Helsinkiin avattava uusi hotelli tähtää ”ultraluksukseen” – tätä se tarkoittaa

Kultamitalisti Samppa Lajunen avaa hotellin arvokiinteistöön Helsingissä. Se yrittää tarjota äärimmäistä ylellisyyttä eli ”ultraluksusta”.

The Hotel Marian sviiteissä ja hotellihuoneissa on panostettu kylpyhuoneisiin, Samppa Lajunen sanoo.

12.1. 16:15

Helsinki

Kilpailu Helsingin hotellimarkkinoilla kiristyy entisestään, kun yhdistetyn kolminkertainen olympiakultamitalisti Samppa Lajunen avaa ensimmäisen loistohotellinsa The Hotel Marian ensi joulukuussa.

Kiinteistösijoittajaksi ryhtyneen entisen huippu-urheilijan mukaan uusi hotelli historiallisessa arvokiinteistössä Kruununhaassa täyttää aukon, jollainen Helsingissä vielä on: se tarjoaa äärimmäistä ylellisyyttä.

Hän sanoo hotellikonsulttien laatimien markkinatutkimusten osoittavan, että Suomesta puuttuu yhä kansainvälisen huipputason luksushotelli, jollaisia on muualla pohjoismaisissa pääkaupungeissa.

Sellaisia kuin vaikkapa Kööpenhaminan Hotel D’Angleterre.

”Tähtäämme ultraluksukseen.”

Mitä sellainen on?

Suomalaisista kilpailijoistaan Lajusen hankkeen erottaa ensinnäkin huoneiden määrä: runsaan 14 000 neliön kiinteistöön mahtuisi yli 200 huonetta, mutta niitä tehdään vain runsaat sata, Lajunen sanoo.

Määrän sijasta hotelli aikoo panostaa laatuun, joka tarkoittaa muun muassa tilaa. Kolmasosa majapaikoista koostuu sviiteistä. Niitä tulee 40. Vertailun vuoksi: esimerkiksi Hotel Kämpissä sviittejä on 15 ja St. Georgessa viisi.

Huoneiden keskikoko on 43 neliötä, Lajusen mukaan noin tuplasti keskiarvoon verrattuna. Suurin huone on 160-neliöinen sviitti.

Sviitit kätkevät sisälleen helsinkiläisten yksiöiden kokoisia kylpyhuoneita, joissa voi nauttia vaahtokylvystä pyöreässä ammeessa tai hikoilla luolamaisessa höyrysaunassa.

Yksi hotellin mallihuoneista.

Kylpyhuoneissa on luonnonvaloa.

Asiakkaikseen uusi hotelli tavoittelee varakkaita kansainvälisiä luksusmatkailijoita, jotka eivät pihistele rahankäytössään. Hotellin ravintoloita, baareja, kylpylää ja kuntosalia saavat silti käyttää maksua vastaan myös ihmiset, jotka eivät yövy hotellissa.

Kovimpia kilpailijoita ovat Kämpin ja St. Georgen ohella Mannerheimintiellä tänä vuonna avautuva Hyatt-ketjun Grand Hansa. Kaikkiaan Helsinkiin on tulossa kymmenisen uutta hotellia tämän ja ensi vuoden aikana.

Vielä hotelli on työmaata. Katosta roikkuu sähköjohtoja, ja nurkat ovat täynnä asennusta odottavia akustiikkalevyjä ja maaliämpäreitä. Matkaa kiillotetuksi luksushotelliksi siis on. Mahtaako hotelli valmistua aikataulussa?

Mallisviitin sohvalla istuva Lajunen uskaltaa jo sanoa kyllä. Ainakin hän uskoo siihen vahvasti, vaikka vastoinkäymisiä on riittänyt.

Kiinteistön kehno kunto oli tiedossa, kun hänen perustamansa kiinteistösijoitusyhtiö Samla Capitalin hallinnoimat rahastot hankkivat puolikkaan korttelin kokoisen kiinteistön 15 miljoonalla eurolla keskellä koronapandemiaa kesällä 2020.

Samoin arvattavissa oli, kuinka haastavaa vanhan arvorakennuksen saneeraus voi olla. Valtavassa urakassa on muun muassa purettu välipohjat, poistettu kaikki mahdolliset haitta-aineet ja uusittu ikääntynyt talotekniikka.

Alkuperäiset kattomaalaukset on entisöity Museoviraston valvonnassa.

Vanhaakin jää näkyviin. Muutostöissä on mukana Museovirasto. Esimerkiksi 1800-luvun kipsikoristeet, vanhat kaari-ikkunat ja huoneiden kattomaalaukset ammattilaiset entisöivät käsityönä.

Mariankadun, Maneesikadun ja Liisankadun rajaaman kiinteistön neljä rakennusta ovat valmistuneet vuosina 1885–1930. Arkkitehti Evert E. Lagerspetzin ja Armas Siitosen suunnittelemat talot palvelivat ennen hotelliaikaa muun muassa Suomen sotalaitosta ja maa- ja metsätalousministeriötä.

Lajunen sanoo pohtineensa myös asuntorakentamista yhtenä vaihtoehtona. Koska kaava kuitenkin edellyttää, että vähintään puolet kiinteistön pinta-alasta pitää toteuttaa hotellina, hän laski, että on järkevämpää keskittyä siihen.

Suurempi hotelli mahdollistaa hotellivieraille monipuolisemmat palvelut ja sijoittajalle paremman taloudellisen yhtälön, Lajunen perustelee.

Hotellin julkisivu Mariankatu 23:ssa.

”Entistä enemmän on ihmisiä, jotka hinnan sijasta etsivät maksimaalista elämystä ja kokemusta.”

Pommi putosi kiinteistökehittäjien syliin, kun rakennustyöt alkoivat vuoden päivät kestäneiden purkutöiden jälkeen: Venäjä yllätti hyökkäämällä Ukrainaan viime talvena.

Koko maailmaa koettelevan kriisin seurauksena rakennusmateriaalien saatavuus on vaikeutunut, hintataso noussut ja inflaatio kiihtynyt. Koronaviruspandemian kolhaisema ulkomaanmatkailu sai uusia naarmuja, kun Venäjä sulki ilmatilansa länsimaisilta lentoyhtiöiltä.

Hankkeeseen on mennyt rahaa huomattavasti suunniteltua enemmän, Lajunen sanoo.

Investointibudjetti on kasvanut noin 116 miljoonaan euroon. Matkan varrella ratkottavaksi tulleet vaikeudet ovat toisaalta myös innostaneet kilpailujen koulimaa talousmiestä.

”Jos urheilussa haluaa pärjätä, pitää laittaa kaikki peliin. Tämä on potenssiin jotain, että saa kaikki palaset sovitettua. Mieletön haaste.”

Fakta

Uusi luksushotelli

  • The Hotel Maria käsittää 14 200 neliötä. Siihen tulee 117 huonetta, joista 40 on sviittejä ja 77 huoneita.

  • Hotellin palveluihin kuuluu kaksi ruokaravintolaa ja baaria, sisäpiha terasseineen, juhla- ja kokoustiloja sekä kappeli esimerkiksi häitä varten.

  • Kiinteistössä on kaikille avoin kylpylä, kuntosali ja ryhmäliikuntatilat, joita voi käyttää maksua vastaan.

  • Nimensä hotelli on perinyt Maria Fjodorovnalta. Hän oli Venäjän keisarin Aleksanteri III:n puoliso ja Suomen suuriruhtinatar vuosina 1881–1894.

  • Hotellista tulee osa Preferred Hotels & Resorts -ketjua ja sen Legend-luksusbrändiä, jota ei Suomessa entuudestaan ole.

Sellainenkin rankka tehtävä luksushotellin kehittämiseen liittyy, että sitä varten pitää kiertää viiden tähden hotelleissa maailmalla. Lajunen kertoo hakeneensa vaikutteita kymmenistä korkeatasoisista osoitteista Lontoosta Pariisiin.

”Kansainvälisiltä huippubrändeiltä on koetettu oppia, mutta mitään ei voi sellaisenaan kopioida. Pitää miettiä, mikä toimii täällä. Esimerkiksi aasialaista luksusta ei ole mahdollista toteuttaa Suomessa.”

Tällä Lajunen viittaa työvoimakustannuksiin. Halvan työvoiman vuoksi Aasiassa voi palkata kokonaisen armeijan henkilökuntaa palvelemaan asiakkaita, toisin kuin Suomessa.

Palvelusta ei silti tingitä, Lajunen sanoo. Hänen mukaansa palvelijat ajavat vieraiden autot etuovelta parkkihalliin, pikkolot kantavat laukut sisälle ja vastaanoton henkilökunta vie jokaisen asiakkaan henkilökohtaisesti omaan huoneeseen.

Asiakaskokemusta pyritään parantamaan myös siten, että työntekijöille on omat käytävät ja hissit, jolloin asiakkaiden ei tarvitse väistellä siivouskärryjä.

”Se maksaa mutta on asiakaskokemuksen kannalta tärkeää”, Lajunen sanoo.

”Vaikka kyllähän se aina kirpaisee, kun päättää, ettei tehdä tähän huonetta, josta on helppo laskea, paljonko se tuottaa euroja.”

Hotellin tuleva kuntosali vie kokonaisen ullakon.

Rakenteilla oleva atrium katetaan lasilla kylpylän oleilutilaksi.

Kylpylä altaineen on niin ikään verrattain harvinaista herkkua helsinkiläisissä hotelleissa.

Lajusen esittelemissä havainnekuvissa vesi väreilee kuin paratiisirannalla. Allasoston työmaalla voisi ottaa lähinnä mutahoidon. Kylpylän pohjaan on juuri valettu lyllyvää harmaata betonimassaa.

”Kylpylät ovat kalliita neliöitä, ja kaikki tila, mikä niihin käytetään, on pois huonemyynnistä. Me olemme lähteneet siitä, että maksimoimme asiakkaan saamaa elämystä emmekä huoneiden määrää.”

Samasta syystä hotellirakennusten välille on rakennuttu maanalaiset tunnelit. Näin asiakkaat säästyvät räntäsateessa tarpomiselta kylpytakkeihin ja tohveleihin sonnustautuneena.

Häitä varten on kappeli, ja astetta laadukkaammasta matkamuistomyymälästä saa kotiin viemiseksi vaikkapa Fabergén koruja.

Hotellin kylpyläosasto havainnekuvassa.

Havainnekuva hotellin myymälästä.

Hotelli avautuu kahdessa vaiheessa, ja tavoitteena on, että se valmistuu kokonaisuudessaan keväällä 2024.

Myyntitykit saavat ahkeroida, jotta kaikki neliöt täyttyvät maksukykyisillä asiakkailla päivästä toiseen. Lajunen ei pidä tätä ongelmana, vaikka maailmankarttaa katsoessa Suomi onkin aivan hyljeksityn ja pelätyn Venäjän vieressä.

Hän sanoo, että Suomen Nato-hakemus on rauhoittanut kansainvälisiä matkailijoita, minkä lisäksi luksus on kasvava markkina myös majoituspuolella: huoneiden hinnat pohjoismaisissa luksushotelleissa ovat jo ylittäneet koronaa edeltävät huipputasot.

”Varakkaiden ihmisten määrä kasvaa koko ajan. Entistä enemmän on ihmisiä, jotka hinnan sijasta etsivät maksimaalista elämystä ja kokemusta.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut