Helsinki
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvostelee sitä, että puolueiden väläyttämien leikkauslistojen yhteydessä ei kerrota, mitä ne oikeasti ihmisille tarkoittavat. Erityisesti häntä huolestuttaa työssäkäyvien köyhien tilanne.
”Heitellään sopeutusta tuolta ja sopeutusta täältä miljardien edestä, mutta sitä ei sanota, että esimerkiksi 500 miljoonan euron leikkaus yleiseen asumistukeen laskisi tukea saavan kotitalouden kuten yksinhuoltajaperheen tuloja keskimäärin 110 euroa kuukaudessa”, Andersson sanoo STT:n puheenjohtajahaastattelussa.
”Se on raju leikkaus pienituloisille tällaisessa tilanteessa”, jossa nyt ollaan.
Vasemmistoliitto sopeuttaisi kolme miljardia euroa esimerkiksi veroaukkoja tilkitsemällä ja verovälttelyyn puuttumalla.
”Listassamme on muun muassa veronmaksusta vapautettujen yhteisöjen lähdevero osinkotuloille, mikä koskisi myös ammattiyhdistysliikettä.”
Leikkauksia tärkeämpää olisi Anderssonin mielestä kehittää sosiaaliturvaa sekä siirtää niin sanotut kiky-maksut takaisin työnantajien maksettavaksi. Indeksikorotuksista kiinnipitäminen täysimääräisesti on hänestä välttämätöntä köyhyyden torjumisen näkökulmasta.
”Oikeistopuolueet esittävät indeksijarrua, mikä tarkoittaisi, että ei annettaisi indeksien korottaa esimerkiksi sosiaaliturvaa täysimääräisesti tässä tilanteessa. Hinnat siis nousisivat, mutta sosiaaliturva ei. Kyse on tosiasiassa leikkauksesta.”
Kokoomuksen kanssa yhteistäkin
Kokoomus toistuu Anderssonin puheissa usein esimerkeissä siitä, mitä ainakaan ei tule ensi hallituskaudella tehdä. Yksi yhteinen tavoite puolueilla kuitenkin ainakin on: korkeakoulutettujen osuuden nostaminen 50 prosenttiin työikäisistä vuoteen 2030 mennessä.
Opetusministerinä toimivan Anderssonin mukaan tavoitteen saavuttaminen määräaikaan mennessä on kuitenkin vaikeaa.
”Tutkinnon suorittaminen vaatii aikaa, ja nyt on jo vuosi 2023. Sanoisin, että käytännössä tavoite on mahdollista saavuttaa viimeistään vuonna 2035.”
SDP:n tavoite on vielä kunnianhimoisempi, 60 prosenttia.
Korkeakoulutettuja on nyt Suomessa noin 40 prosenttia 25–64-vuotiaista. Suurin osa kilpailijamaista on kirinyt ohi.
Tällä hallituskaudella korkeakouluihin on lisätty 12 000 aloituspaikkaa. Anderssonin mukaan 50 prosenttiin pääseminen vaatii satojen miljoonien eurojen lisäpanostuksia aloituspaikkojen määrään useamman vuoden aikana.
Hän sanoo, että jos mitään ei tehdä, koulutetuimmaksi sukupolveksi ovat jäämässä vuonna 1978 syntyneet suomalaiset.
Maksuton koulutus kynnyskysymys
Anderssonin mielestä on vaikea uskoa, että tietyt elinkeinojärjestöt ovat ryhtyneet kampanjoimaan lukukausimaksujen tuomiseksi suomalaisille opiskelijoille toisesta samanarvoisesta tutkinnosta samaan aikaan, kun puhutaan valtavasta osaajien tarpeesta.
”Itse ajattelen, että meidän pitää toivottaa tervetulleeksi joka ikinen ihminen, joka tässä tilanteessa haluaa opiskella varhaiskasvatuksen opettajaksi tai sosiaalityöntekijäksi tai erityisopettajaksi”, vaikka hänellä olisikin jo toinen tutkinto.
Korkeakoulutuksen maksullisuuden tuominen keskusteluun lähettää Anderssonin mielestä ylipäätään aivan väärän viestin tässä tilanteessa.
”Koulutuksen maksuttomuus on vasemmistoliitolle kynnyskysymys.”
