Puheet työperäisestä maahan­muutosta ovat täysin epä­realistisia ja vastuuttomia, sanoo tutkija

Tutkija Pasi Saukkosen mukaan työperusteinen maahanmuutto ei tule ratkaisemaan Suomen ongelmia. ”Varsinkaan huoltosuhteeseen liittyviä ongelmia maahanmuutolla ei ratkaista ikinä”, hän sanoo.

Maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen on pettynyt suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun.

16.11. 11:00

Tutkija Pasi Saukkonen on totisen oloinen. Hänellä on myös erittäin vakavaa asiaa. Saukkosen mielestä Suomen suuriin ongelmiin tarjotaan lääkkeeksi temppua, joka ei tule toimimaan.

Suomea vaivaa työvoimapula muun muassa terveydenhoidossa, ja pitkällä tähtäimellä ongelmana on huoltosuhde. Lääkkeeksi ongelmiin on toistuvasti esitetty voimakasta maahanmuuttoa.

”Ajatus on auttamattoman epärealistinen. On suoraan sanoen vastuutonta ajatella, että ratkaisu huoltosuhteeseen tai työvoimapulaan löytyisi työperusteisesta maahanmuutosta”, Saukkonen sanoo.

Saukkonen on perehtynyt politiikan tutkijana maahanmuuttoon, ja hän on julkaissut aiheesta myös useita teoksia. Nykyään hän työskentelee erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä.

Työperusteisesta maahanmuutosta kuitenkin puhutaan ja monesta suusta. Pääministeri Sanna Marin (sd) on puhunut asian puolesta, kuten myös työministeri Tuula Haatainen (sd). Hän on perustellut maahanmuuton tarvetta Suomen osaajapulalla. Avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä noin 170 000.

Hallituspuolue keskusta esitti samaa lääkettä viimeksi kuukausi sitten. Myös elinkeinoelämän ylin johto veisaa samaa virttä: OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muiden muassa.

”Meidän asemamme kilpailutilanteessa ei ole kummoinen.”

Talousväen puheissa maahanmuutto ratkaisee huoltosuhteen ja tuo myös eläkkeille maksajia. Maahanmuuttajia kaivataan poliitikkojen ja elinkeinoelämän suunnitelmissa Suomeen satojatuhansia, jopa 500 000.

”Tätä ajatusta toistellaan, koska sitä halutaan helliä. Meillä ei kuitenkaan ole mitään syytä ajatella, että saisimme Suomeen sellaista väkeä, joka ratkaisisi meidän ongelmiamme. Varsinkaan huoltosuhteeseen liittyviä ongelmia maahanmuutolla ei ratkaista ikinä”, Saukkonen sanoo ja aloittaa perustelunsa.

Ensinnäkin vauraat lähinaapurit ovat samassa tilanteessa, eli muutkin maat kamppailevat samasta työvoimasta.

”Meidän asemamme kilpailutilanteessa ei ole kummoinen. Jos verrataan palkkatasoa, Norja on hitosti parempi. Ihmiset tekevät rationaalisia valintoja”, Saukkonen muistuttaa.

Asiaa ei auta sekään, että Suomessa on maahanmuuttajia verraten vähän, mikä tarkoittaa vähäistä ketjumuuttoa. Ketjumuutossa ihmiset liikkuvat yhteisössään jo muuttaneiden perässä.

Suomelta myös puuttuu pitovoimaa, eli tänne tullut ei aina jää. Kehittyneenä yhteiskuntana Suomen työmarkkinat ovat myös vaikeat uusille tulijoille.

”Kehittynyt yhteiskunta on tietenkin hyvä asia, mutta kääntöpuoli on se, että tänne tulevalla ei ole välittömästi valmiuksia tehdä töitä samalla tuottavuudella kuin täällä olevalla”, Saukkonen sanoo.

Suomen kuihtuvia syrjäseutuja maahanmuutto ei pelasta.

Saukkonen istuu virkahuoneessaan Helsingin Ympyrätalossa ja selittää tilastoja tasaisella äänellä. Kun haastattelu on puolivälissä, Saukkonen sanoo jotakin, mitä asiantuntijat eivät juuri koskaan sano julkisuudessa. Hän sanoo epäonnistuneensa ammatissaan.

”Täydellisesti”, Saukkonen vieläpä painottaa.

Onko hän tosissaan? Kuulemma on. Tutkijana hän on yrittänyt tuoda maahanmuuton, kotoutumisen ja kotouttamisen faktoja esiin vuosia, mutta keskustelut päättäjien kanssa eivät ole Saukkosen mukaan johtaneet mihinkään.

”Kun kerron faktoja, ihmiset nyökkäilevät, ja sitten asioita tehdään, kuten aina ennenkin”, Saukkonen sanoo luovuttaneen kuuloisena.

Maahanmuuttotutkija Pasi Saukkonen kuvattiin Hakaniemen metroaseman sisäänkäynnillä.

Saukkonen korostaa, ettei hän vastusta maahanmuuttoa. Hän toivoo vakavasta asiasta kunnollista keskustelua ja myös kritiikkiä omille ajatuksilleen.

Saukkosenkin mukaan työperusteisella maahanmuutolla on annettavaa Suomelle. Hän sanoo, että sillä on tiettyjä onnistumismahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla ja Vaasan ja sen ympäristön kaltaisilla alueilla, mutta koko Suomen ratkaisuna se ei tule kysymykseenkään.

Ulkomaalaiset ovat työllistyneet monille aloille elintarviketeollisuudesta logistiikkaan. Tilastojen valossa Suomeen on kuitenkin muutettu työperusteisesti suurissa määrin ainoastaan yhdestä maasta, Virosta. Virta Virosta on kuitenkin tyrehtynyt, eikä korvaavaa maata ole näköpiirissä.

”Kiina, Intia ja Filippiinit ovat kasvussa, mutta määrät ovat pieniä. Norjaan ja Tanskaan on tullut muuttajia Filippiineiltä moninkertaisesti”, Saukkonen sanoo.

Kyse on lopulta kansainvälisestä rekrytointi­kilpailusta, johon Suomi ei ole osannut panostaa.

Saukkosen mukaan on ilmeistä, että monet Suomeen paenneista ukrainalaisista muuttavat Suomen eri kulmilta pääkaupunkiseudulle saatuaan oleskeluluvan. Se voi tuottaa hankaluuksia, sillä pääkaupunkiseudun elinkeinorakenne on hyvin palvelukeskeinen.

”Meillä on varsin vähän työpaikkoja väelle, joka ei osaa kohtuullisesti suomea ja jolla ei ole sopivaa koulutusta”, Saukkonen sanoo.

Suomi ei ole ollut Saukkosen mukaan maahanmuuttoasiassa tarpeeksi aktiivinen. Kyse on lopulta kansainvälisestä rekrytointikilpailusta, johon Suomi ei ole osannut panostaa, kuten vaikkapa Tanska ja Hollanti.

”Jos tätä halutaan tehdä, Suomen pitää mennä paikan päälle kohteisiin, missä ajatellaan olevan väestöä, joka on riittävän lähellä pohdintaa Suomeen tulosta. Suomi toimii tässä työnantajana. Siihen pitää investoida”, Saukkonen sanoo.

Noin puolet Suomen kaikista ulkomaalaistaustaista asuu Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla. Saukkonen sanoo, että pääkaupunkiseudun kunnissa maahanmuutto otetaan tosissaan, mutta Suomen kuihtuvia syrjäseutuja se ei pelasta.

”Ei ikinä”, Saukkonen sanoo.

”Länsimaista ei löydy sellaista esimerkkiä, että kansainvälisellä rekrytoinnilla olisi ratkottu väestörakennetta tai työvoimapulaa alueilla, jossa ei muutenkaan ole dynamiikkaa ja josta muutenkin ihmiset ennemmin lähtevät.”

Puheet maahanmuutosta ovat Saukkosen mukaan epärealistisia myös siksi, ettei Suomella ole tosiasiassa asenteellisia valmiuksia ottaa suurta määrää tulijoita vastaan.

Epäilen tätä vahvasti, Saukkonen sanoo ja ottaa esimerkiksi tunnetason valmiuden.

”Kun nyt jo puhutaan vähän paniikinomaisesti ulkomaalaistaustaisen väestönosan kasvusta, niin mitä keskustelu olisi, jos muutto olisi oikeasti toivotuissa luvuissa ja mitä kaikkea se tarkoittaisi esimerkiksi haasteina kasvatus- ja koulutussektorille.”

”Messiaaninen ajatus ulkomaisesta työvoimasta tuntuu varmasti mukavalta.”

Tutkijan mukaan päättäjät kysyvät häneltä usein neuvoa. Asian laajuutta ja monimutkaisuutta ei kuitenkaan haluta ymmärtää.

”Halutaan hallitusohjelmaan mieluusti yksi teko, joka ei maksaisi, ja joka ratkaisisi kaiken. Tuotan pettymyksen joka kerta, kun haluan pysyä rehellisenä.”

Esimerkki taikatempusta on kotihoidontuesta leikkaaminen. Sitä ajavat uskovat, että tuen poisto toisi kotona olevat maahanmuuttajanaiset suoraan työelämään.

”Minusta ainoa varma asia on se, että valmiiksi köyhät köyhtyisivät entisestään”, Saukkonen sanoo.

Saukkosen mukaan maahanmuuton ympärillä käytävässä keskustelussa on Suomessa parannettavaa monilla tasoilla. Hänen mukaansa esimerkiksi media voisi kysyä, onko väitteille kymmenistä tuhansista tänne yhtäkkiä töihin tulevista mitään perää.

Jos maahanmuutto ei ole avain Suomen ongelmiin, niin ratkaisut on etsittävä muualta. Tutkija Saukkosen mukaan Suomella on edessään epämiellyttäviä rakenteellisia uudistuksia.

”Minä en ainakaan näe mitään muuta vaihtoehtoa. Juuri sen vuoksi tavanomaista enemmän ärsyttää tämä nykyinen keskustelu työperusteisesta maahanmuutosta”, Saukkonen sanoo.

Hänen mukaansa päättäjät välttelevät keskustelua ikävistä asioista.

”Kun meillä on jo nyt isoja ongelmia, niin missä olemme 10–15 vuoden päästä. Tämä tosiasia tuottaa niin hankalia ja epämiellyttäviä ratkaisuehdotuksia, että silloin messiaaninen ajatus ulkomaisesta työvoimasta tuntuu varmasti mukavalta, vaikka siihen ei ole perusteita.”

Kuka?

Pasi Saukkonen

  • Politiikan tutkija. Erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä.

  • Syntynyt vuonna 1964, asuu Helsingissä.

  • Koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori.

  • Dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa.

  • Harrastaa Hollannin ja Belgian politiikan seuraamista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut