Ministeriöt: Viisi miljoonaa euroa riittäisi vasta ensi­hätään, pandojen palautuskin kallista

Kansliapäälliköiden mukaan hyvät vaihtoehdot ovat vähissä, kun Ähtärin pandojen tulevaisuutta pohditaan.

Urospanda Pyry kuvattiin Ähtärissä heinäkuussa 2022. Suomi on sitoutunut Kiinan kanssa tekemässään raamisopimuksessa takaamaan pandojen hyvinvoinnin.

25.1. 19:52

Hyvät vaihtoehdot ovat nyt vähissä.

Näin tiivisti viestinsä valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen puhuessaan keskiviikkoiltana medialle Ähtärin pandoista.

Majanen piti päivän puheenaiheesta myöhäisen etätiedotustilaisuuden yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Jaana Husu-Kallion kanssa.

Media koottiin kuulolle pian sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) oli ilmoittanut, että Ähtärin pandoille kaavailtu viiden miljoonan euron tuki vedetään pois ja pandojen kohtalo annetaan työryhmän punnittavaksi.

Kansliapäälliköiden mukaan työryhmän pöydällä tulee olemaan myös se vaihtoehto, että pandat Pyry ja Lumi palautetaan Kiinaan.

Majasen mukaan Suomen valtio ei ole millään sopimuksella suoraan sitoutunut pandoihin liittyviin kustannuksiin, jotka kuuluvat Ähtärin eläinpuistolle.

Käytännössä Kiinan kanssa tehty raamisopimus kuitenkin voi tuottaa kuluja Suomelle, jos ja kun eläinpuiston omat rahat eivät riitä, sillä pandojen hyvinvointi on turvattava kaikissa vaihtoehdoissa.

”Jos alkaa olla huoli, että paikallisesti oloja ei voida turvata, niin valtio ei voi Kiinan suuntaan vastuusta vetäytyä”, Majanen sanoi.

”Myöskään pandojen palauttaminen ei ole ilmaista. Eli helppoja vaihtoehtoja tässä ei ole ollenkaan.”

Pandat ovat Suomessa Kiinalta lainassa. Ähtärin eläinpuisto ei niitä omista. Niiden luovuttamisen mahdollistava sopimus allekirjoitettiin vuonna 2017, kun Kiinan presidentti Xi Jinping vieraili Suomessa.

Ähtärin eläinpuisto maksaa joka vuosi Kiinalle pandoista vuokraa, jota käytetään Kiinassa pandojen suojeluun. Summa ei ole julkinen, mutta sen on arveltu lähentelevän miljoonaa euroa.

Majanen ja Husu-Kallio kertoivat tiedotustilaisuudessa, että Ähtärin eläinpuistolta on jäänyt Kiinan suuntaan maksuja rästiin.

”Kiinalaiset ovat olleet sangen kärsivällisiä siinä, että näitä velvoitteita ei ole hoidettu”, Husu-Kallio taustoitti.

Nyt kuitenkin lähestytään pistettä, jossa maksuja ei enää voida lykätä. Kanslia­päälliköiden mukaan lisätalousarvioon ehdotettu viisi miljoonaa euroa kuluisi isolta osin Ähtärin eläinpuiston jo syntyneiden velkojen maksuun.

Pandojen laina-aikaa on jäljellä vielä kymmenen vuotta. Koko sille ajalle viisi miljoonaa euroa ei Husu-Kallion mukaan riitä ”missään nimessä”. Pikemmin se on raha, jolla tilanne saataisiin ensihätään vakautettua.

Pandatoiminta eriytettäisiin muusta eläinpuistosta ja muutettaisiin säätiömuotoon Korkeasaaren tapaan.

Valtiovarainministeriön Majanen kertoi Ähtärin eläinpuiston taloudellisen tilanteen olevan sellainen, että tuen tarve olisi joka tapauksessa tullut hyvin pian vastaan.

Husu-Kallio täydensi, että Ähtärin taloudelliset ongelmat eivät johdu pelkästään korona-ajasta, vaikka se ongelmia pahensikin.

”He eivät ole olleet tarpeeksi aktiivisia markkinoinnissa ja toiminnan kehittämisessä”, kansliapäällikkö totesi.

Viittä miljoonaa pandaeuroa esitti lisätalousarvioon maa- ja metsätalousministeriö, jota johtaa keskustan Antti Kurvinen. Husu-Kallion mukaan Kurvinen oli asiasta päätettäessä vuosilomalla, minkä vuoksi ehdotus katsottiin läpi valtiosihteerin kanssa.

Valtiovarainministeriössä virkamiesten ehdotuksen pandarahoista siunasi Majasen mukaan valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk).

Virkamiehet päätyivät ehdottamaan lisärahaa sen vuoksi, että pandojen hyvinvointi oli turvattava. Palauttamisestakaan ei ollut poliittista keskustelua käynnistetty, joten jotakin oli tehtävä, Majala muotoilee.

”Esittelimme tämän valtiovarainministerille, joka pitkän harkinnan jälkeen päätyi siihen, että ottaa tämän omaan esitykseensä”, hän kertoo.

Nyt suunta on kuitenkin kääntynyt ja pandarahat pantu ministeri Kurvisen päätöksellä jäihin.

Seuraavaksi työryhmä selvittää kansliapäälliköiden mukaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Kuinka paljon kuluja valtiolle olisi odotettavissa vielä jäljellä olevan kymmenen vuoden aikana? Kuinka paljon pandojen palauttaminen maksaisi? Mitkä olisivat palauttamisen ”kauppapoliittiset seuraukset”?

Näiden tietojen pohjalta voidaan sitten tehdä poliittisia päätöksiä.

Kauppapolitiikalla viitataan Kiinan ja sen yritysten reaktioihin. Niiden selvittämisessä turvaudutaan myös ulkoministeriön apuun.

”Kiinalaisillehan nämä pandat ovat äärimmäisen tärkeitä. Sekä kansalaisille että yrityksille”, Husu-Kallio totesi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut