Putin on lööppien lemmikki – näin iltapäivälehdet perustelevat hirmuhallitsijan valtavaa palstatilaa

Vladimir Putin esiintyy lööpeissä yleensä siistiin pukuun pukeutuneena, ja vain harvoin armeijavarustuksessa. Media joutuu journalistiikan professori Mikko Villin mukaan usein käyttämään Putinista sellaista kuvastoa, jota on saatavilla.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Pietarissa sijaitsevalla tehtaalla keskiviikkona.

21.1. 8:01

Venäjää johtava Vladimir Putin on toistuvasti esiintynyt iltapäivälehtien kansissa ja lööpeissä sen jälkeen, kun hän aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan viime vuoden helmikuussa.

Presidentti on suomalaisille tuttu naama jo 20 vuoden ajalta, mutta Venäjän seuraavat siirrot kiinnostavat yleisöä nyt enemmän kuin koskaan ennen.

Suomessa asuvien ukrainalaisten ja suomalaisten aktiivien keräämien sekä STT:lle lähettämien tietojen mukaan Putin on esiintynyt kuvan tai nimen mainitsemisen muodossa helmikuun jälkeen yli 75 prosentissa Iltalehden kansista. Ilta-Sanomien kansista taas Putinin kuva tai nimi on näkynyt noin puolessa.

Ilta-Sanomien päätoimittajan Johanna Lahden mukaan Putin on esiintynyt viime aikoina todennäköisesti määrällisesti useammin lehden kannessa kuin kukaan muu, ja syy tähän on ilmeinen. Venäjän aloittama sota ja se, että Putinin käsissä on avaimet sodan lopettamiseen.

”Putin johtaa Venäjää kuitenkin yksinvaltiaan elkein ja sota on sitä kautta vahvasti henkilöitynyt häneen. Hänen päätökselläänhän Venäjä alun perin hyökkäsi. Venäjällä sodan oikeutus perustuu tähän Putinin harhaiseen käsitykseen Venäjään kohdistuvasta uhasta ja hän on myös se henkilö, joka sodan voisi päättää.”

”On myös siinä mielessä tärkeää, että sodan syyllinen ei unohdu. Lööpit ja kannet osaltaan pitävät sitä tietosuutta yllä. Ukrainalaisille ja koko maailmallekin olisi suurin tragedia se, että sota unohtuisi ja varsinkin Ukrainan tukijat unohtaisivat tai kyllästyisivät sotaan. Tässä näen, että median raportoinnilla on tärkeä rooli.”

Myös Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen kertoo, että Putin päätyy kiinnostavuutensa takia usein lehtien kansiin ja lööppeihin.

”Kyseessä on kuitenkin itsevaltainen naapurimaan johtaja, joka käy hyvin julmaa hyökkäyssotaa ja on saanut oikeastaan koko maailman sekaisin. Miksi hän ei olisi kiinnostava?”

Iltapäivälehtien lööppien kansia tehdään Kauppisen mukaan yleisön mielenkiinnon perusteella.

”Pohjimmiltaan siinä on kyse kuitenkin siitä, mikä ihmisiä kiinnostaa”, Kauppinen sanoo ja lisää, että Venäjän ja Putinin teot ja niiden seuraukset kiinnostavat enemmän kuin sodan arki.

Lahden mukaan Putiniin tiivistyy myös epätietoisuus Venäjän tulevaisuudesta. Suomalaiset haluavat tietää, mitä itärajan takana tapahtuu seuraavaksi.

”Kaikki pohtivat, miten sota voisi päättyä tai miten Venäjä voisi muuttaa suuntaansa. Ei ole sellaista odotusta, että Putin esimerkiksi vapaaehtoisesti luopuisi vallastaan. Sitä kautta Venäjän tulevaisuus, minkälainen Venäjä on, henkilöityy myös Putiniin. Häneen tiivistyy Venäjän rooli.”

Päätoimittajien mukaan Putin päätyy kiinnostavuutensa takia usein lehtien kansiin ja lööppeihin.

Päätoimittajat pitävät myös Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä kiinnostavana hahmona, vaikka tämä näkyykin vähemmän lehtien kansissa.

”Zelenskyi on kiinnostava persoona, mutta suomalaisten näkökulmasta hänen ajattelunsa ja seuraavat tekonsa eivät ole läheskään yhtä kiinnostavia kuin Putinin”, Kauppinen sanoo.

Lahden mukaan Putin ja Zelenskyi ovat molemmat hyvin kiinnostavia, mutta hyvin eri tavoilla.

”Zelenskyi on valtavan kiinnostava hahmo, varsinkin sodan alussa hänen sankarimainen sinnittelynsä Kiovassa nosti hänet kansainväliseksi supertähdeksi.”

Suomessa asuvien ukrainalaisten ja suomalaisten aktiivien keräämien tietojen mukaan myös Ukraina mainitaan lööpeissä harvemmin kuin Venäjä.

Päätoimittajat tietävät, että Putinin ulostuloihin ei lähtökohtaisesti ole luottaminen. Kremlin johdon kommentit ovat silti usein uutisarvoisia.

”Pitää aina pystyä kontekstoimaan mahdollisimman hyvin ja kertomaan, mitä siihen liittyy ja mikä on sen tausta. Ja mahdollisesti mikä se totuus on, jos se on selvitettävissä”, sanoo Kauppinen.

”Mitä Putiniin ja Venäjään tulee, niin heidän toimintansa ei ole millään lailla läpinäkyvää. Venäjä ja Putin harjoittavat räikeää propagandaa, eikä niiden sanomisiin voida luottaa. Venäjästä uutisoidessa tämä on kokoajan läsnä ja se on tuotava esiin”, Lahti kertoo.

”Näkymä toimintaan ja päätöksentekoon on niin sumea, että on sinällään luonnollista, että raportoidaan sen näkyvän johtajan sanomisia, mutta sitä on oleellista kehystää esimerkiksi tutkijoiden ja asiantuntijoiden näkemyksillä.”

Väkivalta ja raaimmat tiedot näkyvät melko harvoin heti kannessa. Sodan kauheuksista lööpeissä uutisoiminen vaatii Lahden mukaan laajaa harkintaa.

”Sota-aiheissa on kuitenkin kyse tosi vakavista aiheista, niin niissä käytetään päivittäin vakavaa harkintaa siinä, mitä sanoja ja kuvia käytetään. Median tehtävä on kuitenkin kertoa sodan todellisuudesta ja uhreista silottelematta, jotta sodan kauheus ei jää pimentoon”, sanoo Lahti.

Kauppinen muistelee Iltalehden käsitelleen sodan kauheuksia ainakin yhdessä lööpissä.

”Ihan tarkoituksella sen takia, että eihän me haluta kuitenkaan silotella sitä todellisuutta.”

Lööpeissä muodostuva kuva Putinista ei siis iltapäivälehtien päätoimittajien mukaan ole positiivinen.

Putin aiheuttaa suomalaisessa yleisössä vahvoja tunteita, kertoo Jyväskylän yliopiston journalistiikan professori Mikko Villi. Myös hänen mukaansa on kuitenkin mietittävä, miten Putin ja hänen sanomisensa tuodaan esille.

”Putin herättää pelkoa ja sekin on tunne, joka herättää kiinnostuksen.”

Villi muistuttaa myös, että kaupoissa näkyvät lööpit ovat journalistisen tuotteen lisäksi myös median mainos. Iltapäivälehtien kannet ovat laajasti näkyvillä kaupoissa ja julkisilla paikoilla, mikä voi Villin mukaan auttaa yleisöä pitämään lehdet osana arkipäivän mediankulutusta.

”Lööpin suhteen tehdään sellainen ratkaisu, että saadaan lehtiä myytyä. Putin-möröllä myydään lehtiä.”

Putinista lööpeissä näkyvät kuvat ovat myös uutisvalintoja. Presidentti esiintyy yleensä siistiin pukuun pukeutuneena, ja vain harvoin armeijavarustuksessa.

Media joutuu kuitenkin Villin mukaan usein käyttämään Putinista sellaista kuvastoa, jota on saatavilla. Myös hänen mukaansa väkivaltaisen kuvaston kohdalla tulee pohtia, miten se esitetään lööpeissä.

”Putin hyväksyy väkivallan, mutta esimerkiksi lapset eivät näe Putinissa suoraan sitä väkivaltaa tai kauheuksia, mitä hän toiminnallaan aiheuttaa.”

”Sodan väkivaltaa on raskasta nähdä joka päivä. Iltapäivälehdissä tätä varmasti mietitään.”

Ilta-Sanomat ja Satakunnan Kansa kuuluvat Sanoma-konserniin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut