Eduskuntavaaleissa ehdolla olevista eniten tuoreita rikossyytteitä ja kovimpia vankeustuomioita ovat saaneet kansalliskonservatiivista ja äärioikeistolaista ideologiaa kannattavien pienpuolueiden ehdokkaat, käy ilmi selvityksestämme.
Äärikansallismielisen Suomen kansa ensin -puolueen kymmenestä ehdokkaista peräti joka toinen on saanut yhden tai useamman rikossyytteen 2018–2023. Avoimen rasistisena ja fasistisena esiintyvän sinimustan liikkeen ehdokkaiden joukossa ainakin yhden rikossyytteen saaneiden osuus on noin 22 prosenttia ja kansalliskonservatiivisen vapauden liiton ehdokkaiden joukossa noin 15 prosenttia.
Noin 15 prosentin osuuteen yltävät ehdokkaat feministisestä puolueesta, joka kertoo purkavansa yhteiskunnan epätasa-arvoistavia rakenteita.
Millään näistä puolueista ei ole yhtäkään kansanedustajaa nykyisessä eduskunnassa.
Tämän selvityksen grafiikoissa on esitetty eduskuntavaaliehdokkaiden saamat syytteet kuluneen viiden vuoden ajalta. Vertailutietona on edellisen eli 2019 eduskuntavaalien ehdokkaiden saamat syytteet kunkin puolueen osalta.
Isoista puolueista syytetilastojen kärjessä on aiempien vaalien tapaan perussuomalaiset, jonka ehdokkaista 7,4 prosentilla on tuoreita rikossyytteitä. Vuoden 2019 eduskuntavaalien alla syytteen saaneiden osuus perussuomalaisten listoilla oli 5,6 prosenttia.
Perussuomalaisten ero muihin isoihin eduskuntapuolueisiin on suuri. Tuoreen rikossyytteen saaneiden perussuomalaisten ehdokkaiden osuus on 2–3-kertainen verrattuna seuraavina tuleviin sosiaalidemokraatteihin ja keskustaan.
Eduskuntapuolueista vähiten syytteitä on kokoomuksen ehdokkailla. Heistä vain 0,9 prosenttia on saanut syytteen. Kokoomus häviää vain niukasti koko vertailun voittajalle eläinoikeuspuolueelle, jonka ehdokkailta ei löytynyt yhtään tuoretta rikossyytettä tai tuomiota.
Syyte ei ole sama kuin tuomio, sillä käräjäoikeudet hylkäävät keskimäärin viisi prosenttia syytteistä. Noin 95 prosenttia nostetuista syytteistä johtaa kuitenkin tuomioon.
Ennen syytteen nostamista rikosasian on tutkinut poliisi, joka on siirtänyt asian syyttäjälle, joka on puolestaan arvioinut, että rikosepäily ylittää syytekynnyksen.
Tuomioistuimet päättävät lopulta syyllisyydestä tai syyttömyydestä. Kaikki tässä jutussa käsitellyt syytteet eivät siten ole johtaneet tuomioon.
Kävimme läpi koko 2 424 hengen ehdokasjoukon taustat. Selvitys kohtelee kaikkien puolueiden ehdokkaita samalla tavalla ja mahdollistaa vertailun edellisiin eduskuntavaaleihin.
Selvityksessä mukana ovat ne puolueet, jotka ovat asettaneet eduskuntavaaleihin vähintään kymmenen ehdokasta.
Rikossyyteselvityksen tulokset noudattelevat pääosin Ylen tuomioselvitystä, jossa listattiin langettavan rikostuomion saaneet eduskuntapuolueiden ehdokkaat vuosina 2013–2022.
Alla oleva hakukone näyttää, mistä rikoksista puolueiden eduskuntavaaliehdokkaat ovat saaneet syytteitä vuosina 2018–2023 maaliskuun 7. päivään mennessä. Valitse ensin puolue, minkä jälkeen tulee näkyviin ehdokkaiden saamien syytteiden lukumäärä eri rikostyypeissä.
Selvityksen mukaan rikossyytetilaston kärjessä ovat nyt pitkälti samat puolueet kuin eduskuntavaalien 2019 alla.
Myös neljä vuotta sitten kärjessä oli Suomen kansa ensin, jonka ehdokkaista 47 prosentilla oli taustallaan rikossyyte tai useampia. Syytteen saaneiden osuus on pysynyt käytännössä samana, vaikka 2019 puolueella oli 34 ehdokasta, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin tänä vuonna.
Runsaasti syytteitä on myös sinimusta liikkeen, vapauden liiton, kristallipuolueen ja Valta kuuluu kansalle -puolueen ehdokkailla, jotka eivät olleet omilla listoillaan mukana viime eduskuntavaaleissa.
Turun synagogaa töhrittiin punaisella maalilla sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 27.1.2020, jolloin vietettiin holokaustin muistopäivää. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi teosta sinimustan liikkeen eduskuntavaaliehdokkaan Ville Nurmelan, mutta tuomio menee vielä hovioikeuden käsittelyyn.
Suuri nousu syytetaustoissa on feministisellä puolueella. Neljä vuotta sitten sen 38 ehdokkaalla ei ollut yhtään syytettä, nyt viidellätoista prosentilla eli kahdella henkilöllä puolueen 13 ehdokkaasta on syyte.
Liike Nytin ehdokkaista syytteen saaneita oli vielä vuoden 2019 vaaleissa 7,4 prosenttia, nyt 5,1 prosenttia kaikista 117 ehdokkaasta.
Isoista puolueista syytetaustat ovat lisääntyneet hieman perussuomalaisilla, sosiaalidemokraateilla ja keskustalla. Erityisen selvästi rikossyytetaustat ovat vähentyneet kokoomuksen ehdokaskunnassa.
Uudet äärilaitojen pienpuolueet ovat tuoneet syytteiden kärkeen uudet rikoslajit. Ne ovat kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja niskoittelu poliisia vastaan.
Vielä edellisvaaleissa 2019 kärjessä olivat pahoinpitelyt ja liikenneturvallisuuden vaarantamiset. Sekä 2019 että 2023 vaalien alla kolmanneksi yleisin syytetausta on erilaiset rattijuopumukset.
Syytteet kansanryhmää vastaan kiihottamisesta keskittyvät voimakkaasti sinimustan liikkeen ja perussuomalaisten ehdokkaille. Sinimustan liikkeen ehdokkailla on 15 tuoretta syytettä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta, perussuomalaisten ehdokkaiden taustalla näitä syytteitä on viisi.
Tuukka Kuru.
Sinimusta liike kertoo ajavansa ”radikaalia ja etnofuturistista” politiikkaa. Puolueen tavoitteena on muun muassa säilyttää Suomi etnisesti suomalaisena.
Puolueen puheenjohtaja Tuukka Kuru myönsi joulukuussa STT:n haastattelussa, että puoluetta voi pitää avoimen rasistisena ja fasistisena.
Sinimustan liikkeen ja perussuomalaisten ehdokkaiden taustalla on siis 20 syytettä kaikkiaan 23:sta kansanryhmää vastaan kiihottamisista. Syytteen voi saada muun muassa, jos levittää yleisön keskuuteen tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella.
Helmikuun puolivälissä kiihottamissyytteen sai sinimustan liikkeen puheenjohtaja Kuru, joka on perussuomalaisten nuorten entinen aktiivi. Syyte käsitellään Satakunnan käräjäoikeudessa. Hän kiistää syyllistyneensä rikokseen.
Petrus Pennanen.
Toinen tuoreita syytteitä saanut puoluejohtaja on Avoimen puolueen puheenjohtaja Petrus Pennanen, 50, joka on Helsingin kaupunginvaltuuston varajäsen ja Helsingin tarkastuslautakunnan jäsen. Helsingin käräjäoikeuden mukaan Pennanen on saanut syytteen huumausainerikoksista sekä ainakin kolmesta pahoinpitelystä, joiden epäillään tapahtuneen vuosina 2021–2022.
”En ole koskaan pahoinpidellyt ketään. Minua on pahoinpidelty, ja olen niissä tilanteissa juossut pakoon ja joskus soittanut 112, koska se on tietääkseni oikea tapa toimia”, Petrus Pennanen kommentoi syytteitä. Myös hän kiistää syyllistyneensä rikoksiin.
Avoin puolue ei ole muutoin mukana syyteselvitysten yhteenvedoissa, koska puolueella on ehdolla alle kymmenen henkilöä. Tämän vuoksi yhteenvedoissa ei ole myöskään kansalaisliiton ehdokkaita.
Syytteet niskoittelusta poliisia vastaan keskittyvät nekin voimakkaasti uusiin pienpuolueisiin. Yhteensä 17 syytteestä vapauden liiton ehdokkailla on seitsemän, Suomen kansa ensin -puolueen ehdokkailla viisi sekä vasemmistoliiton ja Valta kuuluu kansalle -puolueen ehdokkailla kaksi.
Syytteen tästä rikoksesta voi saada, jos jättää noudattamatta poliisin antaman käskyn tai kiellon. Näin voi tapahtua tyypillisesti mielenosoituksissa ja kulkueissa.
Helsingin Sanomat selvitti myös rankimmat langettavat tuomiot, joita eduskuntavaaliehdokkaat ovat saneet reilun viiden vuoden aikana ennen eduskuntavaaleja.
Ne on annettu sinimustan liikkeen ja Suomen kansa ensin -puolueen ehdokkaille.
Eduskuntaan Joensuusta pyrkivä Christian Kautto, 25, on saanut kolmen ja puolen vuoden ehdottoman tuomion tapon yrityksestä. Sinimustan liikkeen listoilla olevan Kauton tuomio tuli lainvoimaiseksi toukokuussa 2019.
Lahtelainen Samuel Gryning, 41, taas on tuomittu törkeästä pahoinpitelystä kolmeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Suomen kansa ensin -puolueen sitoutumattoman ehdokkaan tuomio tuli lainvoimaiseksi joulukuussa 2020.
Hänet on aiemmin tuomittu yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen lokakuussa 2011. Tuomion perusteena oli hätävarjelun liioitteluna tehty tappo.