Suomen entinen puolustusministeri Stefan Wallin (r) sanoo, että Puolustusvoimiin kohdistunut suuri säästöohjelma vuosina 2012–2015 oli ”lyhytnäköinen ja väärin mitoitettu”.
Wallin oli puolustusministerinä Jyrki Kataisen (kok) hallituksessa, joka päätti puolustusvoimauudistukseksi kutsutusta säästöohjelmasta, joka leikkasi kymmenen prosenttia Puolustusvoimien rahoituksesta vuosina 2012–2015. Katainen ja hänen hallituksessaan valtiovarainministerinä toiminut Jutta Urpilainen (sd) kieltäytyivät haastattelusta.
Wallin jätti puolustusministerin tehtävät heinäkuussa 2012. Myös hänen seuraajansa Carl Haglund (r) kieltäytyi antamasta haastattelua vedoten siihen, ettei ollut ministeriaikanaan päättämässä leikkauksista.
Puolustusvoimain entinen komentaja Ari Puheloinen kritisoi Kataisen hallituksen toimia kovin sanoin tuoreessa kirjassaan ja HS:lle antamassaan haastattelussa.
”Leikkaukset olivat liian isoja ja ne leikkasivat puolustuskyvyn liian alas”, Puheloinen sanoi.
Puolustusvoimauudistus itsessään ei ollut ongelma, Wallin sanoo. Uudistuksen tavoitteena oli sopeuttaa puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin.
”Sielläkin havahduttiin siihen, että organisaation rakenne ei ole kaikilta osin tarkoituksenmukainen, kustannustehokas ja optimaalinen siinä tilanteessa. Rakenneuudistuksen kantava idea oli puolustusvoimien oma. Se oli senaikaista trendiä myöskin Nato-maissa.”
Varsinaisten rakenneuudistusten lisäksi Kataisen hallitus päätti 200 miljoonan euron vuotuisista säästöistä, jotka koskivat Puolustusvoimia. Hallituksessa olivat tuolloin kokoomuksen ja rkp:n lisäksi sdp, vihreät, kristillisdemokraatit sekä vasemmistoliitto.
”Jos katsoo hallituksen kokoonpanoa ja aatemaailmoja, voi ymmärtää, mistä syystä tämä säästötavoite linjattiin itse rakenneuudistuksen kylkeen. Säästäminen puolustusmenoista oli ainakin siihen aikaan joillekin puolueille ideologinen pakkomielle”, Wallin sanoo.
Kenelle?
”En lähde nyt politisoimaan. Jokainen pystyy itse päättelemään, kun katsoo sen ajan hallituksen kokoonpanoa. Ja kun tiedossa oli, että hallitusohjelmassa joudutaan tekemään muitakin rankkoja säästöpäätöksiä, niin joissain leireissä oli helpompi myydä paketti, jossa myös Puolustusvoimilta leikattiin. Sitä pidettiin sellaisena menoeränä, josta on ideologisesti helpompi leikata.”
Kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin vuonna 2011, Suomessa elettiin ”kuvitellussa uudessa maailmanjärjestyksessä, jossa akuutteja uhkakuvia ei ollut näköpiirissä”, Wallin sanoo.
Vaalikauden aikana turvallisuuspoliittisessa ympäristössä tapahtui muutos, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan talvella 2014.
”Jälkeenpäin varmaan jokainen ymmärtää, siinä hallituksessakin mukana ollut ymmärtää, että 200 miljoonan euron vuosittainen säästö oli lyhytnäköinen ja väärin mitoitettu. Mutta silloin elettiin aikaa ennen Krimin valtausta. Sen jälkeen vastaavaa säästöpäätöstä ei olisi missään nimessä tehty.”
Wallin sanoo nyt, että turvallisuustilannetta olisi pitänyt osata tulkita jo vuonna 2011 eri tavalla, koska Venäjän presidentti Vladimir Putin oli aloittanut sotaisan retoriikkansa jo vuonna 2007. Tuolloin hän piti Münchenin turvallisuuskokouksessa puhee, jossa hän puhui yksinapaisesta maailmasta, jonka Yhdysvallat oli luonut itselleen sotilasliitto Naton avulla.
Jälkiviisaaksi on kuitenkin helppoa ryhtyä vuosia myöhemmin, Wallin huomauttaa.
”Poliittiset päätökset tehdään ajassa kiinni. Kyllä ne säästötoimenpiteet, jotka silloin tehtiin, kuten kertausharjoitusvuorokausien, hävittäjälentotuntien tai laivaston merituntien leikkaaminen, olivat lyhytnäköisiä, koska silloin lykättiin lumipalloa eli vajetta eteenpäin.”
”Hallitus olisi toki voinut päättää, että säästöjä ei tehdä, mutta jos mietin silloista ilmapiiriä, jossa neuvoteltiin, niin se oli joillekin ideologisesti hyvin vaikeaa.”
Puolustusvoimien entinen komentaja Ari Puheloinen kirjoittaa tuoreessa kirjassaan, että säästöohjelman jälkeen Suomen ”sotilaallinen suorituskyky heikkeni mitä kouriintuntuvimmalla tavalla”.
Wallin ei ota kantaa siihen, rapauttivatko leikkaukset Suomen puolustuskykyä. Hän huomauttaa, että puolustushallinto vei uudistuksen loppuun ja sopeutui uuteen tilanteeseen ”määrätietoisesti, ammattimaisesti ja turhia vahinkoja välttäen”. Lisäksi Wallin haluaa korostaa, että kesken säästöpaineiden puolustuskykyä vahvistettiin ostamalla Yhdysvalloista Hornet-koneisiin sijoitettavia pitkän kantaman ilmasta-maahan-ohjuksia.
”Mutta 10 prosenttia pois mistä tahansa budjetista on iso siivu, varsinkin kun puhutaan puolustushallinnosta ja maanpuolustuksesta, joka oli aika slimmattu jo entisestään”, hän sanoo.
”Enkä ole mitenkään ylpeä siitä, että minä jouduin olemaan siinä mukana, mutta se oli poliittisen kompromissin määräämä tilanne.”