Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) tyrmää täysin ajatuksen nelipäiväisestä työviikosta Suomessa.
EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä ei pidä millään tasolla realistisena, että suomalaisten työaikaa lyhennettäisiin. Päinvastoin.
Äimälä vetoaa väestön ikääntymiseen ja edessä siintävään työvoimapulaan.
”Suomessa on tärkeämpää pikemminkin saada työtunteja lisättyä.”
Britanniassa on raportoitu juuri tuoreesta kokeilusta, jossa 61 työpaikalla testattiin lyhennettyä työviikkoa. Kokeilu koski kaiken kaikkiaan noin 2 900 työntekijää.
Kokeilussa perjantaivapaa ei ollut ainoa mahdollinen malli. Tarkan nelipäiväisen systeemin noudattamisen sijaan oleellisempaa oli, että työaikaa lyhennettiin sopivalla keinolla.
Työntekijät saivat neljässä päivässä aikaan jopa hieman enemmän kuin viidessä päivässä. Lisäksi poissaolot vähenivät.
Työntekijöiden hyvinvointi parani. Stressitasot laskivat sekä ahdistus ja väsymys vähenivät. Kokeilu toteutettiin viime vuoden kesäkuun ja joulukuun välillä. Työntekijät saivat kokeilun aikana täyttä palkkaa.
Äimälä suhtautuu hyvin kriittisesti tuloksiin. Hänen mukaansa väliaikaisesti tehokkuutta voidaan parantaa, mutta pidemmällä aikavälillä tehokkuus ei välttämättä pysy yhtä korkealla kuin alussa.
Hänen mukaansa tilannetta tulisi tarkastella vuoden tai parin päästä siitä, kun työaikaa on lyhennetty.
Markus Äimälä.
Äimälä jatkaa täystyrmäyksen listaustaan nappaamalla kiinni kokouksiin. Britanniassa eräässä yrityksessä kokeilun aikana työaikaa tehostettiin muun muassa jättämällä väliin tarpeettomia kokouksia ja liikematkoja.
”Miksei turhia palavereita voi muutenkin karsia ja pitää työaika entisellään?”
Äimälä pohtii myös, miten työn tehostaminen vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen.
”Usein kuulee kritiikkiä, että nykypäivän työelämä on liian tiivistahtista ja töitä tehdään liian kovalla tempolla ja että ennen vanhaan työelämässä oli huokoisuutta, mutta nyt pitää painaa tukka putkella.”
Äimälä uskoo, että nelipäiväinen työviikko lisäisi työelämän tempoa entisestään, kun työtehtäviä yritettäisiin hoitaa nykyistä rivakammin.
Joissain työtehtävissä ajatus nelipäiväisestä työviikosta ei ole järkevä, Äimälä pohtii.
”On paljon sellaisia aloja, joissa tehokkuuden nostamisen ajatus on absurdi. Alkavatko rekkakuskit ajamaan 20 prosenttia kovempaa tai lentäjät lentää nopeammin?”
Etkö näe nelipäiväisessä työviikossa mitään positiivista?
”Ainahan on jotain, mutta sanotaan näin, että suhtaudun hyvin kriittisesti.”
Suomessa etenkin eduskunnan vasemman laidan kansanedustajat reagoivat ripeästi Britannian tuloksiin.
”Mahtavaa! Britanniassa toteutetun lyhyemmän työajan kokeilun tulokset ovat olleet mullistavia: työntekijöiden hyvinvointi parani ja yhtä paljon saatiin aikaiseksi. Ehkä keskustelu työajasta Suomessakin pikkuhiljaa muuttuu hieman… modernimmaksi”, vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri Li Andersson twiittasi.
Sdp:n kansanedustaja Matias Mäkynen puolestaan haluaisi toteuttaa Suomessa laajan kokeilun nelipäiväisestä työviikosta.
”Porkkanaksi voisi käydä esimerkiksi alennetut sairausvakuutusmaksut”, Mäkynen kirjoitti Twitterissä.
Myös työministeri Tuula Haatainen (sd) kirjoitti Twitterissä pitävänsä tuloksia ”tosi mielenkiintoisina”.
Myös pääministeri Sanna Marin (sd) on aiemmin tällä hallituskaudella kertonut olevansa nelipäiväisen työviikon kannattaja.
Marin sanoi liikenne- ja viestintäministerinä toimiessaan elokuussa 2019, että tulevaisuudessa työviikko voisi kestää neljä päivää ja päivittäinen työaika olla kuusi tuntia. Avauksellaan Marin päätyi uutisotsikoihin myös Suomen ulkopuolella.
Kesällä 2021 hän sanoi uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, että lyhyemmät työpäivät tarjoaisivat ”ihmisille enemmän aikaa perheilleen ja rakkailleen, harrastuksilleen ja elämälleen”.