Helsinki
Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen, todetaan sisäministeriön tiistaina julkaisemassa kansallisessa riskiarviossa.
Suomen lähialueen sotilaallinen tilanne on riskiarvion mukaan tällä hetkellä kuitenkin rauhallinen eikä Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.
Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan viime vuoden helmikuussa on kuitenkin merkittävästi epävakauttanut Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä.
Suomeen kohdistuvien sotilaallisten uhkien arvioidaan liittyvän todennäköisimmin yleiseurooppalaiseen kriisiin tai olevan seurausta Suomen lähialueella kehittyvästä sotilaallisesta konfliktista.
”Mahdollinen Euroopan laajuinen tai Itämeren alueella tapahtuva sotilaallinen konflikti vaikuttaisi Suomeen, ja Suomen olisi vaikea pysytellä sen ulkopuolella”, raportissa todetaan.
Sodan pitkittymisen vaikutuksia on sisäministeriön pelastusosaston varautumisjohtajan Jussi Korhosen ja puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin Olli Rusasen mukaan hankala arvioida.
”Tilanteessa, jossa sota ei laajene ja Venäjän pyrkimysten pääpaino ja pääosa Venäjän voimasta on Ukrainan suunnalla, se toisaalta keventää uhkaa niiden maiden osalta, jotka kokevat uhkaa Venäjän suunnalta”, Rusanen sanoi.
Venäjän toimet vaikuttavat myös välillisesti
Euroopan vakauden horjuttamisen lisäksi Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa myös maailmanlaajuisesti muun muassa energia- ja ruokakriisin sekä kasvavan inflaation myötä.
Riskiarvion mukaan esimerkiksi energiahuollon häiriöt, kuten sähkön ja polttoaineiden saannin häiriöt, vaikuttavat vakavasti yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Näitä ovat muun muassa väestön toimintakyky, infrastruktuuri sekä puolustuskyky.
Aiempiin vuosiin verrattuna energiajärjestelmän häiriöiden uhkataso on raportin mukaan noussut erityisesti Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.
”Vaikutukset energiavirtoihin ovat nostaneet energian hintaa ja vaikeuttaneet saatavuutta. Myös energiainfrastruktuuriin kohdistuva hybridi- ja kyberoperaatioiden uhkataso on kasvanut”, riskiarviossa todetaan.
Sotaa käydään myös tiedolla
Sotilaallisen voimansa lisäksi Venäjä on hyödyntänyt voimakasta hybridivaikuttamista. Hybridivaikuttamisen keinoja voivat olla esimerkiksi informaatio- ja kybervaikuttaminen.
Raportin mukaan informaatiovaikuttaminen, vaalihäirintä, vihapuhe ja disinformaation tarkoituksellinen levittäminen ovat nousseet demokratiaa, ihmisten yhdenvertaisuutta sekä sanan- ja mielipiteenvapautta uhkaaviksi tekijöiksi.
Toistaiseksi Suomeen kohdistuneella informaatiovaikuttamisella ei ole ollut laajaa tai lamauttavaa vaikutusta yhteiskunnan toimintakykyyn, raportissa kuitenkin todetaan.
Kansallisessa riskiarviossa arvioidaan riskejä, jotka voivat toteutuessaan vaikuttaa elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseen. Tarkastelun kohteena ovat kriisinsietokykyä ja varautumista edellyttävät, suhteellisen äkillisesti kehittyvät häiriötilanteet ja uhkamallit.
Tuoreessa arviossa uhkamallit ja häiriötilanteet ovat pääosin samoja kuin edellisessä, vuoden 2018 riskiarviossa. Uusia arvioituja riskejä ovat useammat yhtäaikaiset laajat maastopalot sekä äärimmäisen voimakas avaruusmyrsky.
Ensimmäinen kansallinen riskiarvio valmisteltiin vuonna 2015. Vuonna 2018 laadittiin toinen kansallinen riskiarvio, joka päivitettiin vuosien 2022–2023 aikana.