesta testistä voi tulla ihmisten pariin?
”Jos on oireeton, ei ole syytä testata ja nykypäivänä voi elää normaalisti. Jos on oireita, pärskivänä ja selvästi oireisena ei tulla ihmisten pariin riippumatta siitä, mikä aiheuttaja flunssaoireen takana on. Kun kuume on pois ja oireet on selvästi väistymässä, voi palata normaaliin elämään. Jos syystä tai toisesta joutuu liikkumaan oireisena ihmisten parissa, kasvomaskin käyttö on viisasta.”
9. Näkyykö nykykorona helpommin myös kotitestissä?
”Ei ole tiedossa, että siinä olisi eroa aiempaan.”
10.Montako kertaa ihmiset ovat jo sairastaneet koronan?
”THL:n tutkimusten mukaan 18–85 -vuotiaista yli puolet on sairastanut koronan ainakin kertaalleen vuoden 2022 loppuun mennessä. Mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse, sitä enemmän on sairastaneita. Viime kesänä tiedettiin jo, että alle 18-vuotiasta lähes 80 % oli taudin ainakin kertaalleen sairastanut. Nyt luku on varmasti suurempi. On mahdotonta tietää, montako kertaa ihmiset ovat koronan sairastaneet. Osalla tauti on varmasti ollut useammankin kerran.”