Poliisi yritti pysäyttää Turun kaaharin tukkimalla hänen tiensä juuri, kun tämä saapui Turun keskustaan, kertoo Lounais-Suomen poliisin komisario Stephan Sundqvist.
Päihtynyt kuljettaja pakeni viime perjantaina poliisia hurjaa vauhtia aiheuttaen lopulta poliisin sanoin ”mittavan kolarisuman” Turun keskustassa Auransillan kupeessa.
Vuonna 1992 syntynyt mies on kirjoilla Keski-Suomessa. Hän on saanut useita tuomioita Keski-Suomen käräjäoikeudessa viime vuosikymmenellä. Hänet on tuomittu törkeästä pahoinpitelystä, kahdesta pahoinpitelystä sekä törkeistä ja perusmuotoisista rattijuopumuksista.
Miehellä ei ole aiempia tuomioita Varsinais-Suomessa. Ulosottotietojen mukaan mies on saanut parin viime vuoden aikana ainakin kaksi sakkoa ja yhden liikennevirhemaksun.
Havainto kovaa liikkuvasta autosta saatiin alunperin Uudenkaupungin Lokalahdella, josta on tietä pitkin noin 60 kilometrin matka Turkuun. Muun muassa Turun pormestari Minna Arve päätyi ihmettelemään sitä, miten voi olla mahdollista, ettei kaaharia saatu pysähtymään ennen vilkasta Turun keskustaa.
Sundqvist kertoo nyt, miten tapahtumat etenivät.
”Tilanne alkoi, kun saimme havainnon kovaa liikkuvasta autosta Uudessakaupungissa. Vauhti oli kuitenkin niin kova, että auton huomannut poliisipartio ei ehtinyt sen perään ja auto hävisi näkyvistä”
Toimituksen tekemän selvityksen perusteella kaahari oli liikkeellä BMW:n 520d-mallisella henkilöautolla. Kyseinen auto on vuodelta 2010, ja se tuotiin Suomeen neljä vuotta myöhemmin. Dieselkäyttöisessä farmariautossa on 177 hevosvoimaa.
Ajoneuvotietojen mukaan autolla on ajettu yli 350 000 kilometriä. Se vaihtoi omistajaa viime vuonna.
Auto on käyttökiellossa, sillä sen ajoneuvoveroa ja vakuutusmaksua ei ole maksettu.
Kaikille Varsinais-Suomen alueen poliisipartioille annettiin tieto takaa-ajosta.
”Pyrimme ennakoimaan, arvioimaan ja arvaamaan, mihin kuljettaja pyrkii seuraavaksi. Tilanne oli erittäin vaikea”, Sundqvist kertoo.
Poliisipartiot saivat Uudestakaupungista Turkuun päin liikkuvasta autosta hajanaisia havaintoja, mutta auton vauhti oli niin kova, että poliisit eivät yksinkertaisesti ehtineet sen perään.
Koska auton perässä oli mahdotonta pysyä, poliisi pyrki ennakoimaan sen reittiä ja pääsemään auton eteen.
”Yksi tilanteista oli sellainen, että auto ajoi poliisin maijaa vastaan. Mutta siinä vaiheessa, kun maija saatiin pysähtymään ja käännettyä, oli auto kadonnut taas näkyvistä. Auto on mennyt tosi lujaa. On sellaisia viitteitä ollut että 150 tai 200 kilometriä tunnissa tai vastaavaa.”
Kun kaahari saapui Turun keskustaan, poliisille avautui mahdollisuus pysäyttää auto Mikaelinkirkon liepeillä.
Tilaisuutta myös käytettiin.
”Kaahari hiljensi vauhtia muun liikenteen takia. Poliisipartio teki nopean päätöksen ja pyrki tukkimaan kaaharin ajolinjan poliisiautolla. Kaahari kuitenkin törmäsi autoon ja työnsi auton pois edestään.”
Poliisiauto vaurioitui törmäyksessä ja yksi poliisi loukkaantui.
31-vuotiasta kuskia epäillään muun muassa tapon yrityksestä, sillä jalankulkija oli vaarassa jäädä kaaharin auton alle.
Kaahari ajoi keskusta-alueella huomattavalla ylinopeudella kaduilla, joista osalla oli 30 km/h:n rajoitus.
Poliisi pyytääkin kaikkia henkilöitä, jotka joutuivat vaaraan takaa-ajon vuoksi ilmoittautumaan osoitteeseen vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi.
Kuljettaja jatkoi matkaansa kovaa vauhtia kaupungin läpi ja törmäsi lopulta tolppaan Auransillan risteyksessä. Kuskilla oli mukanaan autossa ainakin kaksi matkustajaa.
Sundqvistin mukaan käyttökelpoisia keinoja pysäyttämiseen ovat yleisesti kiilaaminen tai sulutus, eli tien tukkiminen esimerkiksi poliisiautoilla ja piikkimatto.
”Kaikki sisältävät vaaraelementtejä ja tulee vauriota. Piikkimaton voitaisiin ehkä ajatella olevan turvallisin näistä. Jos auto menee siitä sivuluisuun niin kuski voi menettää hallinnan autosta. Auto jatkaa usein suoraan ja hidastuu ja jossain kohti pysähtyy.”
Äärimmäinen keino on ampuminen renkaisiin. Se ei esimerkiksi tässä tapauksessa ollut mitenkään mahdollista.
”Tällöin pitää olla ampuma-aseen käyttöedellytykset kaikkia autossa olevia kohtaan. Ei pelkästään kuskia.”
Suurin osa kaahareista pysähtyy Sundqvistin mukaan poliisin merkistä. Osa lähtee lujaa pakoon, jolloin usein todetaan, että ei lähdetä perään vaan annetaan kuskin mennä. Ideana on, ettei provosoida poliisiautolla pakenijaa vaan pyritään saamaan esimerkiksi rekisterikilpi ylös ja palataan asiaan tuonnempana. Tässä tapauksessa poliisilla ei kuitenkaan ollut aikomustakaan jättää asiaa sikseen.
”Meille syntyi käsitys, että poliisin näkeminen tai toiminta ei saanut kuljettajaa ajamaan lujaa vaan hän ajoi silmittömästi joka tapauksessa. Siksi kaahari piti saada kiinni keinolla millä hyvänsä, mutta ei tämä aina helppoa ole.”
Päivitetty 8.2.2023 kello 9.07: Lisätty tviittiketju.