Presidentti Niinistö ei armahtanut ketään tänä vuonna

Presidentti Niinistö ratkaisi kuluvan vuoden aikana 32 armahdusanomusta. Yhtään armahdusta ei myönnetty.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on armahtanut kahden presidenttikautensa aikana yhteensä 21 henkilöä.

21.12.2022 12:50

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei armahtanut tänä vuonna yhtään rikoksesta tuomittua henkilöä. Armahdukset ovat käyneet entistä harvinaisemmiksi Niinistön toisella presidenttikaudella.

Niinistö ratkaisi kuluvan vuoden aikana kaikkiaan 32 armahdusanomusta. Valtaosa anomuksista hylättiin, ja loput tapaukset eivät kuuluneet perustuslaissa säädetyn tasavallan presidentin armahdusoikeuden piiriin.

Loppuvuoden aikana ei etene uusia armahdusanomuksia Niinistön ratkaistaviksi.

Helmikuussa 2018 alkaneella toisella presidenttikaudellaan Niinistö on armahtanut yhteensä kolme henkilöä. Useimpina vuosina hän on hylännyt kaikki armahdusanomukset.

Ensimmäisellä kaudellaan hän armahti saman verran tai enemmän ihmisiä useimpina yksittäisinä vuosina kuin nyt koko kuluvan toisen kauden aikana. Armahduksen sai ensimmäisellä kaudella kaikkiaan 18 ihmistä.

Yksi selitys armahdusten vähenemiseen Niinistön presidenttikausien aikana voi olla armahdus­hakemusten määrän väheneminen.

Ensimmäisen kauden aikana Niinistö sai käsiteltäväkseen yleensä 70–100 hakemusta, kun toisella kaudella niitä on tullut useimpina vuosina noin 50. Tänä vuonna Niinistön käsittelemien hakemusten määrä jäi ensimmäistä kertaa alle 40:n.

Armahdusmäärät ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä presidentti presidentiltä. Armahdusanomuksia saapuu nykyisin selvästi vähemmän kuin vielä Tarja Halosen presidenttikautena.

Mauno Koivisto armahti keskimäärin yli viisikymmentä rikoksesta tuomittua henkilöä vuodessa, Martti Ahtisaari noin kolmekymmentä ja Tarja Halonen keskimäärin hieman yli kaksikymmentä.

Armahdusten väheneminen johtuu osittain lainmuutoksesta. Elinkautisvangit vapautuivat menneisyydessä presidentin armahduksella, mutta vuodesta 2006 lähtien vapauttamisesta on päättänyt pääosin Helsingin hovioikeus.

Tasavallan presidentti ei perustele mitenkään armahdusratkaisujaan.

Niinistö avasi kuitenkin armahduslinjansa perusteita HS:n haastattelussa joulukuussa 2019. Hän korosti, ettei armahdus­harkinnassa arvioida uudelleen itse rikosta tai siitä tuomittua rangaistusta. Presidentti ei siten tee armahduksellaan rikoksesta tuomituista syyttömiä.

”Olen käyttänyt armahdusoikeutta tilanteissa, joissa joko rikoksesta tuomitun henkilön tai hänen perheensä olosuhteissa on tapahtunut erityisen merkittävä muutos. Se voi koskea terveydentilaa tai muita perheen tilanteeseen liittyviä asioita”, Sauli Niinistö sanoi.

Ainoa 2020-luvulla armahdettu on nainen, jonka korkein oikeus oli tuominnut hätävarjelun liioitteluna tehdystä tapon yrityksestä.

Presidentti Niinistö muutti viime vuoden helmikuussa armahduspäätöksellään naisen saaman runsaan kahden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen ehdolliseksi.

Naisen tuomioon johtaneet tapahtumat saivat alkunsa lemmikkikanin hankkimisesta perheeseen ilman aviomiehen lupaa Jyväskylässä joulukuussa 2017.

Siitä syntyi kiista, ja aviomies kävi väkivaltaiseksi.

Mies löi ja potki vaimoaan sekä uhkasi tappaa hänet. Lisäksi mies pahoinpiteli perheen kahta lasta.

Lopuksi nainen löi miestä kahdesti selkään pitkäteräisellä keittiöveitsellä. Mies sai hengenvaarallisia sisäelinvammoja.

Korkeimman oikeuden mukaan nainen oli todennäköisesti pelännyt oman ja erityisesti lastensa turvallisuuden puolesta. Mies oli kohdistanut häneen väkivaltaa vuosien ajan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut