Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta puoltaa Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymistä. Valiokunnan mietintö oli yksimielinen, ja asia siirtyy täysistunnon käsittelyyn.
Valiokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan tarkoituksena olisi, että kansallinen lainsäädäntö käsitellään loppuun tällä vaalikaudella. Alustavan aikataulun mukaan eduskunnan täysitunto äänestäisi asiasta 28. helmikuuta. Varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) kuitenkin lisäsi, että eduskunnan aikataulu on puhemies Matti Vanhasen (kesk.) käsissä. ”Ulkoasiainvaliokunta korostaa, että Suomen ensisijaisena tavoitteena on Suomen ja Ruotsin liittyminen puolustusliitto Natoon yhdessä ja mahdollisimman nopeasti”, Halla-aho sanoi.
Kun lakiesitys on täysistunnon myötä hyväksytty eduskunnassa, se voi edetä presidentin vahvistettavaksi.
Vaikka Suomi käsittelisi jäsenyyden loppuun, maa ei pääse Naton täysjäseneksi ennen kuin kaikki liittouman nykyjäsenet ovat hyväksyneet uuden jäsenen. Viime keväänä jäsenyyttä hakeneet Suomi ja Ruotsi odottavat yhä ratifiointeja Unkarilta ja Turkilta.
Tuomioja huomautti, että asian kansallinen käsittely on etenemässä myös Ruotsissa, ja hän ilmaisi tyytyväisyytensä yhtäaikaiseen käsittelyyn.
Tiistaina ulkoasiainvaliokunta tapasi Ruotsissa maan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan. Halla-aho kertoi tuolloin, että tapaamisessa keskusteltiin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosesseiden aikatauluista.
Käsittelyaikataulu nopeutui
Hallitus antoi lakiesityksen Nato-jäsenyyden hyväksymiseksi eduskunnalle joulukuussa, itsenäisyyspäivän aattona.
Tuolloin eduskunnan puhemies Vanhanen esitti, että eduskunta käsittelisi esityksen loppuun vasta, kun Suomi on hyväksytty Natoon kaikissa nykyisissä jäsenmaissa. Myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Halla-aho kertoi olevansa samalla linjalla.
Viime viikolla puolueet kuitenkin sopivat, että Suomi hyväksyy asian valmiiksi jo nykyisessä eduskunnassa. Tämä tarkoitti sitä, että ulkoasiainvaliokunta teki työnsä valmiiksi.
Ulkoasiainvaliokunta oli saanut mietintöä varten eduskunnan neljältä muulta valiokunnalta kannanotot, jotka olivat pitkälti yksimielisiä eivätkä sisältäneet muutosvaatimuksia lakiesitykseen.
Nato-kysymystä käsiteltiin eduskunnassa laajasti jo viime keväänä, kun eduskunta päätti jäsenyyden hakemisesta. Tämän jälkeen Nato hyväksyi Suomen ja samaan aikaan jäsenyyttä hakeneen Ruotsin tarkkailijajäseniksi.
Jos Suomi olisi odottanut puuttuvia hyväksyntöjä, asia olisi voinut siirtyä seuraavan eduskunnan käsiteltäväksi. Toisin kuin useimmat lakiesitykset, kansainvälisenä sopimuksena Nato-esitys ei raukeaisi kevään eduskuntavaalien myötä.