Helsingin hovioikeus tuomitsi alkoholin nettimyyntiä Baltiasta Suomeen järjestelleen miehen törkeästä veropetoksesta kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Hovioikeuden enemmistön mukaan miehen omistama yhtiö järjesteli alkoholijuomien kuljetusta niin, että kyse oli etämyynnistä. Tämän vuoksi myyjäyhtiöllä oli tuotteista myös verovelvollisuus.
Jos ostaja järjestää kuljetuksen, kyse on etäostamisesta ja verovelvollisuus on ostajalla.
Tiistaina annetussa tuomiossa mielenkiintoista oli kuitenkin se, että alkoholirikosta koskeva syyte hylättiin. Hovioikeuden mukaan alkoholijuomien maahantuonti ei ole sellaisenaan lainvastaista eikä laista käy ilmi, onko alkoholijuomien etämyynti ostajilta Suomeen kiellettyä ja rangaistavaa.
Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden tohtorikoulutettavan Kukka Kuuselan mukaan tämä tarkoittaa, että etämyynti on käytännössä sallittua.
”Tuomio selkeyttää viranomaisten vähän sekavaa ohjeistusta. Laissa etämyyntikieltoa ei ole, joten tuomioistuin on laillisuusperiaatteeseen nojaten tulkinnut, että etämyynti ei ole kiellettyä.”
Laillisuusperiaatteen mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi.
”Tämä [hovioikeuden päätös] mahdollistaa sen, että etämyyntiä harjoittavat voivat sitä turvallisin mielin jatkaa. Enää ei pitäisi joutua syytetyksi, jos etämyy tuotteita.”
Alkoholin verkkokauppiasta aiemmin niin sanotussa Alkotaxi-tapauksessa edustaneelle lakimiehelle Petteri Snellille tuomio merkitsi pitkän väännön loppumista.
”Tämä lopettaa keskustelun siitä, onko etämyynti sallittua vai kiellettyä. Hovioikeuden ratkaisu oli täsmälleen oikein ja se vastaa sitä käsitystä, johon suurin osa suomalaisista uskoo eli etämyyntikielto, jota jotkut yksittäiset virkamiehet ovat tavoitelleet, ei onnistu”, Snell lataa.
”Tultiin askel lähemmäs eurooppalaisuutta”, hän tiivistää.
Erityisesti sosiaali- ja terveysministeriö on ajanut tulkintaa, että Suomeen ei saa etämyydä alkoholia.
”On ehkä hieman sotkettu monopolilainsäädäntöön liittyviä säädöksiä ja etämyynnin säännöksiä. Aiempi ohjeistus on antanut ymmärtää, että etämyynti ei ole sallittua”, Kuusela taustoittaa.
Suomi on joutunut selittelemään etämyyntikäytäntöjään Euroopan komissiolle, joka on käynnistänyt Suomea vastaan niin sanotun EU Pilot -menettelyn. Komission mukaan Suomi on saattanut toimia vastoin tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta.
Sosiaali- ja terveysministeriö vetosi vastauskirjeessään muun muassa vähittäismyyntiä koskeviin lakipykäliin.Tuoreen tuomioon vaikutusta komission päätökseen on vaikea arvioida, mutta Snell uskoo, että tieto kirii komissiolle.
”Tuntien suomalaisten aktiivisuuden, voin kuvitella, että jos viranomaiset eivät toimita tätä päätöstä komissiolle, niin joku yksityishenkilö sen tekee.”
Snell toivoo, että tuomio rauhoittaa tilannetta myös sosiaali- ja terveysministeriössä.
”Tuli sammuu, mutta se voi taas uudestaan nousta, kun aikaa kuluu ja sukupolvi vaihtuu. Sitten taas tapellaan.”