Paljonko säästäisimme sähköä, jos lopettaisimme saunomisen?

Tilastot osoittavat, että saunomisen vähentäminen on tehokas keino säästää sähköä. Yksityissaunojen käytön lopettamista kokonaan voi verrata siihen, että huoneiden lämpötilaa suomalaiskodeissa laskettaisiin kahdella asteella.

Sähkösaunojen osuus suomalaiskotien sähkönkulutuksesta on noin viisi prosenttia.

22.12.2022 20:24 | Päivitetty 28.12.2022 7:30

Saunominen sähkökiukaalla kuluttaa tunnetusti paljon sähköä, ja vastaavasti löylyttelyn vähentäminen tuo kulutukseen suuren pudotuksen. Mutta kuinka suuren? Paljonko säästäisimme sähköä viikossa, jos lopettaisimme yksityissaunojen käytön?

Tarkkaa vastausta kysymykseen on vaikea antaa. Karkean arvion saunojen sähkönkulutuksesta voi kuitenkin laskea Tilastokeskuksen tiedoista, jotka koskevat suomalaisten asumisen energiankulutusta. Viimeisimmät tilastot julkaistiin joulukuun puolivälissä, ja ne koskevat vuotta 2021.

Sähkösaunojen kulutus tilastoissa on mallinnettu vuoden 2011 kotitalouksien sähkönkäyttö­tutkimuksesta, joten saunomisen kulutusmäärät ovat suuntaa antavia.

Suomalaisten asumiseen kului kaikkiaan viime vuonna sähköä 24 261 gigawattituntia. Tästä saunomisen osuus on 1 233 gigawattituntia, eli runsaat viisi prosenttia. Viikkoa kohden saunomisen sähkönkulutus on siis keskimäärin noin 23,3 gigawattituntia.

Yhtenä lukuna ilmaistuna vastaus lukijan kysymykseen siis on: Yksityissaunojen käytön lopettaminen viikoksi säästäisi sähköä noin 23 gigawattituntia.

Tavallisille kuluttajille tutummissa kilowattitunneissa luku on hurja: 23 000 000 kilowattituntia. Lukua voi suhteuttaa esimerkiksi siihen, että tyypillinen puolentoista tunnin saunomien kuluttaa sähköenergiaa keskimäärin kahdeksan kilowattituntia. Toisin sanoen suomalaiskodeissa saunottiin tilastojen mukaan vuonna 2021 keskimäärin lähes 3 miljoonaa kertaa viikossa.

Yksityissaunojen käytön lopettaminen viikoksi säästäisi sähköä noin 23 gigawattituntia.

Alla olevasta grafiikasta voi tarkastella, miten saunomisen sähkönkulutus suhteutuu asumisen muuhun sähkönkäyttöön. Esimerkiksi suomalaisten asuintilojen lämmityksen kulutus on lähes kymmenkertainen verrattuna saunomiseen. Ruuanlaittoon verrattuna taas suomalaisten saunominen kuluttaa sähköä yli 50 prosenttia enemmän.

Koska lämmityskulut ovat asumisen suurin energiasyöppö, huonelämpötilan laskeminen on tehokas keino säästää sähköä. Valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan mukaan lämpötilan pudotus yhdellä asteella tuo keskimäärin viiden prosentin säästön lämmityskuluissa.

Jo saunomismäärän puolittaminen vastaisi huonelämpötilojen laskua yhdellä asteella.

Tilastokeskuksen luvuista voi laskea, miten tämä vertautuu saunomiseen. Asuintilojen lämmitykseen kului viime vuonna sähköenergiaa noin 11 400 gigawattituntia. Jos suomalaiskodeissa laskettaisiin huonelämpötilaa keskimäärin kahdella asteella, säästyisi energiaa noin kymmenen prosenttia, eli 1 140 gigawattituntia.

Luku on hieman pienempi kuin sähkösaunojen vuodessa kuluttama sähköenergian määrä. Karkeasti laskien voi kuitenkin sanoa, että kaikkien yksityisten sähkösaunojen sulkemisesta syntyvä sähkönsäästö vastaisi sitä, että suomalaiskodeissa laskettaisiin huoneiden lämpötilaa kahdella asteella. Vastaavasti jo saunomismäärän puolittaminen vastaisi huonelämpötilojen laskua yhdellä asteella.

Laskelmissa ei ole huomioitu sitä, että saunan lämmittäminen saattaa laskea hetkellisesti lämmitykseen käytettyä energiamäärää.

Saunomiseen viikossa kulutettua noin 23 gigawattintuntia voi suhteuttaa myös siihen, kuinka paljon suomalaiset ovat säästäneet sähköä energiakriisin aikana. Otetaan verrokiksi marraskuun tilastot.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähkönkäyttö väheni marraskuussa yhdeksän prosenttia, mikä vastaa 667 gigawattituntia. Viikkoa kohden säästö on keskimäärin 155 gigawattituntia. Luku kattaa yksityiskotien lisäksi myös esimerkiksi teollisuuden ja yritysten sähkönsäästön.

Suhteuttamalla lukua saunomiseen viikoittain kuluvaan 23 gigawattituntiin voimme laskea, että yksityissaunojen sulkeminen vastaisi lähes 15 prosenttia siitä sähköenergian määrästä, jonka suomalaiset säästivät marraskuussa viikkotasolla.

Energiateollisuuden tilastot suomalaisten sähkönsäästöstä eroavat jonkin verran Fingridin vastaavista, koska tiedot on kerätty eri tavalla. Niistä voi erotella myös sen, kuinka suuri osuus sähkönsäästöstä on tehty nimenomaan suomalaiskodeissa.

Jos saunat olisivat viikon kylmänä, sähköenergiaa säästyisi 15 prosenttia yhden Olkiluodon voimalan sähkön­tuotannosta.

Energiateollisuuden ennakkotilastojen mukaan asuinkiinteistöjen osuus viime kuun sähkönsäästöstä on karkean arvion mukaan noin 270 gigawattituntia. Viikkoa kohden tämä tekisi noin 63 gigawattituntia. Tilastovertailun perusteella yksityissaunojen sulkeminen viikoksi vastaisi siis jo yli kolmannesta siitä sähkönsäästöstä, mitä asuinkiinteistöissä tehtiin marraskuussa vastaavassa ajassa.

Kummassakin suhteutuksessa pitää huomioida, että suomalaiset ovat jo nyt mitä suurimmalla todennäköisyydellä vähentäneet saunomistaan verrattuna aiempaan. Eli todennäköisesti varsin suuri osuus marraskuun sähkönsäästöstä on juuri kylmenneiden kiukaiden ansiota.

Fingridin ennakkotietojen mukaan säästö on jatkunut merkittävänä myös joulukuussa.

Verrataan yksityissaunojen kulutusta vielä sähkön tuotantomääriin.

Esimerkiksi Olkiluodon ykkösreaktorin tuotantoteho on noin 890 megawattia. Ydinvoimayksikkö tuottaa sähköä viikossa noin 150 000 megawattituntia, eli 150 gigawattituntia.

Vertaamalla lukua yksityissaunojen viikoittaiseen 23 gigawatin kulutusmäärään paljastuu, että pitämällä saunat viikon kylmänä, sähköenergiaa säästyisi 15 prosenttia yhden Olkiluodon voimalan sähköntuotannosta.

Tietoja juttua varten antoivat asiantuntijat Markku Piironen Fingridistä sekä Veli-Petteri Liedes Energiateollisuudesta.

Oikaisu 28.12. kello 7.29: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että asuintilojen lämmitykseen kului viime vuonna sähköenergiaa noin 11 400 megawattituntia. Oikea yksikkö on kuitenkin gigawattitunti.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut