Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo lähtökohdan edelleen olevan, että Suomi ja Ruotsi etenevät yhdessä Natoon. ”Ruotsi on meille läheisin yhteistyökumppani, tältä osalta Suomen linja ei ole muuttunut.”
Turkin ratifiointien aikataulu ei Haaviston mukaan ole Suomen käsissä. Haavisto totesi, että meidän mielipidettämme ei tässä kysytä, asia on mennyt eteenpäin Turkin ja Unkarin parlamenteille.
Haaviston mukaan Turkin ulkoministeri vierailee tiistaina Virossa, jossa hän kommentoi Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemusasioita.
Haavisto haluaa myös korostaa, että Suomi suhtautuu Turkin huoliin terrorismin torjunnasta erittäin vakavasti.
Haavisto puhui tiedotustilaisuudessa, joka alkoi maanantaina kello 14. Tilaisuudessa hän kertoi Suomen Nato-prosessin tilanteesta. Aamulehti näytti tilaisuuden suoraa lähetystä tässä jutussa.
Katso suoran lähetyksen tallenne tästä:
Suomi ja Suomen eduskunta eivät ole harkinneet Nato-jäsenyyshakemuksen hylkäämistä, vaikka prosessissa on ollut ongelmia, sanoo Haavisto, kun häneltä asiasta kysytään.
Haavistolta kysytään, miten Ruotsi suhtautuisi, jos Suomesta tulisi Naton jäsen ennen Ruotsia.
Haaviston mukaan Suomelle harmillinen paikka olisi, jos jommaltakummalta maalta evättäisiin liittyminen Natoon. Tällaista ei kuitenkaan ole odotettavissa, hän sanoo.
Keskustelua hakemusten eriaikaisuudesta
Viime päivinä on noussut keskusteluun mahdollisuus, että Suomi hakeutuisi Natoon ilman Ruotsia. Suomi ja Ruotsi jättivät jäsenyyshakemukset yhtä aikaa viime vuonna, mutta ratifiointiaan panttaava Nato-jäsen Turkki on hangoitellut erityisesti Ruotsin jäsenyyttä vastaan.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan väläytti sunnuntaina mahdollisuutta, että Turkki voisi ratifioida Suomen jäsenyyden mutta ei Ruotsin jäsenyyttä.
Suomen virallinen linja on ollut, että Natoon hakeudutaan yhdessä Ruotsin kanssa.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa maanantaiaamuna, että Suomi otti Turkkiin yhteyden heti Erdoğanin kommenttien jälkeen.