Suomessa saattaa olla jo yli 100 000 pitkäkestoiseen koronaan sairastunutta – tällaisia ovat yleisimmät oireet

Pitkäkestoiseen covid-19-tautiin sairastuu enemmän ihmisiä kuin siitä toipuu. Siitä huolimatta diagnoosin saaminen on yhä liian vaikeata. Vaikka suurin osa paranee taudista ajan mittaan, moni joutuu palaamaan työelämään vajaakykyisenä, pieni osa menettää työkykynsä kokonaan.

Vakavan taudin sairastaminen lisää riskiä sairastua pitkäkestoiseen covid-19-tautiin. Siksi vakavaa tautia ehkäisevä koronarokote pienentää riskiä sairastua pitkäkestoiseen koronaan. Sairaanhoitaja Tiina Tähtinen annosteli koronarokotetta Tampereella Ratinan joukkorokotuspisteellä 5. toukokuuta 2021.

27.10. 8:30

Suomessa on tällä hetkellä noin 17 000 pitkäkestoista koronaa sairastavaa ihmistä, jotka ovat saaneet tautiin virallisen diagnoosin. Pitkittyneistä oireista kärsivien todellista määrää ei kukaan tiedä. Varmaa on, että heitä on paljon enemmän.

Fysioterapeutti Hanna Markkulan mukaan yksi iso ongelma on, että diagnoosin saaminen on vaikeata ja kestää pitkään.

”Diagnoosiviive on suuri, eivätkä tilastot kerro potilaiden todellisesta määrästä. Vaikka virallista testitulosta ei diagnoosin saamiseksi tarvita, ilman testitulosta diagnoosia ei kovin helposti saa.”

Kuka?

Hanna Markkula

Kroonisesta väsymysoireyhtymästä (ME-CFS) ja pitkäkestoisesta covid-19-sairaudesta kärsivien ihmisten kuntouttamiseen erikoistunut fysioterapeutti.

Toimii pääosin asiantuntijatehtävissä sekä kouluttaa ja konsultoi fysioterapeutteja, lääkäreitä ja terveydenhuollon ammattilaisia.

Suomen Fysioterapeutit ry valitsi Markkulan Vuoden fysioterapeutiksi 2021.

Markkulan mukaan Suomessa on yhä ihmisiä, jotka ovat sairastuneet pitkäkestoiseen koronaan jo pandemian alkuvaiheessa ja jotka yhä kärsivät oireista. ”On myös paljon heitä, jotka ovat toipuneet jossakin määrin, mutta heillä on vaikeuksia pärjätä koulussa, opiskelussa, työssä ja tavallisissa arjen toimissa.”

Markkulan mukaan hän on töihin palanneilta pitkään oirehtineilta pitkäkestoiseen covid-19-tautiin sairastuneilta kuullut, että työ ei välttämättä suju samalla tavalla kuin ennen. ”Vaikeudet voivat olla merkittäviä. Osa ei pysty palaamaan enää vanhoihin harrastuksiinsa.”

Maailmassa jo 100 miljoonaa

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että sars-CoV-2-viruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin sairastuneista 10–20 prosenttia saa pitkäkestoisia oireita. Koronaan on maailmassa sairastunut noin 600 miljoonaa ihmistä. Kymmenen prosenttia tästä on noin 60 miljoonaa.

Ison-Britannian terveysviranomaisten ylläpitämän kansallisen rekisterin mukaan kolme prosenttia eli noin kaksi miljoonaa ihmistä koko maan väestöstä kärsii oman ilmoituksensa mukaan pitkäkestoisista oireista.

Arvovaltaisessa The Lancet -lehdessä äskettäin julkaistun Hollannissa tehdyn tutkimuksen mukaan lähes 13 prosenttia koronatautiin sairastaneista sai pitkäkestoisia oireita. Tutkimusta pidetään merkittävänä, sillä siinä covidiin sairastuneita verrattiin myös taudin sairastamattomiin ihmisiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan Suomessa on todettu runsaat 1,3 miljoonaa varmistettua koronatartuntaa.

Jos heistä 10 prosenttia saisi pitkäkestoisia oireita, sairastuneita olisi 130 000. Jos 13 prosenttia varmistetuista tapauksista saisi pitkäkestoisen taudin, tarkoittaisi se lähes 170 000:ta sairastunutta. Jos kolme prosenttia koko Suomen väestöstä saisi taudin, tarkoittaisi se 166 000:ta pitkäkestoiseen tautiin sairastunutta.

Mikä?

Pitkäkestoinen covid-19

Ilmeneminen. Oireet ilmenevät yleensä kolmen kuukauden sisällä sars-CoV-2-viruksen infektiosta henkilöillä, jotka ovat sairastaneet todennäköisen tai varmistetun taudin.

Kesto. Oireet ovat jatkuneet vähintään kaksi kuukautta. Oireet voivat alkaa tai jatkua suoraan akuutista covid-19-infektiosta tai ilmetä viiveellä, joskus myös myöhemmin kuin kolmen kuukauden kuluttua infektiosta.

Diagnoosi. Diagnoosiin ei vaadita positiivista testitulosta. Riittää, että taustalla on todennäköisesti sairastettu sars-CoV-2-infektio. Myöskään muut vaihtoehtoiset diagnoosit eivät selitä oireita.

Oireet. Erilaisia oireita on tunnistettu yli 200. Oireet voivat myös aaltoilla tai uusiutua. Yleisiin oireisiin kuuluvat erityisesti uupumus, väsyvyys, hengenahdistus, rasituksen sietokyvyn heikkeneminen ja kognitiivisten toimintojen vaikeudet, kuten aivosumu eli keskittymisen ja ajattelun vaikeus, sekä monet muut jokapäiväistä toimintaa haittaavat oireet. Autonomisen hermoston toiminnan häiriöt (dysautonomia) kuten äkilliset sykevaihtelut, hengitysvaikeudet, ääreisverenkierron häiriöt ja ylivirittyneeseen tilaan liittyvä unettomuus ovat myös yleisiä.

Lapset. Lasten pitkäkestoinen covid-19 voi edellyttää erilaista määritelmää.

Paljon erilaisia oireita

Pitkäkestoisella koronalla on havaittu yhteneväisyyksiä kroonisen väsymysoireyhtymän (ME-CFS) kanssa. Kuuden kuukauden jälkeen osalla pitkäkestoista koronaa sairastavista täyttyvät ME-CFS:n kriteerit.

Markkulan mielestä on tärkeä ymmärtää, että pitkäkestoinen covid-19 ja ME-CFS eivät ole toiminnallisia häiriöitä, vaan fyysisiä ja pitkäkestoisia sairauksia, jotka useimmiten vaikeuttavat merkittävästi arjessa selviytymistä.

”Yleisimmät oireet ovat yleisiä molemmille sairauksille”, Markkula sanoo. ”Vielä ei tiedetä, onko krooninen unihäiriö yksi pitkäkestoisen koronataudin alamuoto.”

Markkula nostaa esille myös PEM-PESE-oireen.

”PEM-PESE ei ole väsymystä tai uupumusta vaan merkittävää oireiden pahenemista pienenkin rasituksen jälkeen. Sitä ei aiheuta pelkästään liikunnallinen rasitus vaan kaikenlainen sosiaalinen, kognitiivinen ja psyykkinen toiminta. Jo pelkät arjen askareet kuten laskujen maksaminen voivat aiheuttaa suhteettoman suuren oireiston huononemisen.”

Tyypillistä PEM-PESE-oireelle on, että oireet pahenevat viiveellä, vuorokausi tai kaksi rasituksen jälkeen.

Tyypillistä pitkäkestoiselle taudille on myös oireiden aaltoilu. Välillä on hyviä jaksoja, minkä jälkeen oireet taas palaavat.

Tartuntatautien neuvottelukunnan mukaan koronavirus ei enää täytä yleisvaarallisen tartuntataudin kriteereitä. Samaan aikaan tartuntojen määrä on talven lähestyessä kasvussa.

"Potilaiden määrä kasvaa nopeammin kuin sairaudesta toipuvien määrä. Kyllä siinä on sote-alueilla iso työ selvittää, miten kaikki nämä pitkäkestoista koronaa sairastavat ihmiset hoidetaan.”

Tietoa tarvitaan lisää

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman kansallisen long covid -asiantuntijaryhmän on määrä saada loppuraporttinsa valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Raportissa saadaan tarkempaa tietoa Suomen tilanteesta ja tarkempia ohjeita pitkäkestoisesta koronataudista kärsivien hoitoon ja kuntoutukseen. Asiantuntijaryhmän puheenjohtaja on Turun yliopiston neurologian professori Risto Roine.

Pitkäkestoisesta taudista on tehty jo tuhansia tutkimuksia, mutta tulosten tulkinta on haasteellista monien erilaisten tutkimusasetelmien ja määrittelyjen takia.

Se tiedetään, että vakava taudinkuva lisää riskiä sairastua pitkäkestoiseen koronaan, mutta pitkäkestoisen covid-19-taudin voi saada myös lievän tai oireettoman taudin jälkeen. Myös se tiedetään, että koronavirus voi infektoida lähes kaikkia elimiä.

Pitkäkestoisten oireiden taustalla ovat todennäköisesti elimistössä pitkittynyt tulehdustila, kudosvauriot, immuunipuolustuksen ja hermoston säätelyn häiriöt sekä veren mikrohyytymät.

Suomessa tutkimuksia on käynnissä useita, mutta tuloksia niistä ei juurikaan vielä ole. Ongelmallista on myös, että oikea diagnoosikoodi (U09.9) ei ole vielä kattavasti käytössä.

Markkulan tapaan myös Roine uskoo, että todellinen pitkäkestoista covid-19-tautia sairastavien määrä Suomessa on paljon suurempi kuin diagnoosin saaneet 17 000.

Uusi ilmiö on, että on ilmaantunut jo toistamiseen koronatautiin sairastuneita potilaita, jotka ovat sairastuneet uudestaan myös pitkäkestoiseen tautiin.

Muitakin pitkiä oireita

Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) keuhkosairauksien erikoislääkärin Joni Niskasen mukaan ei ole poikkeuksellista, että virus- ja bakteeri-infektioista jää sairastuneelle pitkittyneitä oireita.

”Jos ihminen sairastaa kovan influenssan tai esimerkiksi bakteerikeuhkokuumeen, yllättävän monella kovan taudin sairastaneella on jotain oireita jäljellä vielä 3–12 kuukautta taudin jälkeen.”

Niskasen mielestä on tärkeätä tehdä ero akuutista covid-19-taudista toipumisen ja pitkäkestoisen covid-19-taudin välillä.

”Jos potilas saa esimerkiksi hankalan keuhkovaurion, se korjaantuu hitaasti kuukausien saatossa. Usein keuhkovaurion saaneilla on myös muita pitkittyneitä oireita. Pitkäkestoinen korona on eri asia. Se on uupumusta, väsymystä, neurokognitiivisia ongelmia, lihasväsymystä, palautumisvajetta.”

Niskanen on ollut mukana laatimassa Pirkanmaalle alueellista toimintamallia, jota terveydenhoidon ammattilaiset voivat käyttää potilaan tutkimuksen, hoidon ja seurannan apuna. Ohjeissa käydään läpi muun muassa pitkäkestoisen koronataudin oirekirjoa, jotta sairautta osataan paremmin tunnistaa.

Ohjeet jalkautettiin syyskuussa 2021 perus- ja työterveyshuoltoon, jotta osattaisiin erottaa toisistaan akuuttivaiheen taudista toipuvat ja pitkäkestoisesta koronasta kärsivät ja ohjata heidät oikeisiin jatkotutkimuksiin ja kuntoutukseen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut