Keskusta ehdottaa vero­porkkanaa eläke­ikäisten töissä jatkamiselle, asiantuntijat epäileväisiä

Asiantuntijat suhtautuvat uusiin verokevennyksiin epäillen. Ehdotettu uudistus voisi saada osan jatkamaan työuraa, mutta eläkeiän nosto olisi järkevämpää.

Esitys verovähennyksestä on keskustan Markus Lohen mukaan yksi keskeisimmistä työvoimapulaa ratkovista keinoista, joita keskusta tuo esille talousohjelmassaan vaaleihin liittyen.

18.12.2022 12:55

Keskusta ehdottaa eläkeikäisille verokannustetta, jotta he jatkaisivat töissä pidempään. Keskusta on arvioinut, että tästä olisi taloudellista hyötyä niin eläkeikäisille kuin yhteiskunnallekin.

”Ajatuksena on, että laitetaan niin kova kannustin verotukseen, että se tuntuu käteen jäävässä tulossa kunnolla”, sanoo puolueen varapuheenjohtaja Markus Lohi STT:lle.

Veronkevennys tarkoittaisi sitä, että eläkeikäiselle työntekijälle jäisi enemmän nettotuloa kuin samasta palkasta ennen eläkeiän saavuttamista. Työuran jatkaminen kerryttäisi luonnollisesti myös enemmän eläkettä.

Samalla ratkottaisiin keskustan mukaan työvoimapulaa, joka johtuu ennen kaikkea siitä, että syntyvyys on ollut jo pitkään laskussa.

”Ikäluokka, joka tulee työmarkkinoille, on ollut jo pidempään pienempi kuin sieltä lähtevät. Työvoimapula, joka meillä on käsillä, leikkaa jo koko yhteiskunnan”, Lohi sanoo.

Suomessa eläkeikä nousee ikäluokittain, kunnes se on 65 vuotta. Senkin jälkeen eläkeikä on sidottu indeksiin, joten jos eliniän odote nousee, eläkeikä voi nousta sen mukana.

Kyse olisi siitä, että eläkeikäistä verotettaisiin 20 prosenttia pienemmistä tuloista kuin työiässä. 3 000 euron kuukausiansiosta verotettava osuus olisi siten 2 400 euroa.

Keskustan esimerkkilaskelman mukaan 3 000 euroa tienaavalla jää verotuksen jälkeen nyt käteen karkeasti noin 2 200 euroa. Jos hän jatkaisi töissä eläkkeellejäämisiän jälkeen, käteen jäisi 2 450 euroa eli 250 euroa enemmän kuin työikäisenä.

5 000 euron palkalla käteen jäisi jopa 500 euroa enemmän eläkeiässä.

”Vaikka vähennys annettaisiin, palkasta maksettava verokertymä sekä valtiolle että kunnille olisi selvästi parempi kuin eläkkeestä”, Lohi sanoo.

Myös syntyvyyden alenemisesta johtuva paine korottaa työeläkemaksuja vähenisi, keskusta arvioi.

Keskustan tavoite on, että vuosikymmenen loppuun mennessä puolet suomalaisista käyttäisi kannustetta ja jatkaisi työelämässä saavuttaessaan alimman eläkeiän. Tällöin työmarkkinoille saataisiin keskustan arvioiden mukaan yli 20 000 henkilötyövuotta lisää.

Esitys verovähennyksestä on Lohen mukaan yksi keskeisimmistä työvoimapulaa ratkovista keinoista, joita keskusta tuo esille talousohjelmassaan vaaleihin liittyen. Kokonaisuus julkaistaan tammikuussa.

Epäilevästi uusiin verovähennyksiin suhtautuu Kaisa Kotakorpi, taloustieteen professori ja verotutkimuksen huippuyksikön johtaja Tampereen yliopistosta.

Taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi

”Ne monimutkaistavat verojärjestelmää ja ovat usein tehottomia”, Kotakorpi vastaa sähköpostitse.

Perustelut uusille verovähennyksille pitäisi hänestä olla hyvin vahvat ja niiden pitäisi liittyä esimerkiksi johonkin verojärjestelmän selvän vääristymän korjaamiseen.

Tutkimusprofessori Tuomas Kosonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt) toteaa, että kansainvälisen tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että eläkeiät reagoivat kyllä taloudellisiin kannustimiin. Normaali eläkkeellejäämisikä näyttää kuitenkin vaikuttavan suuresti ihmisten käyttäytymiseen.

Tutkimusprofessori Tuomas Kosonen

”Tällainen ehdotettu uudistus voisi vaikuttaa siihen, että jotkut tekevät pidempään töitä, mutta normaalilla eläkkeellejäämisiällä saattaa olla isompi vaikutus.”

Myös Suomessa aiemmin tehdyn tutkimuksen mukaan eläkejärjestelmässä mainitulla iällä on suuri vaikutus siihen, milloin ihmiset jäävät vanhuuseläkkeelle.

Taloudellisissa kannusteissa on Kososen mukaan sellainen pulma, että jos vaikutus käyttäytymiseen ei ole riittävän iso, tukijärjestelmistä voi tulla kalliita.

”Tukihan pitää maksaa myös niille”, jotka olisivat ilman tukeakin pysyneet työelämässä.

Julkisen talouden kestävyyden kannalta on olennainen kysymys, miten myös iäkkäämpiä työntekijöitä saataisiin pysymään työelämässä pidempään. Tähän Kosonen tarjoilee lääkkeeksi eläkeiän nostamista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut