Saako sähkö­tukea myös mökin lämmitykseen? Tämä kaikki tuesta kannattaa tietää

Sähkötuki maksetaan aikaisintaan maaliskuussa, ja siihen saakka kuluttaja voi pyytää lykkäystä sähkölaskujen maksuun. Pikavauhtia valmistellusta tuesta tuli monella tapaa sattumanvarainen. Silti se haluttiin säätää, koska hätä on suuri.

Tukea on nyt luvassa marras-helmikuun sähkölaskuihin.

22.12.2022 20:34

Hallitus sopi keskiviikkona pikavauhtia uudesta kertakorvauksena maksettavasta sähkötuesta, mutta siitä kerrottiin vain raamit. HS selvitti vastauksia keskeisiin kysymyksiin.

Tuki ei korvaa jo syksyllä hyväksyttyjä tukia eli suurten sähkölaskujen verovähennystä ja Kela-tukea. Ne ovat voimassa päällekkäin uuden tuen kanssa. Myös sähkön arvonlisäveron alennus pysyy voimassa.

1. Paljonko tukea saa?

Sitä on vielä mahdotonta sanoa, koska tärkeitä kysymyksiä on auki. Jotain kuitenkin tiedetään.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tiedotti keskiviikkoiltana, että sähkölaskun kertatukea maksetaan neljän kuukauden ajalta eli käytännössä marras–helmikuun sähkölaskuille. Tukisumma lasketaan kuitenkin vain marras–joulukuun laskujen perusteella.

Tammi- ja helmikuun sähkölaskujen todellinen suuruus ei siis vaikuta tuen loppusummaan mitenkään.

Näin tehdään siksi, ettei ihmisille tulisi houkutusta lopettaa sähkön säästämistä tammi–helmikuussa. Se voisi olla sähköjärjestelmän ja myös sähkön hintakehityksen kannalta tuhoisaa.

Tuki maksetaan aikaisintaan maaliskuussa sähköyhtiöiden kautta. Sähköyhtiö vähentää tuen suoraan sähkölaskuista.

Tuen omavastuuraja on 100 euroa kuukaudessa ja yläraja 700 euroa kuukaudessa. Tähän väliin jäävästä summasta korvataan joku osa, mutta tuota prosenttia ei ole vielä päätetty. Valmisteluvaiheessa on puhuttu 50–80 prosentista.

Tuki ei koske sähkön siirtoa vaan ainoastaan sähköenergiaa.

Esimerkki: Jos marraskuun sähköenergialasku on 200 euroa ja joulukuun 300 euroa, keskimääräinen laskennan perusteena oleva sähkölasku olisi 250 euroa kuukaudessa.

Kun siitä vähennetään sadan euron omavastuu, korvattavaksi jää 150 euroa kuukaudessa, mikä tekee neljälle kuukaudelle 600 euroa. Jos korvausprosentti olisi 50 prosenttia, tukea tulisi 300 euroa. Jos prosentti on 80, tukea tulisi 480 euroa.

2. Milloin korvausprosentti päätetään?

Temin energiaosaston päällikön Riku Huttusen mukaan päätös korvausprosentista tehdään viimeistään loppiaisen tienoilla, koska lain valmistelun on määrä olla siihen mennessä valmis.

3. Miten selviän talven sähkölaskuista, jos tuki tulee vasta keväällä?

Sähkötuen osana valtio velvoittaa sähköyhtiöt antamaan sähkölaskuille pitkän maksuajan. Maksuaikaa pitää pyytää omalta sähköyhtiöltä erikseen, eli automaattisesti sähkölaskujen eräpäivät eivät lykkäänny.

Sähköyhtiöiden asiakaspalvelut ovat olleet kesästä asti hyvin ruuhkaisia, joten maksuaikojen hakemisen käytännön toteutuksessa on varmasti yhtiöillä pohtimista.

Sähköyhtiöille pitkät maksuajat voivat aiheuttaa talousongelmia, koska niiden pitää maksaa omat sähkölaskunsa markkinoille ajoissa. Siksi valtio lupaa myös lainata tai taata yhtiöille niiden tarvitsemat rahat.

Moni kotitalous maksaa sähkölaskunsa varmasti ajallaan lykkäysmahdollisuudesta huolimatta. Maaliskuussa maksettava tukisumma menisi kaiketi silloin ikään kuin negatiivisena saldona sähköyhtiön laskutukseen ja hyödyn saisi sitten seuraavissa sähkölaskuissa automaattisesti.

4. Saako tukea myös mökin lämmittämiseen?

Tämä ei varmasti ollut valmistelijoiden tarkoitus, mutta Riku Huttusen mukaan vapaa-ajan asuntoja on käytännössä mahdotonta jättää ulkopuolelle.

Sähköyhtiöt eivät välttämättä tiedä, onko sähkölaskussa kyse pysyvästä vai vapaa-ajan asunnosta. Siksi sama henkilö voi saada sähkötuen niin pysyvän kuin vapaa-ajan asunnon laskuun.

Jo hyväksytyistä sähkötuista myös arvonlisäveron alennus koskee kaikkia sähkölaskuja. Sen sijaan suurten sähkölaskujen verovähennysoikeus ja Kela-tuki on rajattu vain pysyvään asuntoon.

Näissä tuissa rajaus oli Huttusen mukaan mahdollista tehdä, koska nämä tuet menevät viranomaisen kautta.

5. Kannattaako nyt maksimoida sähkön kulutus loppukuuksi?

Jos tuen pohjana ovat marras–joulukuun laskut niin väistämättä tulee mieleen, että joulukuussa kenties kannattaa maksimoida sähkön kulutus ja joulusaunoa oikein urakalla.

”Tätä ei kyllä voi mitenkään suositella. Muistuttaisin, että sitä ei ole vielä lyöty lukkoon, mihin päivään asti sähkölaskut huomioidaan”, Huttunen sanoo.

6. Entä väliinputoajat?

Sähkötuesta tuli nopealla valmistelulla monella tapaa sattumanvarainen ja epäoikeudenmukainenkin. Avun tarve on kuitenkin arvioitu niin suureksi, että tuki on heikkouksista huolimatta haluttu säätää.

Tuesta hyötyvät nekin, joiden sähkölasku ei ole kasvanut yhtään ja heitä on paljon. Arviolta kolmasosalla kotitalouksista on yhä voimassa ennen hinnan nousua otettu edullinen määräaikainen sähkösopimus.

Julkisilla varoilla tuetaan myös hyvin suurituloisten ja hiihtomökkien sähkölaskuja.

Toisaalta tuen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi sähköllä lämmittävät taloyhtiöt, jos lämmitys maksetaan yhtiövastikkeen kautta.

Myös sellaiset kuluttajat, joiden määräaikainen sähkösopimus sattuu umpeutumaan vuoden vaihteen tienoilla häviävät. Tuki määräytyy marras–joulukuun edullisten hintojen mukaan, vaikka heidän sähkön hintansa todennäköisesti moninkertaistuu tammi–helmikuussa.

Nämäkin kuluttajat voivat kuitenkin hakea jo aiemmin hyväksyttyä verovähennystä tai Kelalta haettavaa tukea.

7. Oliko tuki mahdotonta suunnata vain tarvitsijoille?

Valtiovarain­ministeriön (VM) talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja arvioi STT:lle, että sähkötuissa olisi voitu ottaa huomioon tulotiedot, jos valmisteluun olisi ollut enemmän aikaa.

”Tukimallit, joita syksyllä on luotu ja joita ollaan luomassa, on kuitenkin valmisteltu niin nopeasti, että tulotietoja ei ole ollut mahdollista yhdistää niihin”, hän sanoo STT:lle.

Kajanojan mukaan tämä olisi edellyttänyt vähintään useiden kuukausien valmistelun. Tällaista aikaa ei ole ollut käytettävissä, vaan sähkötukien valmisteluun on ollut käytettävissä vain joitakin päiviä tai viikkoja.

8. Millä tämä kaikki maksetaan?

Korkeat sähkön hinnat tarkoittavat erityisesti ydin- ja vesivoiman tuottajille suuria voittoja. Valtio on säätämässä energiayhtiöille ylimääräistä voittoveroa, jolla näitä niin sanottuja windfall-voittoja verotetaan valtion kassaan.

Verotulot tulevat valtion kassaan vasta vuonna 2024, mutta ajatuksellisesti sähkötukia säädetään nyt näitä tuloja vastaan.

Veron tuotto on kuitenkin toistaiseksi arvoitus, joten on mahdotonta tietää, miten pitkälle se riittää tukien kuittaamiseen.

Nyt säädetyn sähkötuen hintalapuksi on arvioitu noin 400 miljoonaa euroa. Lisäksi jo syksyllä säädetyt tuet maksavat satoja miljoonia euroja lisää.

Keväällä on myös tulossa sähkön hintakatto, joka sekin maksaa. Hintalappu riippuu kuitenkin täysin sähkön hintakehityksestä. Hintakatto ja voittovero toisaalta liikkuvat samalla logiikalla.

Jos sähkö on halpaa, ylimääräisiä voittoja kertyy vähemmän, mutta myöskään hintakatosta ei koidu suuria kustannuksia. Jos sähkö on kallista, hintakatto käy valtiolle kalliiksi, mutta myös voittoveroa tulee enemmän.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut