Suomalainen zeppeliini

”Isoa ollaan rakentamassa”, sanoo miehittämättömiä ilmalaivoja rakentavan tehtaan toimitusjohtaja Janne Hietala.


6.11. 9:00

Joensuu

”Kelluu. Ilmalaivatehdas”, kertoo kyltti teollisuushallin pihaportilla Joensuussa.

”Airship factory.”

Hallin avoimista ovista kajastaa valoa hämärään pihaan. Nurmikolla on yöpakkasen kasvattama huurreparta.

On lokakuun loppu, mutta pensaikossa säksättää yhä räkättirastas.

Hermanni Kärki tulee kynnykselle tervehtimään. Sisään ei ole menemistä ilman suojalaseja, siellä käsitellään vetyä, hän ohjeistaa. Kuvatakaan ei sisällä saa.

Halli paljastuu hangaariksi, jonne on parkkeerattu tuorein pohjoiskarjalainen ajoneuvokeksintö: miehittämätön kauko-ohjattava ilmalaiva. Melkein kuin zeppeliini mutta ei ihan.

Tulijoita pyydetään allekirjoittamaan salassapitosopimus: non-disclosure agreement.

Ilmalaivaa kuljetetaan hangaarista aamulennolle.

Kelluu oy on vuonna 2018 perustettu yritys, joka valmistaa autonomisesti liikkuvia ilmalaivoja. Yhtiön oman ilmoituksen mukaan sillä on Pohjois-Euroopan ainoa ilmalaivatehdas.

Kyseessä on yhdeksän ihmistä työllistävä startup, jolla on kuitenkin jo miljoonaluokan rahoitus. Omistajat ovat yksityisiä suomalaisia sijoittajia.

Yrityksen syntyyn liittyy klassisia startupin piirteitä: Kelluun perustaja Jouni Lintu kehitti ensimmäisen prototyypin navetassa.

”Tässä on sellaista pohjoiskarjalaista hulluutta ja sepporätymäistä kunnianhimoa olla jossain maailman paras”, sanoo Kelluun toimitusjohtaja Janne Hietala.

”Isoa ollaan rakentamassa. Se on tavoiteambitio.”

Janne Hietala nimitettiin äskettäin Kelluu-yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Taustalla näkyvässä kuvassa näkyy ilmalaivan prototyyppi, joka oli valmistettu osittain läpinäkyvästä materiaalista.

Kelluun ilmalaiva on oikeastaan itsenäiseen liikkumiseen suunniteltu kuvaus- tai anturilavetti.

Noin 11 metriä pitkä kauko-ohjattava ilmalaiva pystyy kuljettamaan mukanaan noin viiden kilogramman hyötykuorman. Hyötykuormaan kuuluu tyypillisesti kamera, mutta se voi olla muukin sensori.

Kuvauskorkeus on yleensä 80–100 metriä maanpinnan yläpuolella, mutta alus on kokeilumielessä käynyt puolessa kilometrissä.

Kelluu-yhtiön tehtaan takana on aukio, jossa henkilökunta voi lennättää ilmalaivaa.

Kelluun ilmalaiva poikkeaa klassisesta zeppeliinistä siten, että siinä ei ole jäykkä vaan puolijäykkä runko. Ilmalaivan tilavuus on 22 kuutiometriä, ja se on täytetty vedyllä. Helium-kaasun nostokyky ei ole alukselle riittävä. Helium olisi muutenkin liian kallista käyttää.

”Vetyä käsitellään nykyään turvallisesti. Ei tämä eroa merkittävästi vetyautoista”, Hietala sanoo.

”Ei tämä eroa merkittävästi vetyautoista.”

Hietala vakuuttaa, että ilmalaiva tulee turvallisesti alas maahan, vaikka sen kylkeen tulisi reikä. Aluksen keveydestä johtuen se laskeutuu pehmeästi ja törmäysenergia on pieni.

”Se tyhjenee hyvin hitaasti. Vaippa jarruttaa tehokkaasti ja toimii kuin laskuvarjona, vaikka se repeäisi kokonaan. Vetyhän kulkeutuu ylöspäin. Jos joku nakkaa ilmalaivaa palavalla halolla ja siitä syttyisi jonkinlainen tulipalo, niin palo nousisi ylös.”

Hietalan mukaan ilmalaivan rakenne on ainutlaatuinen ja siihen liittyy omia patentteja, joiden ansiosta aluksen muoto pysyy samana eikä noste muutu merkittävästi, vaikka ympäristön lämpötila ja ilmanpaine muuttuisivatkin.

Ilman vetyä ilmalaiva painaa alle 25 kiloa. Hietala kertoo, että kehitystyö on ollut grammapeliä, jotta noste olisi riittävä ja ilmalaiva taloudellinen.

”Ilmalaivan autopilottiin liittyen tutkimme, kuinka navigoimme optimaalisesti eri sääoloissa. Meillä oli töissä meteorologi miettimässä sitä, miten suunnittelemme optimaalisen lentoreitin ottaen huomioon sään ja lento-olot”, Hietala kertoo.

Ilmalaivainsinööri Jean-Paul Henderson ja lentojärjestelmäsuunnittelija Benedek Prágai lennättivät ilmalaivaa tehtaan takana. Ilmalaivatehtaan väki on kansainvälistä: Henderson on Uudesta-Seelannista lähtöisin oleva konetekniikan tohtori ja Prágai unkarilainen fyysikko.

Ilmalaivaa ei lennätetä, jos tuulee yli seitsemän metriä sekunnissa.

Alus kulkee tyypillisesti 20–25 kilometriä tunnissa, mutta huippunopeus on noin 50 kilometriä tunnissa. Kovassa nopeudessa aluksen energiatehokkuus tosin kärsii. Ilmalaivan pisin lentoaika on tähän mennessä ollut 12 tuntia.

Ilmalaivan vaippa on kevyttä monikerroskomposiittia. Päällysteenä on tällä hetkellä hopeanhohtoista metallifilmiä, mutta se on väliaikaisratkaisu. Tulevat alukset ovat todennäköisesti läpinäkyvää ainetta, joka ei häritse gps-signaalia.

Ilmalaivaa liikuttaa perässä oleva pieni, polttokennoa hyödyntävä sähkömoottori. Perinteisiä ilma-alusten liikkuvia ohjauspintoja aluksessa ei ole, vaan sitä ohjataan kääntyvällä moottorilla.

Ilmalaiva liikkuu ja kääntyy hämmästyttävän ketterästi. ”Työntövektorointi”, selittää ilmalaivateknikko Kärki.

Ilmalaivateknikko Hermanni Kärki ohjaa ilmalaivaa maasta kauko-ohjauksella.

Vaikka Kelluu on perustanut ilmalaivatehtaan, sen tarkoitus ei ole valmistaa ilmalaivoja myyntiin.

”Emme me myy yhtään ulos”, Hietala sanoo.

Ilmalaivojen sijaan Kelluu myy alustensa keräämää dataa.

Ilmalaivaa voidaan käyttää esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin tarkastuksiin. Hietalan mukaan pelkästään Pohjois-Karjalassa on tarkastettavia sähkölinjoja tuhansia kilometrejä. Niitä tarkastetaan yleensä helikoptereilla, lennokeilla tai jalkapartioin.

”Dronet eivät lennä pitkään, helikopteri maksaa sekä tuottaa ääntä ja päästöjä. Jalkamiehen työ on hidasta”, Hietala tiivistää.

Ilmalaivan antureiden avulla voidaan myös tutkia ympäristön, luonnonvarojen ja metsien tilaa, kuten esimerkiksi kirjanpainajakuoriaisten tuottamia vahinkoja.

”Kyllä se on mielenkiintoinen bisnes, jos pystytään tekemään autonomisesti jatkuvaa kuvantamista ja tuottamaan siitä palvelua murto-osalla nykyisten järjestelmien hinnasta ja käytännössä nollapäästöillä.”

Hietala muistuttaa, että loppujen lopuksi asiakkaita ei yleensä kiinnosta se, millä vehkeellä jokin kuvaus on tehty.

”Hyvin harva asiakas on halunnut katsoa ilmakuvia. Asiakkaat haluavat tietää lopputuloksen: missä on kirjanpainajakuoriaisia tai missä on potentiaalinen ongelma kriittisen infrastruktuurin kanssa.”

Kelluu ei haluakaan olla pelkkä kuvauspalveluyhtiö.

”Menettäisimme ison osan markkinasta, jos vain kuvaisimme emmekä jalostaisi palveluja. Olemme kasvattamassa osaamistamme datan käsittelyyn ja jalostamiseen. Meillä ei ole vielä kykyä prosessoida isoa määrää dataa.”

Ilmalaivan peräosassa on sähkömoottori ja potkuri, jota kääntämällä alusta ohjataan.

Kelluun tarkoituksena on rakentaa koko Suomen kattava ilmalaivojen maa-asemaverkko.

Vision mukaan koko Suomi voitaisiin kattaa viidellä maa-asemalla. Jokaisella maa-asemalla olisi kymmenen ilmalaivaa. Jokainen ilmalaiva pystyisi tekemään autonomisesti kuvaustehtäviä 200 kilometrin säteellä.

Ilmalaiva on suunniteltu niin, että se mahtuu merikonttiin. Näin maa-asemien rakentaminen, ylläpito ja logistiikka on tehty mahdollisimman helpoksi.

”Se, miten Jouni Lintu on suunnitellut tähän logistiikan ja merikontit mukaan – se on jotain ainutlaatuista, mikä parhaimmillaan mullistaa koko ilmakuvaustoiminnan”, Hietala sanoo.

Onko teillä ollut keskusteluja puolustushallinnon kanssa?

”Keskusteluja on ollut. Kyllä se kiinnostaa, jos tällä voisi tehdä jotain hyödyllistä turvallisuuden eteen kotimaassa”, Hietala sanoo.

”Totta kai sovelluksia on turvallisuus- ja valvontapuolella.”

Paikallaan pysyvä ilmalaiva voi tyynellä säällä tarkkailla ympäristöään jopa vuorokausia. Hietala myöntää, että Suomen Nato-jäsenyys muuttaa myös markkinatilannetta.

”Tästä ei ole nyt mitään kerrottavaa. Totta kai sovelluksia on turvallisuus- ja valvontapuolella. Merikonttilogistiikka tarkoittaa, että voimme perustaa maa-aseman hyvin nopeasti minne tahansa.”

Kelluu aikoo rakentaa tänä vuonna kaksi uutta ilmalaivaa. Aluksi tehdään yksi ilmalaiva kuukaudessa. Tavoitteet ovat kuitenkin Euroopassa, jossa kriittistä infraa riittää.

”Viiden vuoden päästä Euroopan laajuisessa operaatiossa rakennetaan 6–7 ilmalaivaa kuukaudessa. Se ei ole mikään mahdoton määrä. Meillä riittää Euroopassa niin paljon liiketoimintaa, ettei meidän tarvitse miettiä Eurooppaa kauemmaksi.”

Ilmalaivaa viedään takaisin hangaariin lennon jälkeen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut