Oppimis­tulokset ovat heikentyneet Suomessa poikkeuksellisen nopeasti – syyt on selvitettävä, vaatii ministeriö

Samaan aikaan kun oppimistulokset ovat heikentyneet, on suomalaisten koulutustaso kansainvälisesti vertailtuna laskenut.

Suomalaisten oppilaiden Pisa-tulokset ovat laskeneet 2000-luvun aikana huomattavasti.

12.1. 11:11

Oppimistulosten heikentyminen on ollut Suomessa kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen nopeaa. Samaan aikaan erot oppimistuloksissa heijastavat yhä enemmän sosiaalista taustaa, ja sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa ovat kansainvälisesti poikkeuksellisen korkealla tasolla.

Näin todetaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tuoreessa sivistyskatsauksessa. Kyseessä on uudenlainen raportti, jossa selostetaan opetus- ja kulttuurialan nykytilaa.

Raportissa todetaan, että syyt oppimistulosten laskuun ovat suureksi osaksi tuntemattomia. Niiden selvittämiseen on ministeriön mukaan syytä ryhtyä.

”Oppimistulosten edelleen heikentyessä on välttämätöntä arvioida kriittisesti sekä kehitystä että aiempia käsityksiämme hyvien oppimistulosten syistä. Monet perinteiset vahvuutemme, kuten koulutuksen laaja autonomia ja opettajien korkea koulutustaso, ovat vain vahvistuneet 2000-luvulla, mutta oppimistulokset ovat heikentyneet”, kirjoittaa ministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen raportin esipuheessa.

Raportin mukaan oppimistulokset paranivat 1960-luvulta 1990-luvulle, jonka jälkeen ne kääntyivät laskuun. Vielä vuonna 2000 suomalaisoppilaiden lukutaito oli vertailumaiden korkein Pisa-tutkimuksessa. Vuoden 2006 jälkeen lukutaito on laskenut lähes vuoden oppimista vastaavan määrän.

Raportti luettelee mahdollisia syitä oppimistulosten laskulle. Ensinnäkin 1990-luvulta lähtien koulutuksen rahoitus on vähentynyt. Vuonna 1990 koulutuksen julkiset kulutusmenot olivat 4,6 prosenttia bruttokansantuotteesta, vuonna 2020 vastaava osuus oli 4,4 prosenttia.

1990-luvun laman yhteydessä koulutusmenoja leikattiin merkittävästi. Raportin mukaan tämä on voinut vaikuttaa perusopetuksensa 1990-luvun laman jälkeen päättäneiden ikäluokkien osaamiseen.

Koska oppimistulokset ovat laskeneet enemmän alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä, ovat laskun syyt raportin mukaan yhteydessä sosioekonomisten erojen yleiseen kasvuun.

Samaan aikaan kun oppimistulokset ovat laskeneet, on suomalaisten koulutustaso kansainvälisesti vertailtuna laskenut.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi lokakuun alussa raportin, jonka mukaan suomalaisten nuorten aikuisten koulutustaso on pudonnut keskitason alapuolelle. Suomalaisista 25–34-vuotiaista nuorista alle 40 prosenttia on suorittanut joko ammattikorkea- tai korkeakoulutasoisen tutkinnon. OECD-vertailussa Suomen sijoitus on Turkin ja Chilen välissä.

OKM:n raportin mukaan vuonna 1975 syntyneet ovat Suomen koulutetuin ikäluokka. Toisaalta suotuisaa kehitystä on tapahtunut 2010-luvun jälkipuoliskolla. Se näkyy niin, että alle 28-vuotiaat suomalaiset olivat vuonna 2020 koulutetumpia kuin vuonna 2010.

”Näyttää siltä, että 1990-luvulla syntyneiden koulutustaso voi nousta 1970-luvun lopulla syntyneiden koulutustasoa korkeammaksi”, raportissa kirjoitetaan.

Suomen virallinen tavoite on nostaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä 50 prosenttiin kaikista kansalaisista vuoteen 2030 mennessä.

Raportissa todetaan myös, että oppimistuloksiin on voinut vaikuttaa myös yleinen yhteiskunnan kehitys, kun esimerkiksi teknologia on muuttanut lukutottumuksia.

Raportin mukaan kirjastojen lainaustoiminta on vähentynyt huomattavasti vuoden 2006 jälkeen. 2020-luvun alkuun mennessä lainaajien osuus väestöstä on laskenut puolesta kolmannekseen.

Raportissa luetellaan koulutuksesta tulevia hyötyjä sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Koulutus tilastollisesti kasvattaa palkkaa. Yliopistokoulutuksen suorittaminen lisää raportin mukaan miesten käytettävissä olevia tulo työuran aikana 550 000 eurolla ja naisten tuloja 400 000 eurolla toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin verrattuna.

Koulutus on Suomessa voimakkaassa yhteydessä työllisyysasteeseen, ja Suomen työvoimapulaa koskee erityisesti korkea-asteen tutkinnon suorittaneita työntekijöitä.

”Työvoiman tarjonta voi asettaa rajoitteita työllisyyden ja elinkeinoelämän kehitykselle”, raportissa todetaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut