Elisabeth Rehn oli Linnan juhlien ensimmäinen vieras – kertoi odottavansa illalta, että ”jalat kestää”

Presidentin kanslia toteaa tiedotteessaan, että Rehn on tehnyt merkittävän ja arvostetun uran kotimaisessa politiikassa sekä rauhanvälityksen parissa.

6.12.2022 18:52

Ensimmäisenä vieraista Presidentinlinnan Valtiosaliin sai kunnian astua tämän vuoden Linnan juhlissa ministeri Elisabeth Rehn.

Rehn sai kuulla asiasta vasta medialta Presidentinlinnan edessä. Tosin Rehn kertoi HS:n ja IS:n suorassa lähetyksessä keskustelleensa tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa jo lokakuussa puhelimessa, ja tuolloin Niinistö oli vihjaissut tulevasta kunniasta.

”Hän kertoi, että haluaa järjestää nämä juhlat ja että olisi sopivaa että olisin se ensimmäinen”, Rehn kertoi.

Rehn kuvaili vuoden olleen hänelle järkyttävä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hän on itse ollut pikkulottana jatkosodan aikana.

”Katsoin lapsenlapsenlapsiani ja mietin, tarvitaanko nyt heitä”, Rehn kertoi hyökkäyksen aiheuttamasta tunnekuohusta.

Rehn on ollut ajamassa Suomeen sukupuolesta riippumatonta asepalvelusta. Hän kertoi kannattaneensa Natoa jo vuonna 1994. Naisiakin koskeva asepalvelus saisi hänestä edetä nopeammin.

”On hyvä, että asiat menevät nyt eteenpäin”, hän sanoi.

Tykkejä ja Horneteja tärkeämpänä turvallisuuden kannalta hän piti kuitenkin sitä, että kasvava sukupolvi pärjää hyvin.

Illalta 87-vuotias Rehn sanoi toivovansa, että ”jalat kestää”.

Tasavallan presidentin kanslia perustelee tiedotteessa Rehnin kutsumista sisään ensimmäisenä sillä, että hän on tehnyt merkittävän ja arvostetun uran kotimaisessa politiikassa sekä rauhanvälityksen parissa.

Rehn toimi urallaan pitkään Rkp:n kansanedustajana ja oli ensimmäinen nainen puolustusministerin tehtävässä. Hän oli puolustusministerinä Harri Holkerin ja Esko Ahon hallituksissa vuosina 1990–1995.

Rehnin johdolla Suomen ilmavoimille hankittiin 1990-luvulla Yhdysvalloista ensimmäiset Hornet-hävittäjät. Rehn edustaa Linnan juhlassa Suomen pitkiä ja läheisiä länsisuhteita, jotka ovat käyneet Ukrainan kriisin vuoksi entistä tärkeämmiksi.

Hornetien hankkiminen Yhdysvalloista oli aikoinaan Suomen puolustuspolitiikan käännekohtia pitkän kylmän sodan jälkeisissä olosuhteissa. 13 miljardin markan hävittäjäkaupoissa oli tuolloin myös kyse Suomen historian kalleimmasta asehankinnasta.

Rehn on myöhemmin kertonut joutuneensa painostetuksi ja jopa pienen kiristyksen tapaisen uhriksi, kun Suomi valitsi hävittäjänsä Yhdysvalloista. Suomelle olisi halunnut myydä hävittäjiä myös esimerkiksi Ranskasta, Ruotsista ja myös Neuvostoliitosta.

Rehnin puolustusministerikaudella myös naisten vapaaehtoinen varusmiespalvelu nostettiin julkiseen keskusteluun. Mahdolliseksi naisten vapaaehtoinen varusmiespalvelu tuli vuonna 1995.

Rehn nosti ministerikaudellaan toiminnallaan puolustuslaitoksen arvovaltaa ja suosiota. Suosio näkyi muun muassa Popeda-yhtyeen Kersantti Karoliina -kappaleessa, jossa Rehniä ”syytettiin” leikkimielisesti Karoliina-nimisen tytön ryhtymisestä sotilaaksi.

Ruotsinkielisen Rehnin onnistui ylittää urallaan suvereenisti myös kielirajat. Vuoden 1994 presidentinvaaleissa hän nousi Rkp:n ehdokkaalle ennenkuulumattomaan suosioon. Vaikka Martti Ahtisaari (sd) nousi lopulta presidentiksi, Elisabeth Rehn oli tasoittamassa tietä Suomen ensimmäiselle naispresidentille. Tämä toteutui heti Ahtisaaren kauden jälkeen, kun Tarja Halosesta (sd) tuli Suomen presidentti vuonna 2000.

Myöhemmin urallaan Elisabeth Rehn on toiminut esimerkiksi YK:n alipääsihteerinä ja ihmisoikeustarkkailijana.

Presidentin kanslia muistuttaa tiedotteessaan, että Elisabeth Rehn liittyi pikkulottiin 8-vuotiaana jatkosodan aikana.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut