Biotekniikkayritys kehitti ainutlaatuisen aineen, joka saa ihon parantamaan itse itseään: ”Silloin ymmärsimme, että tämä on jotain uutta”

Tuotteen kaupallistaminen on jo pitkällä. Linio Biotech tavoittelee osuutta markkinoista, joiden arvo on miljardeja euroja. Kokeissa on onnistuttu hoitamaan jopa 12 vuotta vanhaa syvää arpea.

Laboratoriopäällikkö Johanna Lappeteläisen käsissään pitelemässä pienessä pullossa on tamperelaisen Linio Biotech -biotekniikkayrityksen kehittämää kudoksia parantavaa ainetta. Vasemmalla yrityksen toimitusjohtaja Karita Reijonsaari. Oikealla operatiivinen johtaja Riina Uusmies.

5.3. 16:00

Tamperelainen Linio Biotech -biotekniikkayritys on kehittänyt menetelmän valmistaa ihmiskudoksesta helppokäyttöinen tuote, joka edistää erilaisten kudosvaurioiden, kuten haavojen, arpien ja ihovaurioiden paranemista.

Yrityksen toimitusjohtajan Karita Reijonsaaren mukaan tuotetta ollaan parhaillaan kaupallistamassa. Ensimmäisessä vaiheessa kohteena on arpien hoito ja ihon regeneraatio.

Regeneratiivisissa hoidoissa kehitetty tuote stimuloi kudoksen omia korjausmekanismeja uudistamaan vaurioitunutta aluetta. Tervehdyttää voidaan esimerkiksi vamman aiheuttamia vaurioita tai vanhentunutta ihoa.

Kudosvaurioita hoitava vaaleanpunainen aine on hajutonta.

Reijonsaaren mukaan toista samanlaista valmistetta ei markkinoilla ole. ”Tuote on valmista käytettäväksi ilman, että tarvitaan potilaalta itseltään tehtäviä kudossiirtoja.”

Elimistön luonnollisia korjausmekanismeja hyödyntävän tuotteen käyttö on helppoa: sitä voidaan annostella potilaalle suoraan steriilistä pullosta. Hoitavaa nestemäistä tuotetta voidaan annostella vaurioituneeseen ihoon. Ainetta voidaan annostella myös leikkauksen yhteydessä tai sitä voidaan injektoida ihon alle.

Mikä?

Linio Biotech oy

Vuonna 2017 perustettu biotekniikan alan startup, jonka juuret ovat Tampereen yliopistossa. Yrityksen kotipaikka on Tampere. Perustajajäsenet ovat Tampereen yliopiston solubiologian professori Timo Ylikomi ja solubiologi ja tutkija Riina Uusmies.

Yrityksen tuotekehityslaboratorio toimii Tampereen yliopistolta vuokratuissa tiloissa Kaupin kampuksella Arvo-talossa. Samassa rakennuksessa sijaitsevat myös puhdastilat, missä tuotetta valmistetaan.

Yrityksen toimitusjohtaja on Karita Reijonsaari. Hän on työskennellyt aikaisemmin muun muassa Terveystalossa liiketoiminnasta vastaavana johtajana.

Yrityksellä ei ole vielä liikevaihtoa, sillä se on tuotekehitys- ja kaupallistamisvaiheessa. Yrityksen taustalla on sijoittajina suomalaisia perheyhtiöitä ja yksityishenkilöitä. Ensimmäisellä rahoituskierroksella kesällä 2021 kerättiin 4,1 miljoonaa euroa. Yrityksessä on tällä hetkellä yhdeksän työntekijää.

Linio Biotechin operatiivisen johtajan Riina Uusmiehen mukaan kudosvaurioita korjaavaan tuotteeseen on koottu rasvakudoksesta tarkkaan valittu joukko proteiineja eli valkuaisaineita, jotka stimuloivat soluja kasvamaan hoidettavalle alueelle.

”Tuote luo vaurioituneelle alueelle ympäristön, joka tukee alueella olevien solujen kasvua ja erilaistumista ja edesauttaa näin kudoksen paranemista. Se luo otollisen mikroympäristön kudoksen korjaamiseen.”

Tuotteen avulla vaurioituneelle alueelle tuodaan tiettyjä proteiineja ja tekijöitä, jotka auttavat kudosta korjaamaan itse itsensä.

Tuotetta on testattu sekä esikliinisissä että kliinisissä kokeissa. Ison turvallisuustutkimuksen loppuraporttia viimeistellään parhaillaan.

Olennaista on, että aine auttaa myös verisuonia kehittymään hoidettavalle alueelle. Ilman verisuonia solut jäävät ilman ravintoa. ”Tuotteen ansiosta verenkierto paranee, kun paikalle kasvaa verisuonitusta muodostavia soluja.”

Seoksesta itsestään on puhdistettu pois kaikki solut, joten haittavaikutusten riski on vähäinen.

Tuotteen turvallisuutta on testattu sekä esikliinisissä että kliinisissä kokeissa. Kliinisissä kokeissa on ollut mukana useita kymmeniä ihmisiä. Haittavaikutuksia ei ole ollut. Tuotetta on tutkittu kahdessa väitöskirjassa. Tutkimustuloksia on julkaistu myös muissa julkaisuissa.

Ison turvallisuustutkimuksen loppuraportti on valmistumassa näinä päivinä.

Taustalla pitkä työ

Innovaation taustalla on pitkä työ, joka aloitettiin Tampereen yliopistossa solubiologian professorin Timo Ylikomin johdolla jo 15 vuotta sitten. Jo tuolloin kudosteknologia, rasva ja rasvan kantasolut olivat kiivaan tutkimuksen kohteena.

”Rasva on erittäin rikas, monipuolinen ja aktiivinen kudos”, Uusmies sanoo. ”Aloimme Timon kanssa miettimään, miten rasvakudoksen valtava potentiaali voidaan valjastaa valmiiksi hoitavaksi tuotteeksi.”

Perustutkimuksen ja laboratoriokokeiden myötä huomattiin, että idea toimii. ”Huomasimme myös, että tällaista eivät muut ole tehneet. Silloin ymmärsimme, että tämä on jotakin uutta.”

Tampereen yliopiston solubiologian professori Timo Ylikomi on Linio Biotechin toinen perustaja.

Uusmiehen aiheeseen liittyvä väitöskirja valmistui Ylikomin ohjauksessa 2012. Väitöskirjassa Uusmies tutki ihmisen rasvakudoksesta eristetyn soluttoman proteiini- ja kasvutekijäuutteen kykyä saada aikaan uutta pehmytkudosta.

Väitöskirjan tutkimuksissa havaittiin, että rasvakudosuute lisäsi solumalleissa sekä verisuonirakenteiden muodostumista että rasvakudosten kantasolujen erilaistumista rasvasoluiksi. Materiaalin todettiin olevan myös kudosyhteensopiva. Rasvakudosuutteen havaittiin olevan ”lupaava soluton hoitomuoto käytettäväksi verisuonimuodostuksen ja pehmytkudoksen aikaansaamiseksi pehmytkudosvaurioissa”.

Tästä on kuljettu pitkä tie, ja nyt rasvakudoksesta on onnistuttu eristämään juuri se oikea soluista puhdistettu ja monipuolisesti kudoksia hoitava proteiinijoukko.

”Pystymme vaikuttamaan samalla tuotteella hyvin erityyppisiin soluihin”, Uusmies sanoo. ”Tämä voidaan jalostaa monenlaisiksi erilaisiksi tuotteiksi.”

Arvet paranevat

Rasvakudosuutteen vaikutuksia on tutkittu haavojen hoidossa ja ihosiirreleikkauspotilailla Tampereen yliopistossa marraskuussa 2020 tarkastetussa Jenny Lopezin plastiikkakirurgian alaan kuuluvassa väitöskirjassa. Siinä yhdisteen havaittiin edistävän paranemista.

”Tuotteella käsitelty ihosiirteen ottokohta paranee merkittävästi nopeammin ja se paranee ruvetta ja arpeutuu parantuessaan vähemmän”, Reijonsaari sanoo.

Helsinkiläisessä sairaalassa tuotetta on kokeiltu aknearpien hoidossa potilailla, joiden kasvoista aknea on poistettu laserhoidon avulla.

Kun tuotetta laitettiin puoleen kasvoista annetun laserhoidon jälkeen, koehenkilöt raportoivat muutaman päivän sisällä hoitavalla nesteellä käsitellyn puoliskon olevan rauhallisempi eikä kutisevan tai kiristävän. Käsittelemättömällä kasvojen alueella tuntemukset olivat vielä voimakkaita.

Tutkimuksen seuranta on vielä kesken. ”Vielä ei voida sanoa, kuinka absoluuttinen pitkäaikaisvaikutus on, mutta tulokset ovat olleet hyvin vakuuttavia.”

Reijonsaari näyttää kuvaa, jossa tuotteella on hoidettu muutaman senttimetrin pituisen leikkausarven toista puoliskoa. Vuorokausi operaation jälkeen arven hoidettu osa on merkittävästi toista osaa rauhallisempi.

Reijonsaari näyttää myös kuvaparin miehestä, jonka kasvoja laikkaleikkuri oli vaurioittanut pahoin 12 vuotta sitten tapahtuneessa onnettomuudessa.

Kuvista toisessa pitkä, syvälle ihoon uurtunut arpikudos kulkee alahuulen alapuolelta oikeaa leukapieltä pitkin kaulaan asti.

Toisessa kuvassa vanhaa arpea on hoidettu uudella tuotteella. Arven uurtama vako on yhdellä hoitokerralla madaltunut merkittävästi ja arpi on huomaamattomampi. Iho on vaaleampaa, joustavampaa ja toiminnallisempaa.

”Tuotteella voidaan hoitaa sekä vanhoja arpia että vaurioita heti niiden synnyttyä. Myös muunlaisia kudosmuutoksia on mahdollista hoitaa”, sanoo Reijonsaari.

"Konkreettista tutkittua dataa meillä ei vielä ole, mutta kirjallisuuden ja referenssien perusteella myös palovammojen hoito voisi olla mahdollista”, Uusmies lisää.

Toimitusjohtaja Karita Reijonsaari nappasi muistoksi kuvan, kun laboratoriopäällikkö Johanna Lappeteläinen valutti tuotetta pulloon Tampereen yliopiston Kaupin kampuksella sijaitsevassa yrityksen tuotekehityslaboratoriossa.

Miljardien markkinat

Reijonsaari uskoo, että uudella tuotteella on kaikki edellytykset menestyä alan valtavilla markkinoilla.

”Olemme alkuvaiheessa oleva startup, mutta meidän ei tarvitse luoda uutta asiakkuutta, sillä asiakaskunta on jo olemassa. Ihon vaurioiden korjaamisen ja esteettisen regeneraation markkina on käsittämättömän suuri.”

Pelkästään globaali arpien hoitomarkkinan arvo oli vuonna 2021 yli 13 miljardia euroa. Vuosikasvu on kymmenen prosentin luokkaa. Regeneratiivisen estetiikan markkinan arvo oli 2021 lähes seitsemän miljardia. Vuosittaiseksi kasvuksi ennustetaan 12:ta prosenttia.

Regeneratiivisella estetiikalla tarkoitetaan ammattilaisten tarjoamia hoitoja, joilla pyritään ihon luonnollisen toimintakyvyn korjaamiseen ja ihon toiminnallisuuden palauttamiseen.

Tuotetta on tarkoitus myydä vain lääketieteen ammattilaisille ja kirurgeille eli ammattikäyttöön sairaaloihin ja klinikoille, missä hoitoja tehdään.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut