Maavoimien tykistö on vahvistunut merkittävästi vain vuodessa – Ja varastosta löytynee vielä lisää

Puolustusvoimien Etyjille tekemän ilmoituksen mukaan Maavoimien sodan ajan joukot ovat saaneet lisää tykistökaliiperin aseita.

Raskas kranaatinheitin on suusta ladattava jalkaväen tukiase, jolla voidaan ampua sirpalekranaatteja, savuammuksia ja valoammuksia.

20.2. 21:34

Suomen maavoimat on vahvistanut tykistöaseistustaan ja erityisesti raskaiden kranaatinheittimiensä osuutta verrattuna aikaisempiin vuosiin.

Tieto paljastuu Puolustusvoimien tekemästä Wienin asiakirjan mukaisesta ilmoituksesta. Siinä kerrotaan, että Maavoimilla on nyt käytössään 1 690 tykistöasetta kun kahtena edellisenä vuonna määrä on ollut noin 1 500.

Wienin asiakirja on Etyjin keskeisiä dokumentteja, joka käsittelee sotilaallisia luottamusta ja turvallisuutta lisääviä toimia järjestön jäsenmaiden välillä.

Tällaisia toimia ovat esimerkiksi vuotuinen tiedonvaihto asevoimista ja puolustussuunnittelusta sekä tarkastukset ja arviokäynnit määritellyissä sotilastukikohdissa.

Suomi kertoo ilmoituksessaan muun muassa Maavoimien raskaan kaluston määrän. Siihen kuuluu tykistön lisäksi esimerkiksi panssaroitu ajoneuvokalusto.

Maavoimien käytössä olevia raskaita tykistöaseita ovat 122, 152 ja 155 millimetrin tykit sekä kevyet ja raskaat raketinheittimet. Joukkoon voidaan lukea myös 120 millimetrin kranaatinheittimet.

Suomalaisvalmisteisiä 155 millimetrin kenttäkanuunoita.

Pääosa Suomen ilmoittamasta Maavoimien raskaiden aseiden kasvusta koskee 120 millimetrin kranaatinheittimiä.

Puolustusvoimat on ilmoittanut niiden määräksi vuosikausia tasan 698 kappaletta. Tuoreessa ilmoituksessa määrän ilmoitetaan kasvaneen yllättäen 822:een.

Lisäys on huomattava ottaen huomioon vielä sen, että Suomen arvellaan antaneen 120 millimetrin kranaatinheittimiä sotilasapuna Ukrainalle. Suomen lahjoittamiksi epäiltyjä kranaatinheittimiä on nähty Ukrainasta julkaistuissa kuvissa ja videoissa.

Suomi ei kerro julkisuuteen aseapunsa yksityiskohtia, koska Venäjälle ei haluta paljastaa Suomen maapuolustukseen ehkä syntyviä aukkoja.

Myös 155 millimetrin kanuunoiden määrä poikkeaa uusimmassa ilmoituksessa aikaisemmista vuosista. Puolustusvoimien tuoreimman ilmoituksen mukaan Maavoimilla on nyt näitä kanuunoita 169 kappaletta kun niiden lukumäärä on ollut vuosikausia pienempi eli tasan 132.

Toinen merkille pantava muutos Suomen ilmoituksessa on panssaroitujen kuljetusajoneuvojen Pasien (Sisu XA-180/185) määrän pieni väheneminen.

Suomi on ilmoittanut Pasien määräksi neljä vuotta peräkkäin tasan 476 kappaletta. Nyt määräksi kerrotaan 464 kappaletta.

Ukrainan sodasta on tullut kuvamateriaalia, jonka perusteella on epäilty Suomen lahjoittaneen Ukrainan armeijalle myös Pasi-vaunuja. Sosiaalisessa mediassa on näkynyt videoita jopa tuhoutuvista vaunuista.

On mahdollista, että Ukrainalle annettujen Pasien määrä on juuri viime ja tämän vuoden erotus eli 12 kappaletta.

Tämän vuoden ilmoituksesta puuttuu myös vielä viime vuosina niissä olleet yhdeksän T-55-panssarivaunua.

Suomella on eurooppalaisittain vahva tykistö. Lisäksi Suomella on ollut jo vuosia käynnissä erittäin kunnianhimoiset tykistön kehittämissuunnitelmat, joiden osana on ollut muun muassa vastatykistötutkien hankinta.

Tavoitteena on ollut ”Euroopan paras ja kehittynein tykistöjärjestelmä”.

Kysyimme Pääesikunnasta, mikä selittää tykistön määrässä nyt tapahtuneet muutokset.

Majuri Timo Rintanen operatiiviselta osastolta vastasi sähköpostitse, että ”ilmoituksen lukumäärät saattavat vaihdella vuosittain esimerkiksi teollisen peruskorjauksen tai Puolustusvoimien poikkeusolojen organisaatiomuutosten vuoksi.”

Tykistön putkien lukumäärän kasvu viittaakin siihen, että Puolustusvoimien poikkeusolojen organisaatiota on muutettu Ukrainan sodan aikana siten, että Maavoimien raskaiden kranaatinheitinten ja 155 millimetrin tykkien lukumäärää on lisätty.

Yksi Ukrainan sodan opeista on ollut se, että tykistön merkitys nykyaikaisella sotanäyttämöllä on yhä suuri.

Suomi ei ole kuitenkaan tehnyt viime aikoina uusia tykkihankintoja lukuun ottamatta Etelä-Koreasta ostettuja ja Moukareiksi nimettyjä panssarihaupitseja.

Wienin asiakirjan mukaisista vuosi-ilmoituksista näkeekin, että Moukareiden määrä on kasvanut vähitellen. Suomi on tilannut niitä yhteensä lähes sata kappaletta.

”Kalustohankinnat näkyvät viiveellä sotilaallisissa tiedonvaihtoilmoituksissa, koska niitä ei yleensä ilmoiteta ennen kuin niiden kansallinen muutostyö on tehty ja ne ovat operatiivisesti käyttövalmiita. Tästä esimerkkinä ovat 155 millimetrin panssarihaupitsihankinnat Etelä-Koreasta”, Rintanen kertoo.

Rintanen muistuttaa, että ilmoitusvelvollisuuden alaisen raskaan kaluston osalta Suomi kertoo Etyjille Maavoimille sidotun materiaalin.

”Merivoimat, Rajavartiolaitos tai esimerkiksi ilmatorjuntakalusto ja huollon kalusto eivät kuulu ilmoitusvelvollisuuden piiriin.”

Puolustusvoimien logistiikkalaitos omistaa ja hallinnoi kaiken Puolustusvoimien kaluston. Esimerkiksi joukko-osastojen hallussa oleva kalusto on käytännössä lainassa Logistiikkalaitokselta.

Logistiikkalaitoksen varastoissa onkin enemmän tykkejä kuin Etyjille tehty ilmoitus Maavoimien kalustosta kertoo.

”Voidaan todeta, että sotilaallisessa tiedonvaihdossa ilmoitettu raskaan kaluston lukumäärä ei välttämättä kerro koko lukumäärää, mitä niitä Puolustusvoimien hallussa on”, myöntää Rintanen.

Vuonna 2016 syntyi julkisuudessa kohu siitä, kun Iltalehti julkisti tiedon, että Suomen tykistön vahvuus oli yli kaksinkertaistunut yhdessä vuodessa.

Puolustusvoimat selitti syyksi sen, että Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Merivoimien hallussa olleet tykit oli siirretty Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kirjanpitoon, jolloin niistä piti tehdä Etyj-ilmoitus.

Majuri Rintasen mukaan Suomella ei ole mitään tarvetta kiertää Wienin asiakirjan säännöksiä.

”Suomi pitää kiinni Wienin asiakirjan velvoitteiden täyttämisestä ja sääntöperusteisen asevalvontasäännöstön kunnioittamisesta myös eurooppalaisen turvallisuustilanteen heikentyessä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut