Suurten puolueiden vaali­budjeteissa isoja eroja: kokoomuksen vaalikassa lähes nelinkertainen perussuomalaisiin verrattuna

Kokoomus ja SDP satsaavat eduskuntavaaleihin selvästi enemmän rahaa kuin neljä vuotta sitten. Keskustan mukaan inflaatio vaikuttaa myös vaalimarkkinointiin.

Neljän suurimman puolueen eduskuntavaalibudjeteissa on eroja. Kuvassa keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, SDP:n Antton Rönnholm, kokoomuksen Kristiina Kokko ja perussuomalaisten Arto Luukkanen.

13.3. 8:01

STT

Oppositiopuolue kokoomuksella on suurista puolueista isoin vaalikassa kevään eduskunta­vaaleissa. Puoluesihteeri Kristiina Kokko kertoo, että kokoomus aikoo käyttää vaaleihin noin kaksi miljoonaa euroa.

Summa on suurempi kuin viime eduskuntavaaleissa vuonna 2019. Silloin kokoomuksen vaalibudjetti oli hieman alle 1,6 miljoonaa euroa.

”Olemme säästäneet ja keränneet rahaa vaalikassaan enemmän kuin neljä vuotta sitten. Siksi käytettävissä on nyt enemmän rahaa”, Kokko sanoo.

STT kysyi neljältä suurimmalta puolueelta eli SDP:ltä, perussuomalaisilta, kokoomukselta ja keskustalta, millaisilla vaalibudjeteilla ne lähtevät kevään eduskun­tavaaleihin. Vastausten perusteella puolueiden vaaleihin varaamissa summissa on huomattavia eroja.

”Kustannukset nousevat jatkuvasti”

Toisen ison oppositiopuolueen eli perussuomalaisten vaalibudjetti on 550 000 euroa, mikä on vain noin neljäsosa kokoomuksen vaalikassasta. Perussuomalaiset on aiemminkin kilpaillut äänistä selvästi pienemmällä budjetilla kuin muut suuret puolueet. Viime eduskunta­vaaleissa perussuomalaisten vaalibudjetti oli niin ikään 550 000 euroa.

Pääministeripuolue SDP on laatinut tämän kevään vaalibudjettinsa noin 1,8 miljoonan euron mukaan. Puoluesihteeri Antton Rönnholm kertoo, että ehdokkaat ja puolue pyrkivät keräämään varoja mainontaan vielä viimeistenkin viikkojen aikana ennen vaaleja. SDP:n vaaleihin käyttämä rahasumma on kasvamassa, sillä Rönnholmin mukaan viime eduskuntavaalien nettokulut olivat 1,4 miljoonaa euroa.

”Nousu johtuu siitä, että parlamentaarisessa vaalityöryhmässä ei saatu säädettyä ajamaamme kampanjakattoa ja joudumme satsaamaan enemmän, sillä elinkeinoelämä on julkisuudessa ilmoittanut rahoittavansa oikeistopuolueiden ehdokkaita entistä enemmän. Myös kustannukset nousevat jatkuvasti”, Rönnholm kertoo sähköpostitse.

Keskustan eduskuntavaalibudjetti on näissä vaaleissa 1,5 miljoonaa euroa. Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2019 keskustan vaalibudjetin loppusumma oli puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen mukaan 1,35 miljoonaa euroa.

”Se on ikään kuin kasvanut, mutta ei me enempää näkyvyyttä saada. Inflaatio näkyy myös vaalimarkkinoinnissa siten, että kasvaneella budjetilla saadaan suurin piirtein sama näkyvyys kuin mitä oli silloin neljä vuotta sitten”, Pirkkalainen sanoo.

Kampanjaa tekevät puolueen lisäksi myös eri tason organisaatiot ja ehdokkaat itse. Pirkkalainen sanoo, että heillä keskustassa työnjako menee niin, että puolue on päävastuussa televisio- ja radiomainonnasta sekä digitaalisesta mainonnasta, johon kuuluu myös sosiaalinen media.

Mainonta vie ison osan

Puolueiden eduskunta­vaaleihin käyttämistä rahoista ison siivun lohkaisee vaalimainonta. Esimerkiksi perussuomalaiset kohdistaa mainontaan neljä viidesosaa vaalibudjetistaan. Puoluesihteeri Arto Luukkanen kertoo, että puolueen mainoseurot painottuvat radio- ja televisiomainontaan. Mainonnan painopisteissä ei ole Luukkasen mukaan tapahtunut olennaisia muutoksia neljän vuoden takaiseen verrattuna.

Myös kokoomus kaavailee käyttävänsä vaalikassastaan suurimman osan vaalimainontaan. ”Totta kai siellä on muitakin isohkoja eriä, kuten vaikkapa henkilöstökulut ja kenttätoiminnan kulut, mutta ehdottomasti suurin osa tästä budjetista menee vaalimainontaan”, puoluesihteeri Kokko sanoo.

Hän kertoo, että kokoomuksen vaalimainonnassa isoimmat menoerät ovat televisio ja painetut lehdet.

”Ulkomainonta on meillä varmaan aika samalla tasolla kuin neljä vuotta sitten. Sosiaalinen media myöskin. Somessa on kuitenkin tehty vahvaa kampanjointia jo useat vaalit”, Kokko kertoo. ”Sosiaalista mediaa tehdään nyt isosti, ja sitä on tehty aikaisemminkin isosti.”

Sdp:n vaalimainonnassa eniten rahaa käytetään lehti-, televisio- ja ulkomainontaan. ”Suurin lisäys on painatuskuluissa, ja sosiaaliseen mediaan menee myös jonkin verran enemmän kuin aiemmin”, Rönnholm kertoo.

Pirkkalainen sanoo, että keskustan eduskuntavaali­budjetista menee karkeasti ottaen noin 1,3 miljoonaa euroa markkinointiin. Hänen mukaansa keskustan vaalikampanjoinnissa ei ole tapahtumassa mitään järisyttävän suurta muutosta verrattuna vuoden 2019 vaaleihin. ”Markkinointi oli aika monikanavaista jo silloin neljä vuotta sitten.”

Pirkkalainen lisää, että sosiaalisen median kanavien kohderyhmät ja se, kuinka suosittuja kanavat ovat, on muuttunut hieman edellisistä vaaleista ja se näkyy myös keskustan kampanjoinnissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut