Helsinki
Nuorten aikuisten niin sanotut katujengit näkyvät jo ilmiönä Suomen vankiloissa.
Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) erityisasiantuntija Petri Suotula kertoo, että ilmiö on keskittynyt pääasiassa pääkaupunkiseudun vankiloihin. Katujengien vaikutuspiirissä olevien vankien määrä on ollut kasvussa viime vuosina.
”Katujengiläisten ja tähän ilmiöön liittyvien vankien määrä ei ole vankiloissa aivan räjähdysmäisesti vielä kasvanut, mutta kyllä he vaikuttavat toimintaan.”
Suotulan mukaan ilmiö aiheuttaa Riselle uudenlaisia haasteita esimerkiksi sen tunnistamisessa, ketkä vangit ovat jengien vaikutuspiirissä tai toimivat jengien hyväksi.
”Katujengeissä rakenteet ovat erilaisia kuin mihin olemme tottuneet järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Jäsenyydet ja asemat eivät ole yhtä staattisia kuin perinteisissä järjestäytyneen rikollisuuden piireissä.”
Jengien välillä on keskinäisiä jännitteitä ja suhteita, jotka saattavat muuttua nopeastikin.
”Ne aiheuttavat vankiloissa turvallisuusuhkia ja turvallisuuspoikkeamia, jotka ilmenevät toisinaan vankien välisenä väkivaltana.”
Suotulan mukaan katujengiläisillä on ylipäätään havaittu viranomaisvastaisempaa asennetta kuin mihin vankiloissa on keskimäärin totuttu.
Suotula arvioi, että nuorten aikuisten katujengit kuten muutkin rikollisjengit pyrkivät vankilassa jatkamaan rikollista toimintaansa, rekrytoimaan jäseniä sekä saamaan uusia ihmisiä jäseniksi ja vaikutuspiiriinsä.
”Tästä ei ole varmoja havaintoja, mutta tällaista voidaan arvioida jossakin määrin tapahtuvan.”
Rikoskierteeseen jääneillä nuorilla on kasautuneita riskitekijöitä, jotka altistavat jengien rekrytoinnille niin vankilassa kuin siviilissäkin.
Katujengeihin kuuluvat henkilöt ovat poliisin mukaan tyypillisesti joko täysi-ikäisiä tai sen kynnyksellä. Suotulan mukaan varsinaisia katujengiläisiä on vankiloissa verrattain pieni määrä ja he ovat lähinnä yli 20-vuotiaita eli vankilamääritelmän mukaan aikuisia vankeja.
Lisäksi myös nuorissa 18–20-vuotiaissa vangeissa on kuitenkin jengien vaikutuspiirissä olevia yksilöitä, ja monella vankilaan joutuvalla nuorella aikuisella on jo valmiiksi kontakteja jengeihin. Vaikutuspiirissä olevilla hän tarkoittaa henkilöitä, jotka eivät ole jengien jäseniä, mutta toimivat rikollisryhmässä tai sen lukuun.
”Risellä on havaintoja, että nuorten eli 18–20-vuotiaiden vankien keskuudessa tapahtuu jossakin määrin vankilassa katujengeihin liittyvää ryhmäytymistä.”
”Vankilaviranomaisten näkökulmasta on ongelmallista, että ryhmien keskinäiset välit voivat muuttua nopeasti.
Myös Helsingin vankilan yksikönpäällikkö Danila Gangnuss sanoo, että nuorten aikuisten jengit näkyvät jo vankilassa, vaikka jengien läsnäolo on asiana sangen uusi.
Helsingin vankilassa ilmiöön liittyy Gangnussin mukaan kaksi perustavanlaatuista ongelmaa.
”Verrattuna järjestäytyneeseen rikollisuuteen näillä ryhmittymillä ei ole yleensä samalla tavalla kiinteää struktuuria ja johtosuhteita. Tämä aiheuttaa meille haastetta sen tunnistamisessa, kuka kuuluu mihinkin ryhmään. Se taas aiheuttaa meille merkittäviä haasteita muun muassa turvallisuuden näkökulmasta.”
Vankilaviranomaisten näkökulmasta on ongelmallista, että ryhmien keskinäiset välit voivat muuttua nopeasti.
”Eri ryhmittymiin kuuluvat henkilöt voivat olla tänään hyviä kavereita, mutta huomenna he eivät enää tule toimeen.”
Gangnussin mukaan nämä seikat ovat vankilaturvallisuuden perspektiivistä äärimmäisen haastavia.
”Joudumme tekemään paljon selvitystyötä sen varmistamiseksi, että henkilöt, joita sijoitamme samaan vankilaan ja samalle osastolle sekä samoihin toimintoihin, tulevat keskenään toimeen.”
Katujengien olemassaoloon joudutaan jo kiinnittämään huomiota kaikessa toiminnassa, Gangnuss kertoo. Mahdollisten konfliktien syntymistä yritetään estää ennalta.
”Pyrimme siihen, että ne henkilöt, jotka mahdollisesti harrastavat esimerkiksi muihin vankeihin vaikuttamista, painostusta tai rekrytointia katujengeihin, ovat erillään muusta vankiyhteisöstä.”
”Helsingin vankilassa nuorten vankien välillä on ollut fyysisiä yhteenottoja.
Helsingin vankilassa on aikuisten osastojen lisäksi omat osastot alaikäisille tutkintavangeille ja vankeusvangeille sekä nuorille eli 18–20-vuotiaille, tutkintavangeille ja vankeusvangeille.
Gangnussin mukaan Helsingin vankilassa ei tiedetä tapahtuneen nuorten tai jopa alaikäisten vankien rekrytointia katujengeihin, mutta tästäkin on jo iso huoli.
”Katujengien reviirin tai olemassaolon vahvistamista tai jäsenten rekrytointia ei Helsingin vankilassa ole vielä tullut ilmi. Mutta tiedän, että muualla rikosseuraamuslaitoksen yksiköissä tämäntyyppistä on tapahtunut.”
Helsingin vankilassa nuorten vankien välillä on ollut fyysisiä yhteenottoja, kuten ”tönimisiä ja jonkin verran perinteistä tappeluakin”, Gangnuss kertoo.
”Ne ovat liittyneet siihen, mitä on tapahtunut ennen vankilaan tuloa. Mutta sitä emme toistaiseksi ole pystyneet varmistamaan, onko kyse ollut kahden katujengin välisestä yhteenotosta vai yksittäisten henkilöiden välisistä ongelmista.”
Ryhmään kuulumisen paine painottuu nuorten tekemissä rikoksissa kaiken kaikkiaan enemmän kuin aikuisilla, kertoo Helsingin vankilan erityisohjaaja Satu Silverdal yleisellä tasolla.
Hänen mukaansa nuoret tekevät rikoksia yleensä ryhmässä ja sama yhteenkuuluvuuden tarve näkyy myös vankilassa. Silverdal ei puhu nyt katujengiläisistä vaan nuorista rikoksentekijöistä yleisesti.
”Yhteisöllisyys on hyvin poikkeavaa, kun vertaa aikuisiin. Nuorilla on suuri tarve kuulua johonkin joukkoon.”
Nuoret rikoksentekijät usein tuntevat toisensa, vaikka eivät olisi osallisina samassa rikoksessa. Heillä on monesti vankilassa tuttuja jo sinne saapuessaan.
””Jos ei koe kuuluvansa esimerkiksi kouluympäristöissä tiettyihin yhteisöihin, ryhmää haetaan jostakin muualta.”
Poliisin mukaan katujengeissä on kyse eri ilmiöstä kuin alaikäisten nuorten toisiinsa kohdistamassa väkivallassa ja ryöstörikoksissa. Poliisi on kertonut kuitenkin olevansa huolissaan, että nämä eri ilmiöt voivat ruokkia toisiaan ja rikoksia tekevät alaikäiset saattavat jossain vaiheessa päätyä katujengeihin.
Silverdalin mukaan on paljon riskiryhmässä olevia nuoria, joilla ei ole akateemisia taitoja tai halua kiinnittyä kouluympäristöön. Tuolloin kiinnitytään helposti muihin ryhmiin.
Tämä lisää riskiä toimia rikollisella tavalla, Silverdal arvioi. Kun tähän vielä lisää impulsiivisuuden ja mahdolliset päihteisiin liittyvät ongelmat, riski kasvaa entisestään.
”Jos ei koe kuuluvansa esimerkiksi kouluympäristöissä tiettyihin yhteisöihin, ryhmää haetaan jostakin muualta. Mikä se ryhmä on, vaikuttaa paljon siihen, miten toimii.”
Poliisin havaintojen mukaan katujengi-ilmiöön kytkeytyy usein rikollisen ja ylelliseltä vaikuttavan elämäntavan ihannointi.
Silverdal on nähnyt myös yleisemmin nuorilla vangeilla samankaltaista ihannointia. Hän uskoo, että paineita tästä nuorille luo etenkin sosiaalinen media. Moni saa sosiaalisesta mediasta kuvan, että jo nuorena tulisi pystyä esittelemään erilaisia statustekijöitä.
”Paineet näkyvät nuorten käytöksessä ja siinä, että halutaan tavoitella omaisuutta ja hienoja vaatteita. Hyvin paljon se on sosiaalisen median luoman paineen aiheuttamaa. Sitä ei ehkä aikaisempina vuosina vielä niin paljon näkynyt.”
Poliisi on määritellyt katujengeiksi tiettyihin pääkaupunkiseudun kaupunginosiin leimautuneet ryhmät, joissa vaikuttaa yhteensä satakunta pääosin nuorta aikuista ja yksittäisiä alaikäisiä.
Tyypillistä ryhmille on rikollinen toiminta, kuten huumekauppa. Lisäksi niillä on keskenään väkivaltaisia yhteenottoja. Katujengit ovat kuitenkin eri asia kuin järjestäytynyt rikollisuus.
Poliisin mukaan suurella osalla katujengiläisistä on maahanmuuttajatausta joko ensimmäisessä tai toisessa polvessa.
Katujengi-ilmiöön kytkeytyy usein gangsta rap -kulttuuria sekä väkivallan ja rikollisen elämän ihannointia.
Poliisi on kertonut, että tunnistettuja katujengejä arvioidaan olevan tällä hetkellä noin kymmenen.