Ryöstöjen määrä on kasvanut rajusti, poliisi ymmällään ilmiön edessä – Lounais-Suomessa tilanne ei ole pahin

Poliisi on huolissaan erityisesti nuorten tekemistä ryöstöistä. Ryöstöjen määrä on kasvanut alkuvuoden aikana.

Poliisin tietoon on tullut tänä vuonna jo enemmän ryöstöjä kuin yleensä koko vuoden aikana. Sisä-Suomen poliisi kertoi maanantaina katuryöstöjen yleistymisestä Tampereella.

23.11. 10:33

”Nuorten ryöstörikollisuus huolestuttaa poliisia.”

”Useita nuorten tekemiä ryöstöjä – Poliisi puuttuu tapauksiin kovilla pakkokeinoilla.”

”Tampereella on tapahtunut useita katuryöstöjä syksyn aikana.”

Oheiset viimeaikaisten poliisitiedotteiden otsikot kertovat poliisin kasvaneesta huolesta ryöstörikosten lisääntymisestä.

Ryöstö tarkoittaa sellaisia rikoksia, joissa tekijä anastaa väkivalloin tai väkivallalla uhkaamalla uhrilta omaisuutta.

Poliisin tuoreiden rikostilastojen mukaan huoleen näyttää olevan syytä. Ryöstöjen määrä kasvaa tänä vuonna suuremmaksi kuin vuosiin.

Poliisin tietoon tuli koko maassa tammi–lokakuussa 1 327 epäiltyä ryöstöä. Määrä ylitti jo tuolloin vuosien 2017–2021 koko vuoden määrät.

Näissä luvuissa ovat mukana kaikenikäiset epäillyt. On epäselvää, kuinka suuri osa tämänvuotisten ryöstöjen epäillyistä tekijöistä on alaikäisiä tai nuoria aikuisia.

Törkeissä ryöstöissä ei ole tapahtunut vastaavaa yleistymistä. Niiden määrä on pysynyt valtakunnallisesti viime vuoden tasolla.

Todellisuudessa ryöstöjä tapahtuu poliisin tilastolukuja enemmän, sillä kaikki uhrit eivät välttämättä ilmoita tapauksista poliisille.

Ryöstömäärien kehitys vaihtelee alueellisesti.

Helsingissä ryöstöt ovat lisääntyneet tänä vuonna 35 prosenttia eli saman verran kuin valtakunnallisestikin.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella kasvua on 50 prosenttia ja Länsi-Uudellamaalla peräti 65 prosenttia.

Sen sijaan Sisä-Suomen poliisin alueella määrä on lisääntynyt 22 prosenttia ja Lounais-Suomessa vain viisi prosenttia.

Osaa poliisilaitoksista ovat tänä vuonna huolettaneet erityisesti nuorten tekemät ryöstöt, joiden lisääntymisestä on raportoitu eri puolilla Suomea.

”Alaikäisten tekemien ryöstörikosten näkökulmasta tämä vuosi on ollut poikkeuksellinen Helsingissä. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana niitä ei ole ollut yhtä isoa määrää kuin tänä vuonna”, sanoo rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisin nuorisoryhmästä.

Forss puhuu nuorten ryöstörikoksista ilmiönä. Vastaavanlaisia tekoja on tapahtunut aiemminkin, mutta jostain syystä niiden määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna.

”Sille ei varmastikaan ole yhtä yksittäistä syytä.”

Forss pohtii, voivatko pandemiavuodet ja niihin liittyvät rajoitukset selittää tilannetta joiltakin osin.

”Aikaisempaa useammat saattoivat pudota koulun vauhdista rajoitusten aikana. Monilta saattoivat katketa myös harrastukset silloin”, Forss huomauttaa.

Forss kertoo, että yli puolet epäillyistä nuorista ryöstäjistä ovat Helsingissä maahanmuuttajataustaisia. Hänen mukaansa tämä voi johtua siitä, että osalla heistä on suurempi riski ”pudota yhteiskunnan vauhdista”, koska mahdollisuudet saada esimerkiksi tukea huoltajilta voivat olla heikommat kuin suomea puhuvissa perheissä.

Forss korostaa, että ryöstörikosten yleistyminen koskee Helsingissä nuorista ikäryhmistä nimenomaan alle 18-vuotiaita. Sen sijaan 18–25-vuotiaiden tekemät ryöstörikokset ovat päinvastoin vähentyneet tänä vuonna.

Sisä-Suomen poliisi tiedotti maanantaina katuryöstöjen yleistymisestä Tampereella. Siellä epäillyt tekijät ovat poliisin mukaan tyypillisesti 15–20-vuotiaita.

Viime vuosina Suomessa on puhuttu paljon katujengeistä, mutta nuorten tekemät ryöstöt eivät liity Helsingin ja Tampereen poliisien havaintojen mukaan suoraan tällaisiin jengeihin. Ryöstäjät eivät yleensä kuulu jengeihin.

Nuoret ryöstäjät toimivat Helsingin poliisin mukaan tyypillisesti ryhmässä. Myös uhrit ovat usein nuoria. Heiltä on viety esimerkiksi matkapuhelimia, kuulokkeita ja merkki­vaatteita.

Ryhmässä ryösteleviä nuoria yhdistää Helsingissä esimerkiksi kieli- tai kulttuuritausta, lastenkotitausta tai asuinalue. Lähes kaikki epäillyt ovat olleet poikia.

Tekijöiden motiivina voi poliisin mukaan olla jonkinlaisen statuksen hakeminen muiden nuorten silmissä, jännitys ja haave helposta rahasta.

”Halutaan olla kovia jätkiä”, Forss luonnehtii.

Hänen mukaansa jotkut nuorista ryöstäjistä ovat varustautuneet veitsellä tai kuula-aseella. Usein kyse on väkivallalla uhkaamisesta, joissakin tapauksissa myös väki­vallasta.

Ryöstösaalis jää tavallisesti hyvin vähäiseksi verrattuna siihen, kuinka vakavasta rikoksesta on kyse.

Ryöstöstä tuomitaan vankeutta neljästä kuukaudesta kuuteen vuoteen ja törkeästä ryöstöstä kahdesta kymmeneen vuoteen. 15–17-vuotiaiden tekijöiden rangaistusta alennetaan nuoren iän perusteella vähintään neljänneksellä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut