Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock saapui maanantaina vierailulle Suomeen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) kutsusta. Ministerit pitivät illalla yhteisen tiedotustilaisuuden Säätytalolla.
Haavisto aloitti tiedotustilaisuuden osanotolla Turkin ja Syyrian maanjäristysten uhreille. Ministerit kertoivat keskustelleensa Venäjän hyökkäyksestä, Suomen ja Ruotsin Nato-prosesseista, yhteistyöstä Itämerellä sekä muista ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspolitiikan aiheista.
”Suomi ja Ruotsi täyttävät kriteerit, jotka asetimme yhdessä Natossa”, sanoi Baerbock, joka kutsui maiden Nato-hakemuksia historiallisiksi.
Baerbock sanoi myös, että Suomi ja Saksa käytännössä jakavat kaikki arvonsa ja tekevät politiikkaa samalla tavalla.
Baerbockin mukaan takana on ”vuosi kauhua” sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainassa viime helmikuussa. Saksa on sodan sytyttyä oppinut resilienssiä pienemmiltä naapureiltaan, jotka ovat jo ennalta pitäneet sitä korkeammalla asialistallaan, Baernock kertoi.
Samalla EU:n suurin maa on oppinut ”katkeran oppitunnin” energiariippuvuuden vaaroista jouduttuaan etsimään korvaavia energiamuotoja venäläiselle kaasulle. Vihreä ministeri kehui Suomen tuulivoimaa, joka on ”paitsi muodikasta myös kannattavaa”.
Ministerit pitivät tiedotustilaisuuden Säätytalolla.
Erityistä kiinnostusta Baerbock osoitti Suomen kokonaisturvallisuutta ja muun muassa väestönsuojia kohtaan. Tiedotustilaisuuden jälkeen saksalaisministeri pääsi tutustumaan Merihaan väestönsuojaan. Baerbockin mukaan Suomi on Euroopassa roolimalli väestönsuojelussa.
Hän nosti esiin, että Helsingin väestönsuojissa on tilaa noin 900 000 ihmiselle eli paikkoja on enemmän kuin asukkaita. Lisäksi hän piti nerokkaana, että väestönsuojia voi rauhanaikana hyödyntää esimerkiksi uimahalleina.
Myös Saksassa väestönsuojat tulisi Baerbockin mukaan rakentaa niin, että niitä voi käyttää rauhan aikana, ”jota toivottavasti elämme ikuisesti”. Meidän on kuitenkin varauduttava pahimpaan, hän lisäsi.
Saksalaismedia kysyi Haavistolta, onko hän valmis antamaan Baerbockille lupauksen Ukrainaan lähetettävistä Leopard-taistelupanssarivaunuista. Haavisto kertoi, ettei Suomen hallitus ole vielä tehnyt asiasta lopullista päätöstä.
Hänen mukaansa Suomi käy asiasta kuitenkin jatkuvaa dialogia muun muassa Saksan ja Puolan kanssa.
”Leopardit ovat intensiivisen keskustelun kohteena”, Haavisto sanoi.
Haavisto mainitsi Suomen haluavan olla ”osa Leopard-ekosysteemiä”. Hän puhui siitä, että taistelupanssarivaunujen toimittaminen Ukrainaan edellyttää panssarivaunujen lahjoittamisen ohella myös esimerkiksi sotilaiden kouluttamista, kaluston huoltoa ja ammuksia.
Tammikuussa puolustusministeri Mikko Savola (kesk) sanoi, että Suomi osallistuu Leopard-talkoisiin, mutta panos ei voi olla ”kovin iso”. Helmikuun alussa saksalaislehti Der Spiegel uutisoi, että vain hyvin harvat maat ovat sitoutuneet antamaan vaunujaan Ukrainalle.
Baerbock painotti Ukrainaa auttavien maiden keskinäisen koordinaation tärkeyttä, ja sanoi Saksan tarvitsevan kumppaneita toimittamaan Leopard-panssarivaunuja.
Helsingin Sanomat kysyi ulkoministereiltä, mitä he ajattelevat Pohjois-Amerikassa alas ammutuista tunnistamattomista objekteista. Onko vastaavia havaittu Euroopan yllä, ja mitä ilmiö kertoo tämän hetkisistä suurvaltasuhteista?
Yhdysvaltojen ja Kanadan ilmatilassa on havaittu reilun viikon aikana neljä lentävää esinettä, joista vain ensimmäisen tiedetään olevan kytköksissä Kiinaan.
Baerbockin mukaan kyseessä on vakava ongelma, eikä kyse ole ainoastaan ilmapalloista.
”On tärkeää pysyä rauhallisena”, Baerbock sanoi ja viittasi Nord Stream -kaasuputkien tapaukseen.
Saksalaisministerin mukaan on tarpeen kerätä asiasta lisää tietoa ja koordinoida toimintaa Nato-kumppanien kesken.
Myös Suomen ulkoministeri korosti, että on liian aikaista tuomita ketään.
”Tämä ei tietenkään ole normaali ilmiö”, Haavisto totesi.