Presidentti Niinistö vertasi puheessaan Putinia Staliniin: ”Venäjä teki pahan virhearvion”

Presidentti uskoo, että Suomen Nato-jäsenyys toteutuu nyt alkaneen vuoden aikana.

1.1. 12:32

Presidentti Sauli Niinistö on pitänyt perinteisen uudenvuoden­puheensa. Puhe keskittyi odotetusti Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan seurauksiin.

Niinistön mukaan vuoden 2022 tapahtumat vaikuttivat syvästi suomalaisten käsitykseen ympäröivästä maailmasta ja toivat yleiseen tietoisuuteen jälleen vaaroja, joiden luultiin hautautuneen historiaan.

”Olimme jo tottuneet siihen, vuosikymmen vuosikymmeneltä, että kaikki on aina paremmin. Tai että ainakin kaikkea on alati enemmän. Meistä suomalaisista ennätti tulla maailman onnellisin kansa. Ilman että sitä itse niin huomasimmekaan”, Niinistö sanoi.

”Päättynyt vuosi toi äkillisen paluun menneisyyteen. Johonkin, joka sukupolvi sukupolvelta oli alkanut tuntua yhä etäisemmältä, järjettömyydessään liki mahdottomalta. Suuren sodan kauhut palasivat Eurooppaan.”

Niinistön mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuo ”väistämättä mieleen” talvisodan alun eli Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen marraskuussa 1939. Hän rinnasti Venäjän nykyisen presidentin Vladimir Putinin varsin suoraan Neuvostoliiton verisimpään diktaattoriin Josif Staliniin, joka johti Neuvostoliittoa myös talvisodan alkaessa.

”Jos Venäjä uskoi massiivisen uhan panevan Ukrainan nopeasti polvilleen, se teki pahan virhearvion. Väistämättä mieleen nousee samankaltaisuus talvisotamme kanssa, kun Neuvostoliitto oletti marssivansa Helsinkiin kahdessa viikossa. Autoritaarisesti hallitun maan johtajat, Stalin ja Putin, eivät osanneet tunnistaa oleellista tekijää. Sitä, että vapaassa maassa yksilöillä on tahtoa ja vakaumusta. Ja että yhdessä toimiva kansa on valtava voima”, Niinistö sanoi.

Niinistön pohdinnat tulevaisuudesta ja Venäjän vierellä elämisestä olivat sävyiltään synkän realistisia. Hän painotti, että turvallisuudessa ei ole kyse vain sotajoukoista ja sopimuksista vaan myös ajatuksista, arvoista ja jaetusta todellisuudesta.

Niissä Euroopan ja Venäjän välille on revennyt railo.

Presidentin mukaan Eurooppaa halkoo nyt maantieteellinen raja, jonka tällä puolen ”on mahdotonta edes kuvitella, että jonkun kansakunnan mieleen tulisi aloittaa sotiminen”.

”Venäjän puolella rajaa asia on toisin”, hän sanoi.

Niinistö näkee, että Euroopan ja Venäjän maailmankuvien ero on ”fundamentaalinen” eli perustavanlaatuinen.

”Viime kädessä kyse on ihmisyyden ja elämän kunnioittamisesta. Viime vuosina on peräänkuulutettu eurooppalaista turvallisuusjärjestystä – milloin vanhan säilyttämistä, milloin uuden luomista. Ja eri tahoilla on esitetty tarvetta turvatakuille. Mutta niin kauan kuin tuo perustavaa laatua oleva maailmankuvan ero vallitsee, näihin kysymyksiin on vaikea löytää uskottavia ja kestäviä ratkaisuja”, Niinistö totesi.

Suomen Nato-prosessia Niinistö sen sijaan katseli melko optimistisena.

Hän tulkitsi, että jäsenyyden hakemisessa toteutui kansan tahto vaikka kansanäänestystä ei järjestetty.

”Syntyi henki ja vakaumus – emme voi pidemmälle jatkaa perinteistä tietämme. Kansan vahva mielipide heijastui niin tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistoimintaan kuin eduskunnan ja puolueiden päätöksiin. Ratkaisumme ankkuroitiin laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan”, Niinistö sanoi.

Niinistön mukaan on mahdollista, että Suomen jäsenyyden ratifiointi viivästyy Suomen eduskuntavaalien yli, kun Unkari ja Turkki antavat odottaa päätöksiään.

Silti hän uskoo, että vuoden 2023 aikana Naton portit aukeavat.

”On joka tapauksessa syytä uskoa, että jäsenyytemme toteutuu alkaneen vuoden kuluessa. Silloin päättyy sotilaallisen liittoutumattomuuden aikakautemme.”

Venäjän hyökkäyksen seurausten lisäksi Niinistö sivusi puheessaan myös sisäistä turvallisuutta kohdassa, joka jättää tilaa tulkinnoille.

Niinistön mukaan on ”korkea aika havahtua myös sisäiseen turvallisuuteen”.

”Suomi on avoin ja suvaitseva, olemme siinä ajattelussa hiipineet Pohjolan, ehkä maailmankin kärkeen. Siinä on paljon hyvää. Mutta olla suvaitsevaisin, siinäkin piilee sudenkuoppaa”, Niinistö totesi.

”Paha kun on taitava löytämään sen kaikkein löysimmän. Pohjoismaissa suunta kulkee nyt kohti yleisen järjestyksen ja yksilöiden turvallisuuden vahvistamista.”

Niinistö ei tarkentanut, viittasiko hän ”löysyydellä” esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaan, rikollisuuden torjuntaan vai esimerkiksi Venäjän ja muiden ulkovaltojen hybridivaikuttamisen ja vakoilun ehkäisyyn – vaiko näihin kaikkiin.

Puheen toiveikkain kohta käsitteli ympäristöuhkien torjuntaa. Niinistön mukaan ”päättyneen vuoden rohkaisevin uutinen” saatiin Kanadan Montrealista, jossa maailman maat sopivat äskettäin luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä.

”Vaikka tavoite on äärimmäisen kunnianhimoinen, suunta on ainoa mahdollinen. Myös tahti ratkaisee. Aika käy vähiin”, Niinistö sanoi.

Niinistön mielestä on rohkaisevaa, että elinkeinoelämä on ottanut vihreässä siirtymässä kirittäjän roolia.

”Edelläkävijöille avautuu uusia ovia ja mahdollisuuksia maailmalla. Käsillä oleva energiakriisi on tilaisuus nopeuttaa päästöttömiin energialähteisiin siirtymistä. Samalla parannetaan myös omaa turvallisuutta ja huoltovarmuutta”, Niinistö totesi.

Toivoa Niinistö haki myös Suomen historiasta.

”Olemme selvinneet omista sodistamme, mittavasta energiakriisistä ja laman kausista. Nykyistä kovempienkin koettelemusten jälkeen olemme aina rakentaneet entistä parempaa. Varmasti selviämme myös tästä.”

Siinä kohtaa puhetta kuultiin myös ainut viittaus siihen, että kaikki suomalaiset eivät ottaneet kuluneen vuoden kriisejä vastaan samoista lähtökohdista.

”Muistutan kuitenkin, ettei selviytymistä mitata keskimäärillä. On välttämätöntä, että myös heikoimmassa asemassa olevat selviytyvät. Tässä on kanssaihmisten auttavan käden aika”, Niinistö totesi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut