Elpymis­rahat ja Ukrainan tuki kiinnostavat myös rikollisia, sanoo EU-petoksia tutkiva Ville Itälä

Kun satoja miljardeja euroja jaetaan nopeasti, myös järjestäytynyt rikollisuus pyrkii apajille. Ville Itälä johtaa Olafia, joka selvittää EU:n varoja koskevia petoksia. Hänestä EU ei enää kursaile nimetä jäsenmaita, joissa rikotaan oikeusvaltion periaatteita ja käytetään rahaa väärin.

Ville Itälän virkakautta Olafin johdossa on jäljellä kaksi ja puoli vuotta. Hän on harmissaan siitä, että suomalaisten into hakea EU-virkoja on vähentynyt.

15.1. 13:26

Bryssel

Euroopan petostentorjuntaviraston Olafin pääjohtaja Ville Itälä varoittaa, että Euroopan unionin on oltava äärimmäisen tarkkana, kun Ukrainan jälleenrakennus joskus alkaa.

Tapahtuu sama kuin nyt elpymisvälineessä, jonka kautta EU myöntää elvytysvaroja jäsenmailleen.

Ukrainan jälleenrakennuksen kustannusarvio vaihtelee 100 ja 700 miljardin euron välillä, mikä saattaa mennä alakanttiin sodan jatkuessa. EU:n elpymisväline puolestaan sisältää yli 700 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille.

Paljon rahaa on jaossa, ja se pitää saada liikkeelle nopeasti. On suuri riski siihen, että järjestäytynyt rikollisuus tunkee osille.

”Meidän on suunniteltava järjestelmät, joilla riskit pystyttäisiin minimoimaan”, Itälä sanoo.

Itälän johtaman Olafin päätehtävänä on löytää, tutkia ja ehkäistä ennalta petoksia, jotka koskevat EU:n varoja. Viraston toimivalta ei rajoitu EU-alueelle, vaan se voi tutkia EU:n rahoittamia projekteja esimerkiksi kehitysmaissa ja EU-jäsenehdokasmaissa.

EU on antanut Ukrainalle jäsenmaaehdokkaan aseman tietäen hyvin, että maa on Euroopan korruptoituneimpia.

Olaf toimii yhteistyössä Ukrainan vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa ja on jo käynyt keskusteluja jälleenrakennuksesta.

Olafilla on parhaillaankin menossa Ukrainassa EU:hun linkittyvä tutkinta, joka sodan takia on nyt jäissä. Itälän mukaan virastolla on tutkintojen kautta syntynyt käsitys, millaisia petosten ja korruption mallit Ukrainassa ovat, ja se auttaa ennalta ehkäisevässä työssä.

Itälä ei lakkaa hämmästelemästä, miten nopeasti ”roistot” saivat markkinoille väärennettyjä maskeja ja käsidesiä.

Itälän mukaan on olennaista, että annettu raha pitää pystyä aina jäljittämään.

”Saattaa varmaan tuntua siltä, että mikä siinä jäljittämisessä niin vaikeaa muka on. Mutta raha jakautuu aina vain pienemmiksi ja pienemmiksi eriksi, edunsaajia on kunnista alueisiin ja projekteja useita. Onneksi me saamme nyt Ukrainaa varten kokemusta EU:n elpymisvälineestä.”

Olafin todistusaineistosta 90 prosenttia on digitaalista. Petostentorjujien pitäisi pystyä verkossa samaan kuin rikollisten, mutta perässä on vaikea pysyä.

Ville Itälä aikoo palata Olafin jälkeen Suomeen. EU-tehtävissä hän sanoo olleensa kauemmin kuin alun perin suunnitteli.

Ville Itälä on yksi kolmesta EU-komissiossa toimivasta suomalaisesta pääjohtajasta. Hän on johtanut Olafia vuodesta 2018.

”Tämä sopii minulle, tällainen kontrollihomma. Nuorempana tein poliisitöitä, sitten olin poliisiministerinä ja sen jälkeen vielä tilintarkastustuomioistuimessa.”

Seitsemän vuoden virkakautta on jäljellä vielä kaksi ja puoli vuotta, jonka jälkeen hän aikoo jäädä eläkkeelle ja palata Suomeen, ”kalastajaksi Velkualle”.

Itälä ottaa vastaan 14. kerroksen työhuoneessaan, josta näkee yli koko Brysselin keskustan. Työpöydällä on neljä pulloa puolalaista vodkaa.

Ne ovat havaintovälineitä, eivät nautittaviksi. Kaksi pulloista on väärennettyjä, mutta niitä on maallikon mahdotonta erottaa vieressä olevista aidoista tuotteista.

Väärennökset, joita Itälä kieltää kuvaamasta alaistensa toiveesta, ovat taitavasti tehtyjä. Asiantuntija ehkä huomaisi, että pohjasta puuttuu numerosarja ja korkin paperinen sinetti on vääränlainen. Tyylikkään pullon sisältö on Itälän mukaan kyllä vodkaa, mutta ei läheskään niin laadukasta kuin oikea tuote.

Väärennökset on tehty Armeniassa ja Pohjois-Irakissa.

”Kyllä tässä tulee skeptiseksi.”

Tämä on Olafin arkipäivää. Petostentorjuntavirasto jäljittää yhtenä tehtävänään Euroopan markkinoille tulossa olevia väärennettyjä tuotteita, joiden skaala ulottuu viinasta ja tupakasta aina oliiviöljyyn, hunajaan, torjunta-aineisiin ja leluihin.

Itälä ei lakkaa hämmästelemästä, miten nopeasti ”roistot” saivat hankalissa oloissa koronapandemian aikana markkinoille väärennettyjä maskeja ja käsidesiä.

”Se on jännä, että roistot löytävät tiensä joka paikkaan, missä on rahaa.”

Osa tuotteista on kehnoja laadultaan, osa jopa vaarallisia. Läheskään kaikki eivät päädy viranomaisten haaviin.

Itälä ei tilaisi kuuna päivänä netistä lääkkeitä tai mitään elintarvikkeita, ei ainakaan Euroopan ulkopuolelta.

”Kyllä tässä tulee skeptiseksi, kun joka päivä pöydälle kiikutetaan jotain tällaista”, hän sanoo vodkapulloon viitaten.

Itälä on silti selvästi ylpeä siitä, että välillä eri maiden viranomaisten yhteisoperaatioista tulee ”huikeita tuloksia”. Olaf tiedottaa niukasti toiminnastaan, mutta isoista takavarikoista se kertoo mielellään.

Itälän mukaan rikolliset ovat oppineet, että isoista laivalasteista voi jäädä kiinni, ja salakuljetus on yhä useammin jaettu pienempiin eriin.

”Tuodaan salkuissa tavaraa. Se on meille paljon hankalampaa jäljittää.”

Olaf voi tutkia myös EU:n toimielinten henkilökunnan ja jäsenten vakavia väärinkäytöksiä, eli esimerkiksi koko komission henkilöstö komissaareja myöten sekä europarlamentaarikot voivat päätyä viraston syyniin.

”Komissiossa ei näitä juttuja ole paljon ollut, mutta yksikin on liikaa. Mainehaitta on niin valtavan suuri.”

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Olaf tutkii esimerkiksi entisen komissaarin Neelie Kroesin tapausta. Hänen epäillään lobanneen kyytivälitysyhtiö Uberin puolesta heti lopetettuaan työnsä komissiossa, vaikka komissaareilla on karenssiaika.

Ennen joulua Euroopan syyttäjävirasto Eppo tiedotti, että se on vaatinut kahden EU-parlamentaarikon syytesuojan poistamista Olafin tekemän tutkinnan pohjalta. Kyseiset europarlamentaarikot ovat mahdollisesti käyttäneet väärin rahoja, joita parlamentti myöntää mepeille. Tällaisia tutkintoja Olafilla on ollut aiemminkin useita.

Olaf on pelkästään tutkintaviranomainen, eikä sillä ole valtaa nostaa syytteitä – eikä mahdollisuutta painostaa itsenäisiä kansallisia syyttäjiä. Kun Olafin tutkimukset on saatu valmiiksi, EU ja kansalliset viranomaiset päättävät jatkosta.

Viime vuonna Olaf aloitti Itälän päätöksellä 234 uutta tutkimusta, jotka perustuivat viraston vastaanottamiin ja sen asiantuntijoiden analysoimiin 1 110 ilmoitukseen. Tällaisen ilmiannon voi tehdä esimerkiksi Olafin nettisivujen kautta.

Päätökseen virasto sai viime vuonna 212 tutkintaa ja antoi liki 300 suositusta kansallisille ja EU:n viranomaisille jatkotoimista. Tutkintojensa perusteella Olaf suositti yli puolen miljardin euron takaisinperintää EU:n talousarvioon.

Läheskään aina jäsenmaassa ei ole nostettu syytteitä Olafin päätökseen saamista tutkinnoista. Se on viraston näkökulmasta turhauttavaa. Tilanne mahdollisesti paranee nyt, kun sekä kansallisesti että EU-tasolla toimiva syyttäjävirasto Eppo aloitti toimintansa viime vuonna. Se voi viedä tapauksia oikeuteen asti.

Itälän aikana Olaf on alkanut tarkemmin seurata, mitä sen tutkinnoille tapahtuu sen jälkeen, kun tiedot on luovutettu kansallisille viranomaisille. Olaf antaa neljänlaisia suosituksia tutkintojensa jälkeen: taloudellisia, juridisia, kurinpidollisia tai hallinnollisia.

”Jos kukaan ei koskaan syytä, ei meillä ole silloin mitään virkaa. Haluamme tietää myös sen, saadaanko rahoja perittyä takaisin.”

Esimerkiksi Unkari ei ole liittynyt mukaan Eppon toimintaan eikä ole aiemminkaan ollut innostunut nostamaan syytteitä Olafin tutkinnoista, vaikka aihetta olisi ollut.

Tunnetuin tapaus vuodelta 2018 koskee pääministeri Viktor Orbánin vävyä István Tiborczia. Olaf löysi epäselvyyksiä ja intressiristiriitoja vävyn Elios-yhtiön katuvalaistusurakoista, joihin oli tullut rahoitusta EU:n koheesiorahastosta, mutta Unkarin poliisi ei päätynyt samaan lopputulokseen.

”Tapasin Unkarin pääsyyttäjän, ja allekirjoitimme yhteistyösopimuksen. Jos tulee tapauksia, että he eivät syytä, käymme keskustelun sen juridisista syistä.”

Itälän mukaan yksi asia on EU:ssa muuttunut viime vuosina: nyt ei enää kursailla nimetä jäsenmaita, joissa tapahtuu oikeusvaltiorikkomuksia ja joissa EU:n budjettia käytetään väärin.

”Ennen mentiin hyvässä uskossa, mutta nyt tartutaan asiaan, jos yksittäisessä jäsenmaassa on ongelmia. Se on mielestäni valtava askel eteenpäin.”

Kuka?

Ville Itälä

  • Syntynyt vuonna 1959 Luumäellä, asuu Brysselissä.

  • Euroopan petostentorjuntaviraston Olafin pääjohtaja elokuusta 2018 lähtien.

  • Kokoomuksen kansanedustaja 1995–2004, sisäministeri 2000–2003 ja kokoomuksen puheenjohtaja 2001–2004. Europarlamentaarikko 2004–2012. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen 2012–2018.

  • Naimisissa komission terveydenhuollossa työskentelevän Sari Itälän kanssa. Kaksi lasta, yksi aikuinen poika edellisestä liitosta.

  • Harrastaa ulkoilua Signe-koiran kanssa. Lomilla Suomessa kalastaa, veneilee ja liikkuu luonnossa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut