Monista lääkkeistä on ollut pulaa Suomessa ja muualla Euroopassa jo pitkään. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle tehtyjen saatavuushäiriöilmoitusten määrä oli viime vuonna ennätyskorkea, ja Apteekkariliitto ennustaa ongelman jatkuvan.
Erityisesti lasten nestemäisiä kipu- ja kuumelääkkeitä on voinut joutua etsimään useammasta apteekista tänä talvena.
”Eristyksissä olemisen vuoksi kiertäviä infektioita on ollut vähän, ja lääkkeiden menekki on ollut pieni. Nyt menekki on noussut nopeasti. Tämä on yleinen ongelma Euroopassa ja muuallakin maailmassa”, sanoo Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler STT:lle.
Euroopan unionin apteekkijärjestön PGEU:n 29 maalle viime vuonna tekemän kyselyn mukaan yli 24 prosentissa kyselyyn vastanneista maista oli pulaa yli 600:sta eri lääkkeestä. Erityisesti puutetta oli sydän- ja verisuonilääkkeistä, hermostoon vaikuttavista lääkkeistä ja antibiooteista. Muun muassa kuume- ja kipulääkkeet sekä psyykenlääkkeet luokitellaan hermostoon vaikuttaviksi lääkkeiksi.
”Suomen tilastot ovat aivan yhtenäiset muiden eurooppalaisten maiden kanssa”, sanoo STT:lle Fimean saatavuus ja laboratorio -yksikön päällikkö Timo Mauriala.
Sydän- ja verisuonilääkkeitä sekä hermostoon vaikuttavia lääkkeitä on markkinoilla ylivoimaisesti eniten. Niiden osuus saatavuushäiriöistä ei kuitenkaan ole suhteessa suurempi kuin muillakaan lääkkeillä.
Lääkkeiden tuotanto ei ole pystynyt vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Apteekkariliiton mukaan tilanteeseen ei kuitenkaan ole nopeaa ratkaisua.
”Luulen, että tilanne tulee pysymään haasteellisena. Logistiikka- ja energiakustannukset ovat kohonneet ja lääketuotanto on keskittynyt tiettyihin maihin. Jos nyt päätetään valmistaa enemmän vaikka lasten kuumelääkettä, pakkaukset ovat täällä ehkä puolen vuoden kuluttua”, Sandler sanoo.
Sandlerin mukaan pitkät tuotantoketjut liittyvät lääkkeiden turvallisuuteen. Esimerkiksi laatukontrolli vie aikaa. Lääkeaineet valmistetaan usein Kiinassa ja niistä tehdyt tabletit ja kapselit Intiassa.
Fimean mukaan infektioaallot ovat olleet yleisempiä ja voimakkaampia kuin aiempina koronavuosina. Tämä on vaikuttanut osaltaan lääkkeiden saatavuushäiriöiden kasvuun. Edellinen ennätys tehtiin vuonna 2020, kun häiriöitä oli 2 093 kappaletta. Viime vuonna saatavuushäiriöiden määrä oli jo 2 335. Tämän vuoden tammikuussa ilmoituksia tuli Fimealle 270.
Lääkkeiden saatavuushäiriöilmoitukset ovat kasvaneet vuodesta 2010 lähtien. Sama ilmiö on nähtävissä muuallakin Euroopassa.
”Lääkeyritykset ovat pyrkineet siirtämään pitempään markkinoilla olleiden valmisteiden tai niiden raaka-aineiden tuotantoa halvempiin tuotantopaikkoihin. Jotakin lääkeainetta saatetaan siksi tuottaa vain muutamissa tuotantolaitoksissa”, Mauriala sanoo.
PGEU:n kyselyn mukaan lääkkeiden saatavuusongelmat ovat vaikuttaneet henkilön kuolemaan neljässä kyselyyn vastanneessa maassa. Yksi näistä maista on Suomi.
PGEU:n suomalainen jäsen on Apteekkariliitto. Kuolleen läheiset ovat kertoneet Apteekkariliitolle, että menehtynyt henkilö oli joutunut lopettamaan psyykenlääkkeen käytön äkillisesti, koska sitä ei ollut saatavilla, ja teki sen seurauksena itsemurhan.
”Tieto perustuu läheisten näkemykseen ja kokemukseen. Läheiset kokivat, että menehtynyt jäi tilanteessaan yksin ilman riittävää terveydenhuollon apua”, kertoo Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Henna Kyllönen sähköpostitse.
Omaiset kertoivat asiasta Apteekkariliitolle, koska he halusivat vaikuttaa siihen, ettei kenellekään toiselle kävisi samoin.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran viestinnästä kerrotaan sähköpostitse, että Valvirassa ei ole tietoa siitä, että lääkkeiden saatavuusongelmat olisivat vakavasti vaarantaneet potilasturvallisuutta.
Apua vaikeassa tilanteessa antaa esimerkiksi Mieli ry:n Kriisipuhelin, joka päivystää suomeksi vuorokauden ympäri numerossa 09 2525 0111.