YK:n luonto­kokous päätti 30 prosentin suojelu­tavoitteesta – Mitä se tarkoittaa Suomelle?

YK:n luontokokouksessa sovittiin maa- ja merialueiden suojelusta. Tavoitteen täyttäminen vaatii suojelualueiden merkittävää lisäämistä erityisesti Etelä-Suomeen.

YK:n luontokokouksessa Montrealissa sovittiin muun muassa luonnonsuojelutavoitteista. Mielenosoittajia Montrealissa Kanadassa 7. joulukuuta.

19.12.2022 19:00

Maailman valtiot sopivat luontokadon pysäyttämisestä YK:n luontokokouksessa. Suomen ympäristötoimiin sopu meri- ja maa-alueiden suojelusta ei kuitenkaan välttämättä tuo merkittäviä muutoksia.

Kanadan Montrealissa järjestetyssä luontokokouksessa saavutettiin sopu maanantaina aamupäivällä Suomen aikaa.

Sopimuksessa on mukana tavoite siitä, että kaikki maat suojelevat jollain tapaa 30 prosenttia maa- ja merialueistaan vuoteen 2030 mennessä.

”Suojelun osalta vaikuttaa siltä, että päätös ei tuo välttämättä hirveästi lisävaateita siihen, mihin olemme muutenkin sitoutuneet”, sanoo Suomen luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho.

”Tietysti aikataulu on tiukka.”

Suomi on jo aiemmin sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen vuonna 2030. Se edellyttää, että vuonna 2030 suojelun piirissä on vähintään 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista. Vähintään 10 prosenttia on suojeltava tiukasti.

Janne Kotiaho.

Strategiassa todetaan, että kunkin jäsenvaltion on tehtävä oma osuutensa, vaikka tavoiteprosentteja ei ole jaettu jäsenvaltioittain.

”Jokaisen jäsenvaltion pitää tavoittaa suurin piirtein samat prosenttiluvut. Jos joku jäsenvaltio tekee vähemmän kuin muut, se vierittää vastuun muille ja muiden pitää vastaavasti tehdä enemmän”, Kotiaho sanoo. Siten YK:n luontokokouksen sopimus on hyvin linjassa EU:n strategian kanssa.

YK:n biodiversiteettisopimuksen kuudenteen maaraporttiin laaditun arvion mukaan suojeltujen maa-alueiden ja sisävesien suojelupinta-ala oli Suomessa vuonna 2019 noin 17 prosenttia. Ympäristöhallinnon mukaan Suomen meripinta-alasta taas on suojeltu noin 11 prosenttia.

Suojellut maa-alueet keskittyvät Pohjois-Suomeen. Suojelutavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa sitä, että myös Etelä-Suomen suojelupinta-alaa pitää lisätä merkittävästi.

”Käytännössä suojelutarve koskee kaikkia elinympäristöjä, sisävesiä ja meriä. Eli 30 prosenttia metsistä, 30 prosenttia soista ja niin edelleen. Ei voi lähteä siitä, että suojellaan jotain luontoa enemmän kuin toista”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

"Konkreettisin esimerkki on metsien suojelu. Etelä-Suomessa noin kolme prosenttia metsäpinta-alasta on suojeltu. Tavoitteen toteuttaminen vaatii moninkertaista suojelumäärää.”

Luontokokouksessa sovittiin myös 30 prosentin ennallistamistavoitteesta heikennetyille alueille.

Luontopaneelin Kotiahon mukaan ennallistamis- ja suojelutavoitteet täydentävät ainakin osin toisiaan ja menevät osin päällekkäin.

”Eli kun jokin alue suojellaan, niin se voidaan laskea suojelutavoitteeseen, mutta samalla jos alue on heikentynyt ja rupeaa parantumaan, voidaan katsoa, että se täyttää myös ennallistamisen tavoitetta.”

Paljonko suojelutavoitteen täyttäminen sitten kustantaisi?

Luontopaneelin EU:n biodiversiteettistrategiaa varten tekemän arvion mukaan esimerkiksi metsiensuojelun lisärahoitustarve on noin 6,8 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa 760 miljoonaa euroa vuosittain, mikäli suojelu toteutetaan tavoitevuoden 2030 loppuun mennessä. Arvio ei sisällä hallinnollisia kustannuksia.

”Käytännössä luonnonsuojelun rahoituksen tason pitäisi moninkertaistua, ei pelkästään Suomessa vaan globaalisti”, sanoo WWF:n Luukkonen.

”Kun mietitään aiempia biodiversiteettiä käsitelleitä kokouksia, aina on asetettu kohtuullisia tavoitteita, mutta luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen ei ole päästy. Rahoitus ei ole noussut riittävälle tasolle.”

Suojelutavoitteisiin pääseminen on valtava, mutta samalla välttämätön urakka, Kotiaho ja Luukkonen sanovat.

”Tarvitaan asennemuutos, että kaunopuheiden sijaan ruvetaan toimenpiteisiin”, Luukkonen sanoo.

Kotiaho muistuttaa, että luontokadon pysäyttämiseksi on sovittu toimista aiemminkin, mutta tuloksetta.

”Asumme rajallisella maapallolla, joten urakan toteuttaminen on väistämätöntä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut