Hallituksen syksyn suurin riita syntyi luonnon ennallistamisesta – Tästä on kyse

Hallituspuolueiden rivit ovat revenneet, kun ennallistamisasetusta on käsitelty eduskunnan valiokunnissa.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr.), pääministeri Sanna Marin (sd.) ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.).

1.11. 10:15

Luonnon tilan parantamisesta on syntynyt hallituspuolueiden syksyn kovin riita.

Kyse on EU-komission esittämästä ennallistamis­asetuksesta, josta Suomi parhaillaan muodostaa kantaansa neuvotteluja varten. Asia on monimutkainen, ja poliitikot katsovat sitä usein hyvin eri näkökulmista.

HS etsi vastaukset seitsemään olennaiseen kysymykseen ennallistamisasetuksesta ja hallituspuolueiden riidasta.

Mistä riidellään eli mitä EU-komissio ehdottaa?

Komissio esittää, että kaikille EU:n jäsenmaille tulisi pakolliseksi ennallistaa luontoa ja parantaa sen tilaa.

Taustalla on huoli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja lajikadosta. Komission mielestä vapaaehtoisuuteen perustuvat toimet eivät enää riitä. Sen mielestä luonnon monimuotoisuuden edistämisestä on tehtävä pakollista.

Vuoteen 2030 mennessä olisi komission mukaan ennallistettava 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista. Tavoite kiristyy asteittain niin, että vuonna 2050 kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat alueet olisi ennallistettu.

Asetus koskisi erilaisia luontotyyppejä, esimerkiksi metsiä, soita, tuntureita sekä meri- ja järvialueita.

Mitä luonnon ennallistamisella käytännössä tarkoitetaan?

Ennallistaminen tarkoittaa sitä, että ihmisen muokkaamaa luontoa saatetaan takaisin kohti luonnontilaa. Komission esityksessä tavoitteena olisi lisätä paitsi ennallistamista, myös muita luonnon tilaa parantavia toimia.

Tätä tehdään Suomessa jo nytkin, mutta asetus asettaisi sille tavoitteita. Käytännön toteutus määriteltäisiin kunkin maan omassa suunnitelmassa.

Käytännössä Suomen kannalta merkittävää olisi esimerkiksi sisävesien tilan parantaminen, ja toimenpiteet voisivat lisääntyä esimerkiksi valuma-alueilla.

Esimerkiksi lehdoista voitaisiin poistaa kuusia, ja eteen voisi tulla myös kysymys vanhojen metsien suojelemisesta. Yksi esimerkki ennallistamisesta on aiemmin kaivettujen ojien tukkiminen esimerkiksi soilla, joissa istutettu metsä ei kasvanutkaan odotusten mukaisesti.

Komission mukaan ennallistaminen ei välttämättä tarkoita taloudellisen toiminnan lopettamista alueella, vaan luonnon tilaa voi parantaa sen ohella. Esimerkiksi talousmetsissä voitaisiin lisätä kuolleen puun määrää.

Ennallistamisen tavoitteet koskisivat myös kaupunkeja.

Mitä hallitus on jo sopinut?

Hallitus on laatinut jo 22. syyskuuta kantansa, joka oli yksimielinen. Valtioneuvosto antoi tuolloin eduskunnalle päätösesityksensä, jota kutsutaan U-kirjelmäksi.

U-kirjelmän mukaan Suomen tulisi kannattaa asetuksen tavoitteita ja velvoitteita luontokadon pysäyttämiseksi.

Hallitus kuitenkaan ei halunnut kannattaa komission esitystä varauksetta, vaan sen mukaan Suomen pitäisi muun muassa pyrkiä alentamaan esityksen kustannusvaikutuksia valtiontaloudelle merkittävästi.

Nyt eduskunnassa hallituspuolueiden SDP:n, keskustan ja RKP:n kansanedustajat ovat kuitenkin asettuneet vastustamaan hallituksen kantaa.

Miten hallituksen rivit ovat nyt hajonneet?

Hallituksen päätösehdotusta on nyt käsitelty eduskunnan eri valiokunnissa.

SDP:n, keskustan ja RKP:n kansanedustajat ovat niissä asettuneet opposition linjalle, hallituksen jo sopimaa kantaa vastaan. Näin on käynyt talousvaliokunnassa, ympäristövaliokunnassa ja maa- ja metsätalousvaliokunnassa.

Valiokuntien lausunnot ovat suhtautuneet kriittisesti hallituksen päätösesitykseen. Vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat ovat jättäneet niihin eriäviä mielipiteitä, joissa ne ovat puolustaneet hallituksen alkuperäistä kantaa.

”Valiokunnan enemmistön kanta menee kriittisyydessään valtioneuvoston kantaa pidemmälle, emmekä siksi voi siihen niiltä osin yhtyä”, totesivat esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunnan vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat.

Mitä vastustajat sanovat?

”Asetus puuttuu suomalaiseen metsäpolitiikkaan kohtuuttomasti”, sanoi esimerkiksi oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo torstaina.

Oppositio ja hallituksessa erityisesti keskusta ovat olleet huolissaan siitä, että EU ylittäisi asetuksella toimivaltansa. Ne korostavat, että EU:n ei tule puuttua maiden kansalliseen metsäpolitiikkaan.

EU:n perussopimuksiin ei sisälly unionin yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta sen sijaan ilmasto- ja ympäristöpolitiikka kuuluvat EU:n päätöksentekoon. Tätä korostavat puolestaan esityksen puolustajat.

Esityksen arvostelijat ovat huolissaan ennallistamisen kustannuksista Suomelle ja ehdotuksen vaikutuksista metsäteollisuudelle ja maanomistajille.

Oppositio on tehnyt lisäksi välikysymyksen siitä, miten hallitus on toiminut ennallistamisasetuksen tuomisessa eduskuntaan.

Millaisia kustannuksia Suomelle on asetuksesta tulossa?

Komission esityksen mukaan ehdotus maksaisi Suomelle vuosittain yli 900 miljoonaa euroa. Jäsenmaista kustannukset olisivat kolmanneksi suurimmat, vaikka väkiluvultaan Suomi kuuluu EU:n pieniin maihin. Kustannuksissa edellä ovat vain Ranska 2,1 miljardilla ja Espanja 1,5 miljardilla eurolla.

Komissio on arvioinut kustannuksissa eri ekosysteemien määrää jäsenmaassa ja kunkin ekosysteemin tilaa ja sen vaatimia ennallistamistoimia. Mitä enemmän pinta-alaa ja mitä huonommassa kunnossa ekosysteemit ovat, sitä suurempi kustannusarvio.

Toisaalta komission arvion mukaan ennallistaminen toisi arviolta 9,7 miljardin euron vuosittaiset hyödyt. Tämä on laskettu arvioimalla, että ennallistaminen auttaisi sopeutumaan ilmastonmuutokseen, estämään ja vähentämään luonnonkatastrofien vaikutuksia, parantamaan veden, ilman ja maaperän laatua sekä ”yleistä hyvinvointia”.

Komission arvion mukaan jokainen ennallistamiseen käytetty euro toisi 8–38 euron taloudellisen hyödyn.

On kuitenkin toistaiseksi epäselvää, miten komissio on arvionsa tehnyt ja kuinka lähellä totuutta ne olisivat.

Miten asia etenee tästä eteenpäin?

Hallituksen on vastattava opposition välikysymykseen kahden viikon kuluessa sen jättämisestä.

Suomen kannan päättää käytännössä suuri valiokunta. Sen lausunto valmistuu tämänhetkisen arvion mukaan marraskuun loppuun mennessä. Sitä ennen odotetaan vielä perustuslakivaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan lausuntoja asiasta.

Kun kaikkien jäsenmaiden omat kannat ovat valmistuneet, jäsenmaat muodostavat niiden perusteella yhden yhteisen kantansa. Todennäköistä on, että tämä venyy eduskuntavaalien yli, vasta seuraavalle hallituskaudelle.

Samalla kun jäsenmaat neuvottelevat keskenään, EU-parlamentti päättää oman kantansa.

Lopullinen päätös syntyy niin sanotuissa trilogineuvotteluissa, joissa jäsenmaat, komissio ja parlamentti sovittavat kantansa yhteen. Näiden alkaminen ja kesto riippuvat monesta asiasta, mutta tällä hetkellä niiden ennakoidaan päättyvän vuonna 2024.

Kun asetus lopulta astuu voimaan, jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa tehdä omat kansalliset ennallistamissuunnitelmansa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut