Saamelaiskäräjien puheenjohtaja ihmettelee keskustan venkoilua – oikoo nyt virheellisiä väitteitä julkisuudessa

Saamelaiskäräjälaista sukeutui vyyhti, joka keikuttaa hallitusta. Keskeistä on kysymys siitä, kenellä on äänioikeus vaaleissa.

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous Inarissa vuonna 2020.

14.11. 18:16

Saamelaiskäräjälain uudistus joutui jälleen kerran myrskynsilmään. Nykyinen laki on vuodelta 1995. Viimeiset kolme vaalikautta lakia on yritetty uudistaa, mutta tuloksetta. Se todistaa, että kyse on monimutkaisesta vyyhdistä.

Lakiuudistus koettelee jo hallituksen saranoita. Keskusta on vetänyt kahdesti esityksen pöydälle. Poliittista hännänvetoa on seurattu koko viikonloppu. Mutta mitä sanoo lain kohde, eli saamelaiskäräjien johto?

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso seuraa keskustelua hämmentyneenä. Hän toivoo, että uudistusta päästäisiin käsittelemään eduskunnassa pian. Hän myös peräänkuuluttaa ajankohtaista ja oikeaa tietoa päättäjille.

Hänen mielestään lakiuudistuksen ympärillä liikkuu vääriä käsityksiä ja jopa valheellisia väitteitä.

Lue lisää: Tästä hallitusta repivässä saamelais­kiistassa on kyse

Kuka on saamelainen?

Uudistuksen keskiöön on noussut se, keitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksytään, eli ketkä voivat äänestää vaaleissa ja asettua ehdolle.

Saamelaiskäräjillä 21 jäsentä. Kaikkiaan saamelaisten vaaliluettelossa on nyt noin 6 000 saamelaista. Äänestysprosentti käräjävaaleissa liikkuu 50 prosentin molemmin puolin. Saamelaisia on Suomessa 10 000–11 000.

Puheenjohtaja korostaa, että lakiesityksessä vaaliluetteloon liittyvät objektiiviset kriteerit uusitaan. Ne pyritään saamaan samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa.

Kriteereinä nykylaissa ovat saamen kieli sekä niin sanottu lappalaiskriteeri, joka perustuu verokirjoihin ja elinkeinoon, vaikkapa poronhoitoon.

Juuso muistuttaa, että YK:n rotusyrjintäkomitea on antanut muistutuksen siitä, että saamelaisten ihmisoikeudet eivät toteudu. Siksi lailla on kiire.

”Saamelaisten alkuperäisjulistuksessa todetaan, että alkuperäiskansalla on oikeus päättää hallintorakenteistaan, eli käytännössä voimme luoda omat instituutit. Silloin myös objektiivisten kriteereiden pitää olla saamelaisten hyväksymiä.”

Mallia Norjasta

Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelleen toimikunnan enemmistö on päätynyt siihen, ettei merkintä verokirjasta riitä, jotta tulisi hyväksytyksi vaaliluetteloon. Tähän mennessä merkintä verokirjasta on riittänyt, mutta näin on menetelty vain Suomessa. Ruotsissa ja Norjassa ei ole verokirjamerkintään perustuvaa määritelmää.

Edelleen kriteerinä on saamen kielen osaaminen.

Yksi kiistanaiheista on ollut hakeutuminen uudelleen vaaliluetteloon. Juuso sanoo, että julkisuudessa on puhuttu virheellisesti ihmisten poistamisesta vaaliluettelosta.

”Yhtäkään yksittäistä ihmistä ei poisteta, vaan vaaliluettelo kootaan alusta uudelleen yhdenvertaisesti. Tämä on ainut tapa, jotta ihmisoikeusloukkauksilta vältytään.”

Kuunnelkaa asiantuntijoita

Hän ihmettelee väitteitä, että lakiehdotus olisi syrjivä. ”Se ei syrji ketään. Tämän on todennut myös yhdenvertaisuusvaltuutettu. Kaikki keskeisimmät ihmisoikeusjärjestöt Suomessa ovat tukeneet lakiesitystä, kuten ihmisoikeuskeskus.”

Puheenjohtaja ei ymmärrä, miksi keskusta jarruttaa lain etenemistä. ”Se on hyvä kysymys, en ymmärrä heidän logiikkaansa.”

Hän muistuttaa, miten keskustan johtamat hallitukset ovat ennen ajaneet saamelaisten asioita mallikkaaksi. Esimerkiksi 1990-luvulla keskustalainen ministeri perusti käräjät.

Vedotaan ohjelmaan

Keskustan lappilaiset kansanedustajat ovat linjanneet, että lakiesitys syrjisi osaa saamelaisista, koska esitys kaventaisi saamelaismääritelmää.

He vetoavat hallitusohjelmaan, jossa painotetaan sitä, että kaikkien saamelaisryhmien oikeuksia pitää huomioida.

Juuso sanoo, että se joukko, joka ei täytä kriteereitä on hyvin pieni.

”En usko, että uudelleen haun takia jäisi isoja määriä henkilöitä vaaliluettelon ulkopuolelle.”

Hän korostaan, että objektiivisten kriteerien määrittely tarvitsee saamelaiskäräjien suostumuksen.

Soraääniä käräjiltä

Maanantaina saatiin jälleen uusi käänne, kun kaksi saamelaiskäräjien jäsentä kertoi hakevansa YK:lta täytäntöönpanokieltoa saamelaiskäräjien lakiesitykselle.

Heidän mielestään lakiesitys on nykymuodossaan saamelaisia syrjivä, koska se antaisi saamelaiskäräjien valtaa pitävälle ryhmittymälle oikeuden päättää, ketkä saavat äänestää tulevissa vaaleissa. He toteavat, että tällainen ei kuulu demokratiaan.

Hallitus käsittelee lakia torstaina, ellei pääministeri Sanna Marin (sd) kutsu sitä ennen hallitusta ylimääräiseen istuntoon.

Nykyinen laki saamelaiskäräjistä määrittelee saamelaisuuden näin:

Saamelaisella tarkoitetaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen, että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.

Tai että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.

Tai että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty, tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Lähde: Finlex

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut