Suuret puolueet tyrmäävät yksimielisesti valtiovarainministeriön (VM) virkamiesten esiin nostamat suurimmat yksittäiset leikkaus- ja veronkorotuskohteet.
VM julkisti maanantaina tulo- ja menokartoitukset, joissa virkamiehet esittelevät kymmeniä konkreettisia vaihtoehtoja julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Virkamiesten työ saa kuudelta suurimmalta puolueelta ylätasolla kiitosta. Sdp, perussuomalaiset, kokoomus, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto kuitenkin kannattavat raporteissa esiin nostetuista vaihtoehdoista lähinnä niitä, joita ne ovat itse jo esittäneet.
VM:n mainitsemista säästökohteista suurimpia yksittäisiä olivat esimerkiksi alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen, työeläkkeisiin ja muihin sosiaalietuuksiin tehtävät indeksileikkaukset sekä esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntajärjestöjen valtionavustuksien leikkaaminen.
Näille tuntuville sopeutustoimille ei tule puolueilta kannatusta käytännössä lainkaan, kuten ei myöskään esimerkiksi VM:n esiin nostamille säästöille koulutuksesta.
Arvonlisäveron alennettujen kantojen korottaminen tarkoittaisi esimerkiksi ruuan ja lääkkeiden verotuksen kiristämistä. Alennetuista kannoista kokonaan luopuminen toisi bruttona julkiseen kassaan peräti 2,8 miljardin euron lisätulot, mutta muutoksen voisi tehdä myös lievempänä.
Arvonlisäveron alennettujen kantojen kiristämistä ilmoittavat vastustavansa niin Sdp, perussuomalaiset, kokoomus, keskusta, vihreät kuin vasemmistoliittokin.
”Olemme suhtautuneet arvonlisäveron alennettujen kantojen korottamiseen koko ajan kriittisesti. Emme pidä sitä kestävänä, etenkään kun hinnat ovat nousseet”, sanoo Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen.
”Nyt ei voi korottaa ruuan ja lääkkeiden hintaa”, katsoo perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen taas arvioi, että arvonlisäveron kiristykset kiihdyttäisivät hintojen nousua entisestään.
Myöskään työeläkkeiden ja muiden sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotusten pienentäminen ei puolueille maistu.
Sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotusten pienentäminen yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa neljän vuoden ajaksi toisi vuositasolla 1,5 miljardin euron nettosäästöt julkiselle taloudelle. Yli puolet säästöstä tulisi työeläkkeiden korotusten pienenemisestä.
Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät vastustavat odotetusti sosiaaliturvan leikkauksia, mutta indeksijäädytystä vastustavat myös perussuomalaiset ja suurilta osin kokoomus.
”Emme innostu lainkaan työeläkkeiden indeksijäädytyksestä. Eläkeläisten pitää voida luottaa siihen, ettei työeläkemaksuja ole maksettu turhaan”, kokoomuksen Mykkänen perustelee.
Sen sijaan esimerkiksi asumistuen korotusten leikkaamista kokoomus kannattaa. Myös keskusta suhtautuu asumistuen karsimiseen myötämielisesti.
Vasemmistoliiton Li Andersson pitää erityisen ongelmallisina VM:n esiin nostamia vaihtoehtoja poistaa työttömyysturvan lapsikorotukset sekä lapsilisän yksinhuoltaja- ja sisarkorotukset. Anderssonin mielestä olevat nämä leikkaukset olisivat ”köyhyyden ja eriarvoisuuden näkökulmasta erittäin tuhoisia”.
”Työeläkkeiden ja muiden sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotusten pienentäminen ei puolueille maistu.
Valtiovarainministeriön mielestä koulutusleikkauksiakaan ei tulisi sulkea pois julkisen talouden heikon tilanteen vuoksi. Virkamiehet mainitsivat realistisiksi vaihtoehdoiksi esimerkiksi joidenkin ammatillisen koulutuksen tutkintojen lyhentämisen kolmesta vuodesta kahteen ja korkeakoulujen lukukausimaksujen käyttöönoton.
Puolueilta ei tule lainkaan tukea koulutuksesta säästämiselle.
”Se vain ei käy. Koulutuksesta ei saa leikata ensi kaudella euron euroa”, sanoo vihreiden Maria Ohisalo.
Perussuomalaiset pitää joidenkin ammatillisen koulutuksen tutkintojen lyhentämistä selvittämisen arvoisena, mutta Riikka Purran mukaan tarkoitus ei olisi tavoitella säästöjä vaan lähiopetuksen lisäämistä nykyisestä.
”Valtiovarainministeriön mielestä koulutusleikkauksiakaan ei tulisi sulkea pois.
VM:n hahmottelema 500–700 miljoonan euron leikkaus esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntajärjestöjen valtionavustuksiin ei sekään saa tukea puolueilta. Sdp:n Mäkynen ja vihreiden Ohisalo kuvaavat sitä ”kovan kuuloiseksi”.
Tässä kysymyksessä perussuomalaiset on eri linjoilla kuin muut. Purran mielestä ainakin kulttuurijärjestöjen avustuksista voi löytyä leikattavaa.
Raportin virkamiehiltä tilannut keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko katsoo virkamiesten työn osoittavan, että noin 2,5–3 miljardin säästöt on saavutettavissa ”hyvinvointivaltion ydintä murtamatta”.
Saarikkokin on silti hyvin varovainen kommentoimaan, mitkä virkamiesten esiin nostamista veronkiristys- ja leikkauskohteista keskustalle kävisivät.
”Yhtenä kiinnostavana toimena voisin mainita, vaikka tässä verrattain pienestä summasta onkin kyse, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton uudistamisen ja oleskelulupamenettelyn tehostamisen noin sadalla miljoonalla eurolla.”
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina toivovansa, että virkamiesten esiin nostamista vaihtoehdoista käytäisiin perusteellista julkista keskustelua eikä niitä tyrmättäisi heti.
”Voi olla, että tämän sukupolven täytyy jostain luopua hetkeksi, jotta lapsillemmekin on hyvinvointivaltio”, Majanen sanoi.