Tästä hallitusta repivässä saamelais­kiistassa on kyse

Kuka saa olla saamelainen, on kysymys, josta saamelaiset ovat olleet itsekin eripuraisia jo kauan.

Nykyiseen vaaliluetteloon on joidenkin saamelaisten mielestä päässyt henkilöitä, jotka eivät ole saamelaisia. Saamelaiskäräjien täyskokous Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa syyskuussa 2018.

13.11. 20:46

Saamelaiskäräjälaki kaipaa uudistamista, sillä nykyinen laki on vuodelta 1995 ja monelta osin vanhentunut.

Tästä vallitsee yksimielisyys niin hallituksen kuin saamelaistenkin keskuudessa.

Nyt leimahtanut riita koskee sitä, ketkä saavat jatkossa äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjillä – eli ketkä täyttävät saamelaisuuden kriteerit ja saavat näin päättää saamelaisten asioista ja eduskunnan heille vuosittain myöntämien varojen käytöstä.

Tästä saamelaiset ovat keskenäänkin eripuraisia. Tässä jutussa käydään läpi, mitä saamelaiskäräjälain uudistus tarkoittaisi.

Saamelaiskäräjien istunto Sajoksen parlamenttisalissa syksyllä 2018. Etualalla hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi (vas.), puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja lakimiessihteeri Kalle Varis.

Keitä ovat saamelaiset nyt?

Nykyisessä saamelaiskäräjälaissa saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena edellyttäen, että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.

Saamelainen on myös sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.

Saamelainen voi olla myös silloin, kun ainakin yksi vanhemmista on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Mitä muuttuisi uudessa laissa?

Lakiesityksen tarkoitus on vahvistaa saamelaisten oikeutta määrittää, ketkä kuuluvat alkuperäiskansaan.

Nykyiseen vaaliluetteloon on joidenkin saamelaisten mielestä päässyt henkilöitä, jotka eivät ole saamelaisia. Pelkona on ollut, että saamelaisten asioista alkavatkin päättää ei-saamelaiset.

Uudessa saamelaiskäräjälaissa ei määriteltäisi saamelaisuutta vaan linjattaisiin ääni­oikeudesta. Kuka on saamelainen, on kuitenkin kysymys, joka herättää kiistaa niin saamelaisten itsensä kuin asiantuntijoidenkin kesken.

Myös niin sanotun lappalaispykälän poistaminen lakiesityksestä on herättänyt närää.

Kuka sitten on jatkossa saamelainen?

Uudessa laissa korostuu vaatimus saamen kielestä. Jatkossa äänioikeuden saisi, jos vähintään yksi isoisovanhemmista on oppinut saamen ensimmäisenä kielenään.

Vaalioikeuden saisivat myös ne, joiden vanhemmista yksi on merkitty äänioikeutetuksi lain voimaantulon jälkeisissä vaaleissa.

Sen sijaan jatkossa esi-isän lappalaismerkintä historiallisissa dokumenteissa ei enää antaisi äänioikeutta saamelaiskäräjillä.

Eli enää saamelaisstatusta ei voisi saada sen perusteella, että esi-isät ovat olleet perinteisten lappalaiselinkeinojen harjoittajia.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja pääministeri Sanna Marin (sd) tiedotustilaisuudessa saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisesta 28. lokakuuta 2021 Helsingissä.

Mikä lakiesityksessä hiertää?

Kieli on elintärkeää perinteen kannattelussa ja siirtämisessä, mutta osa itsensä saamelaisiksi kokevista pitää kielivaatimusta epä­reiluna.

Saamelaisia pyrittiin suomalaistamaan vuosikymmenet, ja he joutuivat kantamaan häpeää kielestään ja kulttuuristaan. Eri alueiden saamelaisilla oli erilaiset mahdollisuudet vaalia omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Lakiesityksen arvostelijat ovat esittäneet huolensa esimerkiksi kielensä menettäneistä inarinsaamelaisista ja metsäsaamelaisista.

Arvostelijoiden mielestä myös määritelmä ensimmäinen kieli on ongelmallinen, sillä monet saamelaisyhteisöt ovat olleet monikielisiä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa kielivaatimuksessa puhutaan kotikielestä.

Ongelmalliseksi on koettu myös se, miten voi todistaa omien isoisovanhempien kieli­taidon, jos siitä ei ole olemassa dokumentaatiota.

HS:n haastattelemat lakiesityksen kritisoijat hämmästelevätkin nyt sitä, että sama valtio, joka halusi aikoinaan kitkeä saamen kielen, asettaakin kielen nyt saamelaisuuden tärkeimmäksi määritelmäksi.

Mitä arvostelijat käytännössä pelkäävät?

Arvostelijat ovat huolissaan siitä, että uuden lain myötä osalta vähemmistön edustajista vietäisiin oikeus kuulua vähemmistöön. Se on heidän mielestään ihmisoikeus­rikkomus.

Perustuslaki takaa alkuperäiskansalle oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan, johon kuuluvat myös saamelaisten perinteiset elinkeinot kalastus, poron­hoito ja metsästys.

Lakiesityksen arvostelijoiden pelkona on, että saamelaisstatuksen menettäessään henkilö menettäisi myös saamelaisille perustuslaissa turvatut oikeudet.

Lakimuutoksen myötä saamelaiskäräjien nykyinen vaaliluettelo menisi uusiksi ja osa nykyisistä äänioikeutetuista voisi menettää äänensä. Myös yksi saamelaiskäräjien nykyisistä jäsenistä menettäisi paikkansa.

Kaikkien vaaliluettelokelpoisuus arvioitaisiin uudestaan, mutta lakiesityksen arvostelijoiden mukaan kelpoisuuden osoittaminen on toisille saamelaisille historiallisista syistä ongelmattomampaa kuin toisille.

Arvostelijoiden mukaan räikeimmillään tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa jatkossa äänioikeus voi olla kaupunkilaisella, joka ei ole koskaan edes käynyt Lapissa, mutta ei välttämättä enää henkilöllä, joka polveutuu saamelaissuvusta, elää saamelaisalueella ja harjoittaa perinteistä saamelaiselinkeinoa.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko (vas.) ja keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 28. lokakuuta.

Miksi keskusta vastustaa lakiesitystä?

Keskusta vastustaa lakiesitystä, koska sen mielestä se syrjii osaa itsensä saamelaisiksi mieltävistä. Keskustalla on perinteisesti ollut paljon äänestäjiä Lapissa.

”Meidän näkemyksemme mukaan laki syrjisi vähemmistön sisällä olevaa vähemmistöä”, sanoi keskustan lappilainen kansanedustaja Katri Kulmuni Helsingin Sanomille perjantaina.

Miksi Marinille on tärkeää edistää lakia?

Saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa Suomessa jo yli vuosikymmenen ajan, ja uudistus on kaatunut aina riitoihin. Jos tämäkään hallitus ei saa hommaa maaliin, laki siirtyy taas seuraavan hallituksen pöydälle.

Nykyinen saamelaiskäräjälaki rikkoo ihmisoikeuksia, totesi YK:n ihmisoikeuskomitea vuonna 2019 ja Syrjinnän vastainen komitea vuonna 2022.

Molemmat ratkaisut liittyivät saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin hyväksyä vaaliluetteloon henkilöitä, joita saamelaisyhteisö ei tunnistanut. Komiteat suosittivat Suomea uudistamaan saamelaiskäräjälakia saamelaisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi.

Myös Suomessa kaikki keskeiset ihmisoikeustahot, Ihmisoikeuskeskus, Ihmisoikeus­valtuutettu, Amnesty ja Ihmisoikeusliitto, ovat suosittaneet lain pikaista uudistamista.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) pyysi Ylen Ykkösaamussa 29. lokakuuta saamelaisilta anteeksi sitä, ettei hallitus ole pystynyt viemään esitystä toistaiseksi eteenpäin.

Mikä on tilanne nyt?

YK:n alkuperäiskansaoikeuksia koskevassa julistuksessa todetaan, että ”alkuperäis­kansoilla on oikeus määrätä toimielintensä rakenteet ja valita niiden jäsenet omia menettelyjään noudattaen”.

Nyt perimmäinen ongelma on kuitenkin se, että saamelaiset eivät itsekään ole löytäneet konsensusta siitä, kuka voi kuulua alkuperäiskansaan. Siihen taas vaikuttavat HS:n lähteiden mukaan osaltaan myös saamelaissukujen keskinäiset valtataistelut, joista osa juontaa juurensa hyvinkin kauas historiaan.

Samalla taas nykyiset saamelaiset ovat arvoiltaan ja ajatuksiltaan moninainen joukko, joista valtaosa asuu saamelaisalueen ulkopuolella.

Ristiriidoista kertoo sekin, että lakiesitys ei ole saanut taakseen saamelaiskäräjien vahvaa enemmistöä, vaikka lain uudistamista on toivottu vuosia. Saamelaiskäräjien nykyisestä 21 jäsenestä kahdeksan varsinaista ja kaksi varajäsentä vastustaa laki­esitystä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut